› Keskustelut › Luonto › Ilmasto

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 604)
1 2 3 … 22 23 24 … 59 60 61
  • reservuaari-indeksi 4.2.2020, 08:34

    VTT:n johtava tutkija turpeen polttamisen lopettamisesta eilen: Tämä olisi matalalla roikkuva hedelmä. Jos ei tästä, niin en tiedä mistä voisi aloittaa.

    Mutta onneksi mehtaukon ja muiden kiilusilmäisten maalaisliittolaisten natsat on kovemmat tässä (kin) CO2-asiassa.

    ♥ Kerttu

     

    MaalaisSeppo 4.2.2020, 08:35

    Eilen A-studiossa WWF:n edustaja taas osoitti tietämättömuutensä tai sortui populismiin väittämällä, että peitteinen (lue jatkuva) metsän kasvatus olisi hiilensidonnan kannalta hyvä.

    On ajankohtaislähetysten uskottavuuden kannalta huonoa, ettei lähetyksissä kukaan ota kantaa näihin virheellisiin väittämiin. Ehkä se on YLE:n aivopesupolitiikan tavoite.

    Kurki 4.2.2020, 08:39

    Eilen MTV-kymppi uutisissa näytettiin ruudussa  Luken laskema Suomen hiilinielu 22 milj.tn/v. Tarkoituksella jätetty tietenkin pois puutuotteet, joidenka osuus Lukella oli 6 milj.tn/v.

    reservuaari-indeksi 4.2.2020, 08:43

    Ei nuo teidänkään strategiat aina niin kovin vahvoilta vaikuta. Viestinnästä sitten puhumattakaan, ulostulot tärisee enemmän kuin katri kameran edessä.

    Kaikki on maalaisliittolaisten mielestä aina, (siis ihan aina) Ylen, Mtv:n, Hesarin, SDP:n, WWF:n jne. syytä. Soon sitä metiapeliä. Onneksi Väykkä tulee ja hoitaa teidän ratekiat kuntoon. ☺

    Olen seuraavan ennekin kirjoittanut, pahoittelen toistoa. Jos teillä (MTK-MHY-maalaisliitto) on siellä joku alan ammattilainen viestinnässä auttamassa, niin vaihtakaa nyt ihmeessä se asap. Ihan ittenne takia tämä ilmainen vinkki. Nyt se viestintä näyttää tyhjän huitomiselta, kuin kärnä unicafessa.

    ♥ Kerttu

    Puuki 4.2.2020, 10:28

    Jatkuvakasvatus ei ole hiilensidonnan kannalta hyvä .  Paras tapa olisi keskittyä mm. jalostushyötyjen lisäämiseen ja uudistaa metsiä sen avulla entistä paremmin kasvaviksi.  Kasvullisen lisäyksen avulla on saatu esim. parhaat rauduskoivut kasvamaan 150 % paremmin kuin luonnonalkuperän koivut. Männylläkin kasvulisäys on ollut parhaimmillaan 50 % .    Muuallakin on jk:ta harrastettu jo 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa. Esim. Sveitsissä olleista kasvatusaloista vain n. 40 % on onnistunut vaikka siellä on ollut monta jk:een sopivaa puulajia käytössä (pyökki, kuusi ja hopeakuusi).   Suomessahan on siihen sopivia vain yksi puolivarjopuu  . Muuttuvaan ilmastoon sopivin puulaji on täällä mänty eikä kuusi.  Liika kuusettuminen on uhka  metsien kehitykselle äärevissä ilmasto-olosuhteissa.  Se koskee jk:n lisäksi myös kuusen istutuksia varsinkin liian kuiville kasvupaikoille (hirven takia).

    Hiilensidonnassa turvemaiden ja myös entisten turvesoiden pohjien metsittäminen olisi paras keino .  Koivikko voi sitoa hiiltä jo alle 20 vuoden iässä saman verran kuin luonnontilainen suo 170-260 vuoden aikana.

    Karujen soiden ojitus suunnilleen puolittaa suon metaanipäästöt.  Puiden kasvun parantuminen  sitoo CO2:a ilmasta mutta maahengitys haihduttaa sitä.  Kasvihuonekaasutase riippuu monesta eri tekijästä mutta,  jos turvemaa kasvaa hyvin puuta, sen tase on yleensä edullinen myös kasvihuonekaasujen vaihdon suhteen.     Soiden ennallistaminen ei toimi kuin harvoissa tapauksissa niin hyvin kuin sen usein oletetaan  toimivan.     Luonnotilainen suokin  lopettaa kasvunsa jossain vaiheessa, kun pinnan kasvillisuuden perustuotanto ei riitä kompensoimaan koko turvekerroksessa vapautuvan aineksen määrää.    Hyvin kasvavien turvemaiden kunnostusojituksia pitäisi jatkaa, jos puuston väliaikainen kasvutaantuma johtuu ojituksen toimimattomuudesta . Mutta vesien suojelutoimenpiteet  tulee tehdä kunnolla.  Kasvihuonekaasujen sidonnalla kunnostuksen kieltämistä ei voi  perustella.

