› Keskustelut › Metsänhoito › Ilmasto on aina muuttunut ja tulee aina muuttumaan

Esillä 10 vastausta, 781 - 790 (kaikkiaan 1,270)
1 2 3 … 78 79 80 … 125 126 127

  • Ilmasto on aina muuttunut ja tulee aina muuttumaan

    Lähetetty: 29.7.2021, 21:37

    Merkitty: 

    R. Ranta:
    ”Kuinka Taneli on, onko käsityksesi yhtään muuttunut ilmastonmuutoksesta?”

    Vastaukseni:

    Ilmasto on aina ollut muutoksessa, se muuttuu tälläkin hetkellä ja se tulee aina muuttumaan.

    Eli mitään ylimaallista ja erikoista ei ole tässä hetkessä. Näitä kuumia kesiä ja leutoja talvia on ollut mm. 1912 tienoilla ja taas 30-luvulla.

    Katsotaan nyt mihinpäin se auringon aktiivisuus kääntyy, voi olla taas pian hyvinkin kylmää.

    Ihmiset omat aina tykänneet kuunnella maailmanlopun ennustajia, nykyisin ne ennustajat vain ovat pukeutuvat tieteen kaapuun.

    Viimeisin pieleen mennyt tieteen ennuste oli että happosateet tappavat suomen havumetsät vuoteen 1995 mennessä. Lisäksi vielä ettei rikkipäästöjen vähentämisellä ole mitään merkitystä metsäkuolemaan, mutta se voi metsien palautumiseen vaikuttaa hiukan. Jälkeenpäin on todettu ettei ennen vuotta 1995 ole ollut edes mitään taantumaa Suomen havupuiden kasvussa.

    Tämä höppä ei ollut vain yhden miehen show, vaikka se pieleen menon jälkeen on siksi yritetty kääntää. Kohulla oli ehkä hiukan myönteistä vaikutusta Kuolan niemimaan kaivosteollisuuden rikkipäästöjen alasajossa, joka sinänsä oli hyvä asia.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Tekijä
    Korpituvan Taneli
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Kurki 25.8.2023, 10:16

    Lainaus Wikipediasta:

    Palsojen ikä

    Vanhimmat voivat olla 2 000 vuoden ikäisiä. Kun ne repeilevät ja päästävät lämpöä sisälle, se lopulta romahduttaa kummun ja paikalle muodostuu pieni lampi. Tutkijoiden mielestä palsat ovat syntyneet Suomen Lappiin vasta atlanttisen lämpökauden huipun jälkeen 5 000–2 000 vuotta sitten. 

    Suomen ilmasto kylmeni Rooman lämpökauden jälkeen 2000 vuotta sitten ja silloin alkoi varsinaisesti Suomen soistumen.

     

    Kurki 21.10.2023, 18:10

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/692e432d-b59d-45eb-9fc9-3d485aad3125
    Noin kaksi kolmannesta Harzin kuusimetsistä on tuhoutunut viimeksi kuluneiden 4–5 vuoden aikana. Alue kärsi vuodesta 2018 lähtien poikkeuksellisen kuumista ja kuivista kesistä. Kirjanpainajat levisivät räjähdysmäisesti erityisesti alueen pohjoisosassa Harzin kansallispuistossa, missä leviämistä ei lähdetty aktiivisesti torjumaan.

    Kirjanpainajatuhojen hallitsemiseksi Saksassa pitäisi ottaa Pohjoismaiden mukainen metsien hakkuutapa avohakkuut käytöön. Silloin metsänomistaja  ei menetä kaikkia metsiään kerralla kuten nyt, kun kerran kirjanpainaja ei pystynyt tuhoamaan alle 20 vuotisia kuusimetsiä, vaikka niille varmasti oli normaalia suurempi kirjanpainajien paine tuhoalueen sisällä. Saksan olosuhteissa tuollainen enintään 40..50 v kuusikon ikänä voisi olla uudistamisajankohta.

    Toiseksi nuo kuusen suojelualueet voisi kieltää.

