Keskustelut Metsänhoito Ilmasto on aina muuttunut ja tulee aina muuttumaan

Esillä 10 vastausta, 461 - 470 (kaikkiaan 1,270)
  • Ilmasto on aina muuttunut ja tulee aina muuttumaan

    Merkitty: 

    R. Ranta:
    ”Kuinka Taneli on, onko käsityksesi yhtään muuttunut ilmastonmuutoksesta?”

    Vastaukseni:

    Ilmasto on aina ollut muutoksessa, se muuttuu tälläkin hetkellä ja se tulee aina muuttumaan.

    Eli mitään ylimaallista ja erikoista ei ole tässä hetkessä. Näitä kuumia kesiä ja leutoja talvia on ollut mm. 1912 tienoilla ja taas 30-luvulla.

    Katsotaan nyt mihinpäin se auringon aktiivisuus kääntyy, voi olla taas pian hyvinkin kylmää.

    Ihmiset omat aina tykänneet kuunnella maailmanlopun ennustajia, nykyisin ne ennustajat vain ovat pukeutuvat tieteen kaapuun.

    Viimeisin pieleen mennyt tieteen ennuste oli että happosateet tappavat suomen havumetsät vuoteen 1995 mennessä. Lisäksi vielä ettei rikkipäästöjen vähentämisellä ole mitään merkitystä metsäkuolemaan, mutta se voi metsien palautumiseen vaikuttaa hiukan. Jälkeenpäin on todettu ettei ennen vuotta 1995 ole ollut edes mitään taantumaa Suomen havupuiden kasvussa.

    Tämä höppä ei ollut vain yhden miehen show, vaikka se pieleen menon jälkeen on siksi yritetty kääntää. Kohulla oli ehkä hiukan myönteistä vaikutusta Kuolan niemimaan kaivosteollisuuden rikkipäästöjen alasajossa, joka sinänsä oli hyvä asia.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

  • Juha Virtanen

    Ei puu luovuta hiiltä kuin vain palamisen kautta (tuli, lahoaminen). Puu muodostuu sokereista muodostuvista selluloosasta, hemisellulosasta ja ligniinistä.  On koknaaan toinen asia, jos fotosynteesiprosessin aikana on myös prosessista poistuvaa ”pakokaasua” . Fotosynteesiin sisäänmenevän ja ulostulevan hiilen  erotus siirtyy puuhun  ja jää sinne.

    A.Jalkanen

    Eri EU-maiden päästövähennystavoitteet vuoteen 2030 mennessä, päivitetty tänä vuonna.

    https://climate.ec.europa.eu/eu-action/effort-sharing-member-states-emission-targets/effort-sharing-2021-2030-targets-and-flexibilities_en

    kaapo123

    Luovuttaa puu hiiltä myös kasvaessaan ilmaan,

    Kurki

    Onko Juha Virtasella käsitystä siitä kuinka paljon runkopuu m3:ta kohden puu ottaa ilmasta hiilidioksidia?

    Luke laskee elävän puun CO2-sidonnan kertoimella 1,3 eli 1 m3 runkopuuta sitoo 1,3 tn hiilidioksidia ilmasta, joka tarkoittaa, että maan alle juuriin ja kantoon menee 22% ja maan päälle jää 78% yhteyttämistuotteista.

    Antero Ollila kertoo linkissä, että puun yhteyttämistuotteista menee juuristoon ja muuhun elävään maan alle 70% .

    On arvioitu, että 70% puiden yhteyttämistuotteista kulkeutuu juuristoon. Osa yhteyttämistuotteista käytetään juurten kasvuun ja juurten elintoimintojen ylläpitoon. Valtaosa kuitenkin siirtyy puiden kanssa symbioosissa elävien sienten rihmastoihin. Jokaisella puulajilla on parikymmentä sienijuuria muodostavaa sienilajikumppania, esimerkiksi herkkutatti, leppärousku, kantarelli ja punakärpässieni. Sienijuurisienillä on maassa rihmastoa noin 10 000 kilometriä neliömetrillä.

    Kysymys kuuluu onko metsän CO2-sidonta elävään biomassaan suurempi kuin mitä Luke ilmoittaa? Tietenkin maapohjaan lasketaan CO2-nieluja karikkeesta, joka on kuollutta CO2-varastoa.

    Linkki: https://blogs.uef.fi/forest-issues/2022/12/04/vanha-metsa-on-hiilinielu/

     

    A.Jalkanen

    Juttelin juuri erään alan professorin kanssa ja (jos ymmärsin oikein) hän oli sillä kannalla, että ei sienijuurista ja sienirihmastoista kerry mitään valtavia pysyviä hiilivarastoja. Niiden vaihtuvuus (turnover) on vuosittain nopeaa eli niitä syntyy ja kuolee koko ajan suuria määriä.

    Metsän hiilivarasto on kumuloituva: vanhassa metsässä on paljon suurempi hiilivarasto kuin nuoressa. Hyvin vanhassakin metsässä syntyy koko ajan uutta kasvua ja uutta kariketta, joka ei hajotessaan kokonaan häviä vaan kertyy maan hiilivarastoon.