    A.Jalkanen 4.2.2020, 10:45

    Mielestäni hallitus on nyt tarttunut oikeisiin asioihin, kun se tukee joutomaiden metsittämistä ja vähintään kohtalaisesti puuta kasvavien ojitettujen soiden tuhkalannoitusta (kemera). Noilla keinoilla yksinään saadaan metsämaa-maaluokan päästötase nopeasti paremmaksi. Kirjoittihan Matti Kärkkäinen vanhoihin lannoituskokeisiin perustuen, että turvemaan tuhkalannoitus voi jopa kymmenkertaistaa kasvun.

    Kun hallituksella on rajallinen keinovalikoima, metsien kasvun lisäämiseen on hyvä laittaa panoksia, vaikka ei voida tarkalleen ennustaa vaikutusten suuruusluokkaa. Tähän samaan keinopakkiin liittyvät uudistaminen jalostetulla siemenellä ja taimikonhoidot.

    Turvemaiden osalta selviä osioita on vähemmän. Turvepeltojen siirtäminen nurmelle tai niiden metsittäminen on yksi aika kiistaton päästöjen vähentäjä. Sen sijaan en lähtisi kovin laajasti koskemaan niihin soihin, jotka tutkijat ovat luokitelleet metsänkasvatuskelvottomiksi. Kun ne on jo kertaalleen ojitettu eikä tulosta ole tullut, uusinvestointikin lienee kannattamaton. Ennallistettaviksi sopiviakin suotyyppejä varmasti on rehevässä päässä. Kunnostusojitusvaroja suuntaisin niihin kohteisin, joissa siitä on suurin hyöty eli ne jotka kaipaavat vesiensuojelun parantamista tai joiden vesitaloutta ei saada säädeltyä jatkuvalla kasvatuksella vaan ne joudutaan uudistamaan avohakkuun kautta.

    Puuki 4.2.2020, 11:02

    Rehevällä turvemaapohjalla kasvava puustokin saattaa olla kituliasta, jos on ravinne-epätasapainoa tai/ja  sitten liika kosteus on ongelmana. Muhoksen lannoituskokeessa ainakin on tuo yli 10 kertainen kasvulisäys saatu. Joskus 50-luvulla lannoitettu kitumännikkö on kasvanut voimakkaan tuhkalannoituksen jälkeen (saattoi olla usemman kerran tehty) n. 630 mottia puuta . Vertailukuvio on kasvanut n. 60 mottia.  Kun puuston kasvu paranee tarpeeksi, sen haihduttava vaikutus kuivattaa suota yleensä sen verran , että ojitustakaan ei tarvi  tehdä tai uusia.

    Turvemaapeltojen hiilitase muuttuu esim. sillä että kasvatetaan puna-apilapelto joka sitoo hiilen lisäksi typpeä . Se kynnetään lopuksi viherlannotteeksi. Kyntäminen sujuu vähemmällä energialla koska maaperä pehmenee kasvustosta. Lisätyppeä ei tarvita ja satotaso paranee ilman apupaskan valmistuksen, kuljetuksen  ja levityksen aiheuttamia päästöjä. Sen jälkeen  käytetään vuoroviljelyä ilman tavan kyntämistä. Noilla keinoilla turvemaan päästötkin putoaa paljon, maa kasvustoineen muuttuu jopa hiiltä sitovaksi.

    Scientist 4.2.2020, 13:56

    Kerttu älä aina toistele kaunaasi, alkaa kyllästyttää. Eivät kaikki täällä ole maalaisliittolaisia niin kuin luulet. Ei niin fiksua kuin tise luulet.

    Itse tutkijana ja dosenttina voin sanoa, että monilla sektoreilla myös tutkijan maailmankuva ja politiikka vaikuttaa tuloksiin. Näin on erityisesti yhteiskuntatieteissä, mutta myös luonnonsuojelussa. Jos tutkimusala ja aate on sama, tuloksena on helposti aatteellista tutkimusta.

    WWF on monta kertaa jäänyt kiinni liiottelusta (jääkarhut yms) ja heillä on intressi liiotella saadakseen lisää kerättyä rahaa. Myös vierastan sitä, että WWF suhtautuu negatiivisesti ydinvoimaan, joka tässä ilmastotilanteessa olisi tarpeen todellakin.

    Ps. Täytyypä alkaa seurata Kärnän twitteriä kun sitä mainostit. Siellähän oli tämä Villen ilmastolomakin Kuubassa.

    Visakallo 4.2.2020, 15:51

    ”Mutta onneksi mehtaukon ja muiden kiilusilmäisten maalaisliittolaisten natsat on kovemmat tässä (kin) CO2-asiassa.”

    ♥ Kerttu

    Kerttu on tässä aivan oikeassa. Hän ihailee ja unelmoikin vahvoista ja vakaista isäntämiehistä. Kerttu on kuin onkin maalaisliiton salarakas!

    risuparta 4.2.2020, 17:50

    Hyvä apulanta ja räkäpetäjä porukka. Kerrotte usein että: Yle , Hesari ja WWF valehtelevat uutisoinnissaan. Kysynkin nyt että jääkö näiden tahojen valehtelu pelkästään metsä , luonto ja ilmastonmuutos aiheisiin? Vai valetelevatko he kun väittävät , että Trump on Yhdysvaltain presidentti ja Putin Venäjän? Onko todellisuudessa niin että ensimmäinen on Oulun kaupunginjohtaja ja jälkimmäinen Helsingin hiippakunnan piispa?

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 604)
1 2 3 … 22 23 24 … 59 60 61