Keskustelut Metsänhoito Ilmasto on aina muuttunut ja tulee aina muuttumaan

Esillä 10 vastausta, 521 - 530 (kaikkiaan 1,270)
  • Ilmasto on aina muuttunut ja tulee aina muuttumaan

    Merkitty: 

    R. Ranta:
    ”Kuinka Taneli on, onko käsityksesi yhtään muuttunut ilmastonmuutoksesta?”

    Vastaukseni:

    Ilmasto on aina ollut muutoksessa, se muuttuu tälläkin hetkellä ja se tulee aina muuttumaan.

    Eli mitään ylimaallista ja erikoista ei ole tässä hetkessä. Näitä kuumia kesiä ja leutoja talvia on ollut mm. 1912 tienoilla ja taas 30-luvulla.

    Katsotaan nyt mihinpäin se auringon aktiivisuus kääntyy, voi olla taas pian hyvinkin kylmää.

    Ihmiset omat aina tykänneet kuunnella maailmanlopun ennustajia, nykyisin ne ennustajat vain ovat pukeutuvat tieteen kaapuun.

    Viimeisin pieleen mennyt tieteen ennuste oli että happosateet tappavat suomen havumetsät vuoteen 1995 mennessä. Lisäksi vielä ettei rikkipäästöjen vähentämisellä ole mitään merkitystä metsäkuolemaan, mutta se voi metsien palautumiseen vaikuttaa hiukan. Jälkeenpäin on todettu ettei ennen vuotta 1995 ole ollut edes mitään taantumaa Suomen havupuiden kasvussa.

    Tämä höppä ei ollut vain yhden miehen show, vaikka se pieleen menon jälkeen on siksi yritetty kääntää. Kohulla oli ehkä hiukan myönteistä vaikutusta Kuolan niemimaan kaivosteollisuuden rikkipäästöjen alasajossa, joka sinänsä oli hyvä asia.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

  • Nostokoukku

    Jos ihminen jättäisi metsät rauhaan, hiilivarasto kasvaisivat 15-16%. Tämän lisäksi tulisi huomioida se suunnaton fossiilienergian säästö ja metsiin liittyvän teollisuuden hiilipäästöt mikä syntyisi metsien rauhaan jättämisestä.

    Puuki

    Millä korvattaisiin mm. pakkaustuotteet, saniteettipaperit, fossiilisten kemikaalien korvaajat yms. . Korvaavan energian päästöt myös lisääntyisi.   Sademetsät tulisi rauhoittaa kokonaan. Siellä uudistumista ei tapahdu, vain aavikoitumista.  Havumetsävyöhykkeellä  toimii luonto ihan erilailla.

    A.Jalkanen

    Jos käytämme vähemmän uusiutuvia luonnonvaroja, tarvitsemme samalla kulutustasolla enemmän fossiilivaroja. Kestävä ratkaisu perustuu siis sekä kulutustason alentamiseen että uusiutuviin siirtymiseen. Metsien intensiivikäyttö on siirtymäkauden ratkaisu, joka näkyy esimerkiksi meillä puuenergiana. Siitä pitäisi päästä eroon pitemmällä tähtäimellä ja säästää puu arvokkaampaan käyttöön. Ei ole oletettavissa että maapallon väestö muualla tyytyy pysyvästi meitä alhaisempaan elintasoon, joten kaikki kulutus tulee kasvamaan vielä pitkään. Helpottaisi kyllä hieman tasapainon löytymistä, jos me rikkaat tyytyisimme hieman vähempään eli kohtuuteen.

    suorittava porras

    ?

    Rukopiikki

    Suomessa pitäisi pyrkiä kasvattamaan laadukasta hidaskasvuista puuta puusepänteollisuuteen ja rakentamiseen. Puusepäntuotteisiin ja hirsirakenteisiin menevältä puulta pitäisi poistaa myyntivero kokonaan. Huonolaatuista höttöpuuta kasvaa kyllä etelämpänäkin.

    Juha Virtanen

    Anneli kirjoitti:”Joka tapauksessa tulos hiukan haastaa EU:n ilmastopolitiikkaa, jonka yksi kulmakivi on että metsiin sidotaan ihmisten päästöjä”

    Näin on. Ja minua hätkäyttää jälleen tuo pamfletti. Pamfletithan kirjoitetaan keskustelun pohjaksi kiistelyä varten asioita kärjistäen, jos oikein ymmärrrän.

    Tuo pamfletti on kirjoitettu joskus viime vuosikymmenen lopulla, mutta keskustelua sen en ole huomannut herättäneen paljoakaan. En osaa sanoa onko sitä sitten käytetty pienten piirien suljetuiss kammareissa . Vetytalouden osalta näyttäisi siltä.