    Tällaiset todella vanhat kliimaksvaiheen boreaalisetkin metsät ovat kuin sademetsiä: kasvua syntyy vähän mutta varastoa on paljon. Näihin pohjoisiin metsäalueisiin pitäisi kohdistaa lisää hakkuita, niin saataisiin hiilensidontaan ja korvausvaikutuksiin lisää puhtia. Metsävarat ovat niin valtavat, että kyllä sinne silti jäisi edelleen sekä monimuotoisuuskohteita että hiilivarastoja.

    Metsien suhteen ykkösasia olisi kuitenkin metsäkadon ehkäisy ja uusien metsien perustaminen. JV on näiden suuruusluokan suhteen skeptinen. Jos väestönkasvu ja maatalous saadaan parempaan kuosiin, maapallolla jää tilaa myös metsien lisäämiseen. Mahdollisimman metsäinen maapallo olisi resilientimpi ilmastonmuutoshaasteen edessä.

    Timon blogikirjoitus on hyvä. Karikelaskelmassa kannattaa huomioida että suurimmat erät eli neulaset ja hienojuuret ovat nopeasti hajoavia.

    Rukopiikki

    Lunta on paikoin vielä polveen. Mutta äkkiä ne sulaa kun kesäksi alkoi. Kovasti aikasessa on nykyään keväät olleet.

    Juha Virtanen

    ”Luovuttaa puu hiiltä myös kasvaessaan ilmaan.”

    Näissä imastoasioissa on kovasti eri motiiveilla varustetuja erilaisia trolleja, joiden tarkoitus on estää ihmisiä ymmärtämästä  hiilen kierron perusperiaatetta. En tiedä onko kaapo123 trolli vai trollien uhri, muttta tuo lause on trolleille ominainen. Teknisesti ottaen se on totta.  Kuten yllä kerroin, kemiallisten prosessien yhteydessä tapahtuu monia muita samanaikiaisia prosesseja, joten kun puu kasvaa se tapahtuu siten , että noista yhteyttämällä syntyneistä sokereista kemiallisten reaktioiden kautta muodostuu selluloosaa, hemiselluloosaa, ligniiniä jne. näissä prosesseissa vapautuu pieniä määriä hiilidiokdia.  Lause on siis totta. Mutta sillähän ei ole mitään tekemistä itse asian kanssa. Puu kasvaessaan ottaa ilmasta hiiltä ja siirtää sen runkoon ja kun prosessi on valmis, puun selluloosasta, hemiseeluloosasta ja ligniinistä ei haihdu yhtään hiili tai hiilidioksidimolekyyliä mihinkään.  Hiili palaa ilmaan joko polttamalla tai lahoamalla.

    Tuo auringon  energia, joka varastoitui hiiliyhdisteisiin toimii sitten energialähteenä eläimille ja maanalaiselle elämälle sienirihmastoineen.  Näin yksinkertainen asia on.

    Kurjelle sanoisin, että kyllä Luken lukuihin voi luottaa, mutta itse lasken asiaa yksinkertaisemmin. Biomassa sisältää karkeasti 50% hiiltä. Hiilitonni vastaa n 4 toonnia hiilidioksidia. Hiilitaseissa ei tarvitse huomioida vettä.

    Tuon yksinkertaistetun mallin olen omaksunut tuolta kirjan ”tulevaisuuden lyhyt historia” sivuilta, jossa asiat todella pelkistetään asiantuntemuksella. Kun perusprosessi on hallussa ei trollien  ole helppo hämätä ekvivalenteilla, eikä ylitieteellisellä saivartelulla.

    Rukopiikki

    En oikeen käsitä mitä ja ketä tässä hiilihöpötyksessä yritettäisiin rollata. Suomen metsät eivät ole ongelma eivätkä ratkaisu.

    Juha Virtanen

    Menepä vaikka ilmastofoorumin keskustelupalstalle tai  suomi 24 ilmastokeskusteluun niin asia alkaa valjeta.

    kaapo123

    no se on sillai,että kasvit kun alkavat ottamaan happea ilmasta,niin ne ei silloin ota hiilisioksidia,sillai siis kasvit luovuttavat hiiltä ilmaan,että kasvit sillon säästävät ilman hiilidioksidia,nimen omaan c3 kasvit,parempia hiilen kerääjiä ovat c4 kasvit,kyse on siitä,miten hiilidioksidi kiinnittyy kasviin.Pitää muistaa,että kasvit myös hengittää eli puutkin eli osa yhteytystuotoksesta vapautuu takaisin ilmakehään kasvien hengityksen seurauksena eli hengitys tarkoittaa hiilidioksidipäästöjä.Näin on kerottu,M Kulmala kertoo netissä kohdassa Hiilen kierto,joten turha minua nimittää trolliksi kun minä en edes täällä ketään nimitä trolliksi

Esillä 10 vastausta, 461 - 470 (kaikkiaan 1,270)