<p>Olen samaa mieltä kanssasi, että happosateiden aiheuttama havumetsien kuolema oli pieleen mennyt tieteen ennuste. Tämä ennuste kuitenkin johti siihen, että rikkipäästöjä alettiin vähentää, mikä on ollut myönteinen asia.</p>

Ei suomen ilmastopäästöillä ole kuin kasvattava merkitys. Tolopaisen raahessakin puut kasvavat tosi hyvin, vaikka ilma on erittäin saastunutta.

<p><p><p>Uusimmassa Käytännön Maamies-lehdessä on Matti Kärkkäisen, sen metsäproffan pitkä juttu kirjanpainajaongelmasta, siinä hän vähän toppuuttelee sekametsäinnostusta, esim. koivu-kuusi-sekoituksessa on se ongelma että kuivina kesinä koivu imaisee kaiken veden, ja kuuset kärsii koivujen seassa. Ja huomiota kannattaa kiinnittää maaperän koostumukseen sekametsää suunniteltaessa.</p><p> </p><p>Lainaus jutusta</p><p> </p><p>Ei ole vaikeaa löytää kuivien, kuumien kesien jälkeen esimerkkejä, että järeät kuuset voivat sekametsässä silmiinpistävän huonosti, kun taas rauduskoivut ovat mainiossa kunnossa. Kun kuusen fysiologinen tila heikkenee, kirjanpainajakannan ollessa runsas on vaara, etteivät heikentyneet kuuset pysty pihkavuodoillaan torjumaan kirjanpainajien iskeytymistä.</p><p>Havainnoista ei kuitenkaan voi päätellä, että sekametsäkasvatus olisi hyvä ratkaisu. On selvitettävä, kestääkö puhdas kuusikko kuivuutta huonommin kuin kuusi-koivu-sekametsä samanlaisella kasvupaikalla.</p><p> </p><p>Avainkysymys on, miten kuusen ja koivun sekametsä toimii pitkän kuivuusjakson aikana. Tiedetään, että kuusi pystyy reagoimaan kuivuuteen nopeasti, koska solujen rengashuokoset sulkeutuvat rungossa kuivuuden kohdatessa. Kuusen vuosimiljoonia kestänyt evoluutio on saanut aikaan tarkoituksenmukaisen toiminnan. Lehtipuut ovat evoluutiossa nuoria havupuihin verrattuna, ja lehtipuissa evoluutio on panostanut nopeaan veden siirtämiseen. Koivun putkiloissa ei ole kuivuuteen reagoivaa mekanismia, vaan koivu haihduttaa kuivana kautena kaiken veden minkä se saa otetuksi maaperästä.</p><p>Järeäpuustoisessa koivun ja kuusen sekametsässä koivut saattavat voida kuivuusjaksona paksusti samaan aikaan kun kuuset kärsivät koivun ottaessa haltuunsa kaiken saatavissa olevan veden. Puhtaassa kuusikossa olisi parempi tilanne: kaikki puut säästäisivät vettä.</p><p> </p><p> </p><p> </p></p><p> </p><p></p><p> </p><p>Ja vielä lisää lainausta:</p><p> </p><p></p><p> </p><p>Suomessa on runsaasti kivennäismaita, jotka kärsivät jo nykyisin kuivuudesta ja vielä enemmän ilmaston muuttuessa. Maaperän keskipaksuus on runsas kahdeksan metriä peruskallion päällä. Irtomaan paksuuden omissa metsissä voi selvittää GTK:n ylläpitämästä Maankamara-palvelusta. Palvelun mukaan on laajoja alueita, joilla irtomaata on kallion päällä alle metri.</p><p>Se, kuinka paljon irtomaa voi pidättää vettä puuston kasvua varten, riippuu maaperän paksuuden lisäksi siitä, millainen on sen raekoostumus. Maaperän vedenpidätyskyky riippuu siitä, kuinka suurelle partikkeleiden pinta-alalle vettä voi kiinnittyä. Siksi hienojakoinen maa-aines pidättää vettä paremmin kuin karkea.</p><p>Voidaan päätellä, ettei koivun ja kuusen sekametsä ole mikään patenttiratkaisu yritettäessä vähentää kirjanpainajatuhoja. Näin on erityisesti niissä metsiköissä, joissa puustoa voi vaivata vedenpuute pitkien kuivuusjaksojen aikana.</p><p>On arvioita, että kuivien ajanjaksojen merkitys tuhojen alkamiselle on lisääntynyt. Niiden merkityksen tunnistaminen on kuitenkin vaikeampaa kuin helposti havaittavien tuuli- ja myrskytuhojen.</p></p>

Matti myy samat jutut kahteen lehteen?

<p>Mutta onhan tuo sekametsävouhotus mennyt överiksi, sekametsiä tarjotaan patenttiratkaisuksi kaikkiin ongelmiin.</p>