    Joka tapauksessa on hätkähdyttävää huomata, miten paljon aikaansa edellä nuo tekijät ovat olleet, sillä tuo nyt julkitullut tutkimus on linjassa tuon pamfletin näkemysten kanssa. Tämä seikka, ja se tosiasia, että pamfletin kuva hiilenkierrosta on ilmestynyt vuotta aikaisemmin kuin Lawrence M Kraussisin (Amerikan Kari Enqwist) vataavat tiedot sisältävä kuva kirjassaan” The Physics of the Climate Change” , antaa luvan olettaa, että tekijät ovat jossain yhteiskunnan salatun tiedon ääreltä.

    Jorma ollila eilisessä TV-haastattelussa sanoi, etttä hän Shellin hallituksessa sai jo kymmenen vuotta sitten  ne tiedot, joilla inmastokysymyksiä nyt käsitellään! Ajattelin heti kuultuani tuon, että  ”kas kun et tullut kertomaan”.  No eihän hän tietenkään tullut, koska businesmaailma ei pätkääkään ole kiinostunut yhteisestä hyvästä, Se tekee vain rahaa aina kyynisesti. Jos ilmastopoliitikot antavat rahaa se otetaan, mutta maailman pelastaminen ei siellä ole kuin imagokysymys!

    Tuo pamfletttihan loppuu tilanteeseen, jossa tuhansien vuosien päästä tulevaisuudesta palaava kertoja minä saapuu nykyaikaan ja antaa ohjeeksi meille etsiä ”totuutta”. Hän tosin sanoo, että sen löytäminen on mahdotonta, koska totuus riippuu näkökulmasta. Mutta valheen löytäminen voi onnistua ja se on jo paljon se.

    Olen monta kertaa tämän kahden vuoden aikana saanut uusia näkökulmia tuohon pamflettiin ja aina luettuani sen uudelleen avautuu uusi näkökulma. Aivan kuin Orson Wellesin elokuvassa ”Citizen Kane”  päähenkilö muuttuu aivan toisemlaisksi kun siitä kerova ihminen vaihtuu.

    Nyt tuo tiedeartikkeli pakottaa minut jälleen lukemaan tuon pamfletin uudelleen ajatuksen kanssa, sillä tuo tutkimus antaa minulle taas uutta näkökulmaa näihin asioihin.

    Vie siis jonkin aikaa ennenkuin palaan taas asiaan!

    Nostokoukku

    Niimpä niin. Kiinan roinan pakkausmateriaali kiertää maapalloa ympäri vinhaa vauhtia. Monen tuotteen pakkaus painaa enemmän kuin tavara itse. Saniteettipapereita täytyy olla marketin hyllyssä kymmenen eri merkkiä, eri pehmoisuusasteen peräpyyhkeistä hajustettuun nenäliinaan asti. Broilerinfilee on suojakaasussa muovilaatikossa marinadista joka painaa saman verran kuin liha itse. Pesuaineita pyykinpesusuun, hiustenpesuun, autonpesuun ja tiskikoneeseen varmaan sataa eri merkkiä, tietokoneen näytön pyyhkimiseen ja auton kojelaudan ja pyyhkimien hellimiseen yksittäispakattuja kosteuspyykeitä ym. kymmeniltä valmistajilta. Onkohan se kaikki tätä elintasoa.

    A.Jalkanen

    Onhan näitä aloitteita. Kestävä kehitys. Planetaariset rajat. Donitsitalous. Ongelma ei mielestäni ole niinkään siinä ettei tutkijat olisi tehneet hälytystä, vaan siinä että ihmiskunnan laiva on iso ja kääntyy hitaasti. Toinen ongelma on siinä, että ratkaisu kuten vetytalous tuo mukanaan tukun uusia ongelmia (metsäkato hydroksyylit mikromuovisaaste metallien puute …).

    MaalaisSeppo

    Hidaskasvuisen puun kysyntä on niin pientä, ettei sitä kannata kasvattaa. Hitaasti kasvava puu myös sitoo hitaasti hiiltä. Parempi kasvattaa nopeasti kasvavia puita ja näin nopeuttaa hiilikiertoa ilmakehästä metsiin ja energian kautta takaisin. Tämäkään ei paljoa auta, mutta ainakin jonkin verran.

    Älkää ihmeessä kuitenkaan ostako polyrottinkikalusteita. Hapertuvat nopeasti.

    Visakallo

    Samaan lopputulokseen olen päätynyt kuin MaalaisSeppo. Nopeakasvuisesta ”höttöpuusta” olen saanut jopa paremman hinnankin, sillä sorvikuusista on maksettu enemmän kuin sahapuista.

    Aika näpertelyltä nämä Suomen hiilinieluasiat valitettavasti tuntuvat, kun katsoo muun maailman tekemisiä. Esim. Kiinassa rakennetaan koko ajan lisää uusia jättimäisiä hiilivoimaloita. Siellä 60% sähköstä tuotetaan kivihiilellä! Australiassa ja Intiassa  on samantapainen meininki.

Esillä 10 vastausta, 521 - 530 (kaikkiaan 1,270)