     

     

     

     

    A.Jalkanen 9.11.2023, 15:12

    Metsätieteen päivän ”Ilmastonmuutos metsässä” tallenteet ovat nyt netissä. Löytyvät otsikolla ja käynnistyvät vasemmasta alakulmasta play-napista.

    Aamupäivän sessiosta voi suositella Jyri Seppälän esitystä ja yleiskeskustelua. Iltapäivää voi katsella oman kiinnostuksen mukaan – esimerkiksi Timo Lehesvirta voisi olla hyvä eli uudistava metsänhoito.

    https://metsatiede.org/metsatieteen-paiva/ilmastonmuutos-metsassa/

    Tomperi 9.11.2023, 15:46

    On se vaan niin kiva että ilmaston vaihtelu ei ole niin vikkelää kuin sään vaihtelu.

     

    Apli 13.11.2023, 03:06

    <p>Haitallisten saasteiden poisto kuumentaa ilmastoa entisestään – varsinkin Suomessa – Talous | HS.fi</p><p>Ei hyvältä näytä.</p>

    A.Jalkanen 13.11.2023, 08:31

    Tämä pienhiukkasasia josta HS kirjoitti (em. linkki) on mielenkiintoinen. Mitä enemmän ilmansaasteita, sitä enemmän pilviä. Vähemmän saasteita, vähemmän pilviä ja aurinko lämmittää merta ja maan pintaa enemmän. Enemmän lämpöä, enemmän metsäpaloja ja nokihiukkasia ilmaan. Tässä on takaisinkytkentä, jonka pitäisi lisätä pilviä ja sadetta joka hidastaisi ilmastonmuutosta. Toisaalta metsäpalossa vapautuu jonkin verran lisää hiiltä ilmakehään ja menetetään lisäksi puiden haihdunta ja niiden kasvaessaan vapauttamat aerosolihiukkaset. On siinä ilmatieteilijöillä laskemista, eikä ole ihme että ennusteet ovat epävarmoja.

    Tähän vielä hyvä lukijan kommentti väestöstä. Kaisa Krannila kirjoittaa:

    ”Aasian väestönkasvu ei ole hallitsematonta. Koko Aasiassa syntyvyys oli vuonna 2019 enää 2,3 lasta naista kohden, ja luku pienenee edelleen. Aletaan olla siis hyvin lähellä sitä rajaa, mitä väestön uusiutuminen vaatii. Kannattaa päivittää ne 60- ja 70-luvuilla omaksutut mielikuvat hillittömästä sikiämisestä.

    Koko maailmassa syntyvyys on myös lähellä tuota lukua 2,3 lasta per nainen. 50 vuodessa syntyvyys on puolittunut. Väestö kyllä kasvaa, mutta kasvu ei johdu niinkään syntyvyydestä kuin pitenevästä eliniästä. Pitenevä elinikä osaltaan voi hillitä väestönkasvua: Kun lapsikuolleisuus pienenee, ylimääräisiä lapsia ei tarvitse tehdä ikään kuin varmuuden vuoksi.

    Väestönkasvua suurempi ongelma on, millaista ja miten tuotettua elintasoa tuo väestö itselleen haluaa. Niin kun ajattelee, voikin katsoa peiliin, sen sijaan että syyttelee niitä lisääntyjiä siellä jossakin muualla.”

    A.Jalkanen 21.11.2023, 19:25

    Tähän sopii jatkoksi uutinen että Dubaissa alkaa kuun vaihteessa YK:n vajaat kaksi viikkoa kestävä ilmastokokous, järjestysluvultaan numero 28, lyhyemmin siis COP28. Tarkoituksena olisi katsoa miten Pariisin ilmastosopimus on toteutunut. YK:n Ilmastosopimus tuli voimaan vuonna 1994, jonka jälkeen on kokoonnuttu joka vuosi sen tiimoilta, nyt siis 28. kerran.

    https://www.cop28.com/

    COP = Conference of the Parties. Osapuolten konferenssi on kansainvälisen sopimuksen ylin hallintoelin. Se koostuu yleissopimuksen jäsenmaiden edustajista ja valtuutetuista tarkkailijoista (Wikipedia).

