Ihminen hengittää ja silloin vapautuu hiilidioksidia ilmaan,samoin ihmisen suolistokaasuissa on hiilidioksidia kun suolistossa jyllää bakteerit.Ihmisethän päästelevät ja eläimet kaasuja ilmaanMuistaakseni lääkäri kerto,ihminen vuorokaudessa päästää ilmaan hiilidioksidia 288 g

Se minkä näemme ja mittaamme on nettotuotanto. Kasvit yhteyttävät enemmän (bruttotuotanto) kuin mitä lopulta päätyy kasvuun. Osa tuotannosta kuluu kasvamisprosessiin.

Joskus kasveilla on pulaa jostain muusta kuin hiilidioksidista – esimerkiksi vedestä, typestä tai fosforista. Silloin osa yhteytystuotteista jää käyttämättä hyväksi.

AJ:  Se minkä näemme ja mittaamme on nettotuotanto. Kasvit yhteyttävät enemmän (bruttotuotanto) kuin mitä lopulta päätyy kasvuun

Näinhän se on.

AJ: Metsän hiilivarasto on kumuloituva: vanhassa metsässä on paljon suurempi hiilivarasto kuin nuoressa.

Metsän hiilestä noin 60% on maanpinnan alapuolella ja 40% maanpinnan yläpuolella ja maanalainen hiilivarasto korreloi maanpäällistä runkopuun määrää.

Suomen runkopuuvaranto on noussut 1500 milj.m3:tä nykyiseen 2500 milj.m3:iin. Nousu 1000 milj. m3 sisältää siis 2,5*1000= 2500 Mt pysyvää CO2-sidontaa yhteensä.

Tämä 2500 Mt on CO2-nielu kertoimella 2,5?

Ymmärrän tuolta maankäyttösektorilta metsämaan nettonielua laskettaessa, että nielun laskenta on jaettu kahteen osaan elävän biomassan nieluun keroimella 1,3 ja maapohjan karikenieluun eli kuolleen biomassan CO2-nieluun kuolleen varaston muutoksesta eli uudesta nielulisäyksestä ja purkautuvasta päästöstä.

Pienillä hakkusäästöillä n. 10 milj.m3/v päästään tuolla maankäyttösektorin laskentatavalla kertoimeen 2,5, mutta suuremmilla hakkuusäästöillä esim. 20 milj.m3Vei.

Linkki sivu 45/ https://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf

Rukopiikki kirjoitti: ”En oikeen käsitä mitä ja ketä tässä hiilihöpötyksessä yritettäisiin rollata. Suomen metsät eivät ole ongelma eivätkä ratkaisu.”

Ohitin tuon kommentin turhan kevyesti eilen. Kysymys on kuitenkin perustavaa laatua. Tarkoitin tuolla termillä ”trollaus” ihan muuta kuin jotain Putinin trollitehtailua.

Tarkoitin, että ilmastokysymys  tämän päivän maailmassa määrittelee jo valtavia taloudellisia linjoja ja se ympärillä eri intressiryhmät ajavat kaikin keinoin omia etujaan.

On virhe kuvitella, että markkinavoimat viimekädessä piittaavat muusta kuin rahan tekemisestä ja siinä pelissä trollaus on vain yksi keino asemien vahvistamisessa. Taistelussa markkinoista noudatetaan sodan pelisääntöjä.

Tässä ei siis ole kysymys mistään salaliittoteorioista. Tupakkateollisuus aikoinaan trollasi valtavasti voittaakseen aikaa ja samaa taktiikkaa on käytänyt menestyksellisesti myös öljyteollisuus.

Nyt Elon Musk ja kumppanit pelaavat samaa peliä ja trollaus on vain yksi työkalu. Kuvittelemmeko me,  että markkinataloudesta on tullut yhtäkkiä puhdas pulmunen?

Kun piikki on auki,  käyvät markkinavoimat kiinni ja repivät ”hiilinieluista” kaiken irti. Ei siellä piitata siitä mahdollisuudesta, että hiilinielut voivat olla tehottomia. Itse uskon, että hiilinieluihin satsatut rahat ovat valtaosiltaan hukkaan heitettyjä, koska hitaan kierron ptosessista pumpatulla hiilellä ei ole paluuta takaisin, joten se kumuloituu biosfääriin. Varastot täyttyvät ja mitä sitten tehdään. Pidän trollauksena sitä, että esimerkiksi Hesari ei ota vastaan tämän sisältöisiä mielipiteitä. Yritetty on. Tuo pamfletti, joka sai minut pari vuotta siten kiinnostumaan asiasta ei saa julkisuutta, koska sen näkökulma lähtee tuosta tosiasiasta.

Ihminen pelkää aina muutosta. Mitä jos vain hyväksyttäisiin se muutos ja elettäisiin sen mukaan. Miljoonakin vuotta on lyhyt aika maapallon historiassa. Eiköhän se tämäkin muutos ohi mene niin että maapallo pysyy elinkelpoisena. Ihminen on niin lyhytnäköinen. Maapallon historia on kriisien historiaa.