    A.Jalkanen 22.11.2023, 12:01

    Dubain ilmastokokouksessa saatetaan kysyä Suomen maankäytön tilanteesta: miksi nielut ovat niin kovasti kutistuneet viime aikoina. Tähänhän on kolme pääsyytä: ensimmäinen on puuntuonnin loppuminen Venäjältä, toinen on teollisuuden (väliaikainen) huippusuhdanne ja kolmas on turvemaiden päästöjen kasvu lämpimämmässä ilmastossa (todennäköisesti pysyvähkö).

    Mielenkiintoinen kysymys vaikka Dubaissa pohdittavaksi: tulisiko meidän palkita maita nykyistä enemmän hiilen varastoinnista? Nyt lasketaan vain hiilipäästöjä ja nieluja eli varastojen muutoksia. Suuria hiilen varastoijia ovat muun muassa öljy- ja kivihiilivaroja omistavat maat, ja ne maat joilla on suuria turvevaroja kuten Suomi.

    Yritin selittää kansantajuisesti monimutkaista asiaa: lisääkö vai vähentääkö suon ennallistaminen päästöjä?

    ”Ennallistamisen nettovaikutus riippuu siitä, mistä alkutilanteesta lähdetään ennallistamaan ja mihin päädytään.

    Jos kyseessä on hyvin puuta kasvava suo, ennallistamalla ei saada juurikaan hyötyä – varsinkin jos alue siirtyisi metsästä kosteikoksi eli syntyisi metsäkatoa.

    Toinen ryhmä soita ovat karut suotyypit, jotka eivät ole tuottaneet puuta ojituksen jälkeen. Nämä voidaan jättää itsekseen ennallistumaan tai nopeuttaa sitä ojia tukkimalla, mutta näiden maaperä ei ole suuri päästölähde vaan on yleensä pieni nielu sammalen kasvun ansiosta.

    Kolmas ryhmä ovat rehevät runsaspäästöiset suokohteet jotka eivät tuota hyvin puuta, vaikka ravinne-epätasapainon vuoksi, mutta ovat monimuotoisia. Näitä kannattaa ennallistaa. (Osassa mahdollisesti on puiden kasvu elvytettävissä tuhkalannoituksella.) Päästötaseen kehitys riippuu siitä kuinka vetinen on lopputila, koska vetinen suo tuottaa paljon metaanipäästöjä. Kuiva suo puolestaan hiilidioksidia ja typpioksiduulia.

    Jos kuulostaa monimutkaiselta, niin se on juuri sitä. Lisätietoja: Suoseura.”

    http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009997877.html

    A.Jalkanen 22.11.2023, 22:53

    Risto Isomäki kirjoittaa biotalouden mahdollisuuksista: ”Näihin ilmastonmuutoksen osaongelmiin ei ole näköpiirissä kuin yksi ratkaisu. Se on nykyaikainen biotalous eli uudenlaisten metalleja, betonia sekä öljypohjaisia muoveja, kemikaaleja, bitumia ja vaatekuituja korvaavien materiaalien valmistaminen puusta ja muusta bio­massasta.”

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/2983f5bb-06ee-4827-8717-542cd69be6a0?fbclid=IwAR2lNsOjkA_ZTjAVGtVpHCRQRg-dZxfcXo1A1DY2QcYEm6IzhgYEDoMevTM

    A.Jalkanen 23.11.2023, 10:43

    Hangoittelemmeko fossiilisista polttoaineista luopumista vastaan?

    https://www.verdelehti.fi/2023/11/20/fossiilisista-polttoaineista-luopuminen-dubain-ilmastokokouksen-kohtalonkysymys/?utm_source=mailpoet&utm_medium=email&utm_campaign=verde-uutiskirje-32021_44

Esillä 10 vastausta, 781 - 790 (kaikkiaan 1,270)
1 2 3 … 78 79 80 … 125 126 127