Keskustelut Metsänhoito Ilmasto on aina muuttunut ja tulee aina muuttumaan

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 1,270)
  • Ilmasto on aina muuttunut ja tulee aina muuttumaan

    Merkitty: 

    R. Ranta:
    ”Kuinka Taneli on, onko käsityksesi yhtään muuttunut ilmastonmuutoksesta?”

    Vastaukseni:

    Ilmasto on aina ollut muutoksessa, se muuttuu tälläkin hetkellä ja se tulee aina muuttumaan.

    Eli mitään ylimaallista ja erikoista ei ole tässä hetkessä. Näitä kuumia kesiä ja leutoja talvia on ollut mm. 1912 tienoilla ja taas 30-luvulla.

    Katsotaan nyt mihinpäin se auringon aktiivisuus kääntyy, voi olla taas pian hyvinkin kylmää.

    Ihmiset omat aina tykänneet kuunnella maailmanlopun ennustajia, nykyisin ne ennustajat vain ovat pukeutuvat tieteen kaapuun.

    Viimeisin pieleen mennyt tieteen ennuste oli että happosateet tappavat suomen havumetsät vuoteen 1995 mennessä. Lisäksi vielä ettei rikkipäästöjen vähentämisellä ole mitään merkitystä metsäkuolemaan, mutta se voi metsien palautumiseen vaikuttaa hiukan. Jälkeenpäin on todettu ettei ennen vuotta 1995 ole ollut edes mitään taantumaa Suomen havupuiden kasvussa.

    Tämä höppä ei ollut vain yhden miehen show, vaikka se pieleen menon jälkeen on siksi yritetty kääntää. Kohulla oli ehkä hiukan myönteistä vaikutusta Kuolan niemimaan kaivosteollisuuden rikkipäästöjen alasajossa, joka sinänsä oli hyvä asia.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

  • Kurki

    Markules:  Siitä että syntyvä kaasu on metaania, joka on monikymmenkertaisesti pahempi kasvihuonekaasu kuin co².

    Pötsin pieneliötoimista muuttaa osan rehussa olevasta hiilestä (C) metaaniksi (CH4) aivan kuin luonnon soillakin tapahtuu, joten CH4- ja CO2-päästön summalla on suurempi lämmittäva vaikutus kuin mitä pelkästään CO2-päästöllä olisi.

    Suomessa nautojen pötseissään tuottama metaani on kolmisen prosenttia kasvihuonepäästöistä.

    Tuo tarkoittaisi CH4 päästö 0,03*50Mekv-tn = +1,5 Mekv-tn.

    Jos tuo 3% pitää paikkansa niin eläinten CH4-päästö kaikista Suomen päästöistä olisi aika suuri.

    https://www.mtk.fi/-/lehman-hiilijalanjaljilla

    pihkatappi

    Lihantuottajat rakentavat kilpaa biokaasu laitoksia. Markkinoilla on lihaa myös pienemmällä hiilijalanjäljellä.

    Nostokoukku

    Espanjalaiset syyttäköön vesipulasta itseään. Jokien luonnollinen virtaama estetty padoilla ja altaista vesi käytetään yhä kasvavaan viljelyyn ja matkailun vaatimien golfkenttien kasteluun.

    A.Jalkanen

    Ilmastopolitiikkaa selkokielellä Ollikaisen blogissa. Ilmeisesti maallemme siis koituu kuluja joka tapauksessa, joko päästömaksujen kautta tai sitä kautta että metsiä hakataan vähemmän. (Kiitos, Ville Niinistö!)

    ”Tarkasteltaessa metsän kasvua ei ole mitenkään selvää, että boreaalisen havumetsän hakkuun korvautuminen paremmilla kasvupaikoilla laskisi globaalia nielua, vaan vaikutus voi olla päinvastainen.”

    Minä lisäisin puun tuotantoa ja hakkuita sekä etelässä paremmilla ilmastovyöhykkeillä (yleensä istutusmetsissä) että boreaalisissa havumetsissä muualla kuin Pohjoismaissa. Kanadassa ja Venäjällä on erittäin runsaasti täysin hyödyntämättömiä metsiä.

    Ymmärsin vasta äskettäin (IBFRA:n raportista), että pohjoisista metsistä osa on vieläpä luonnontilaisiksi luokiteltuja, ja ilmeisesti siksi niiden kasvuja ja metsätuhoja ei oteta mukaan ko. maiden hiilinielulaskelmiin.

    https://www.ilmastopaneeli.fi/2023/suomen-ilmastotoimet-perustuvat-kansainvalisiin-sitoumuksiin-ja-suomen-reiluun-osuuteen/

    Timppa

    Espanjalaisten pitäisi metsittää alueitaan, mutta eihän se ole mahdollista tuollaisissa helteissä.  Metsäkato on ongelma.  Kun ensiksi hakataan puut joltain alueelta, niin sieltä loppuvat yhteyttämisessä syntyvät aerosolit, jotka edistävät pilvien ja sitä kautta sateiden syntymistä.  Alkaa kierre, joka johtaa lisääntyvään metsäkatoon ja lämpötilan nousuun.  Pian on koko niemimaa kuivaa.  Metsäpalot polttavat suuria alueita, jotka eivät enää metsity.

    Mitenkähän käy viinin kanssa.  Viiniköynnöksiä ei sääntöjen mukaan saisi Euroopassa kastella.

    Niin kauan, kun Saksa harjoittaa nykyistä ilmastopolitiikkaa, niin ei tietysti kenenkään muunkaan tarvitse välittää.

    A.Jalkanen

    Kyllä, ja metsä lisää myös maaperän vedenpidätyskykyä ja veden haihdutusta, eli myös sitä kautta lisää sateita. Amazonasilla tämä mekanismi on ilmeisesti häiriintynyt, ja kuivumiskehitys ja metsäpalot päässeet vauhtiin.

    Visakallo

    Timppa: ”Mitenkähän käy viinin kanssa.” 

    Suomessa valmistetaan aivan erinomaisia viinejä esim. Valamon luostarissa ja monessa, monessa muussa paikassa. Niiden tuotantoa pitää vain lisätä. Jospa nyt saisimme sellaisen hallituksen, joka raivaa turhia esteitä kotimaiselta tuotannolta, enkä tarkoita pelkästään viinejä. Monet Suomeen tuotavien viinien valmistukseen käytetyt rypäleet kasvavat niin viileillä vuoristoseuduilla, että niiden olosuhteet vastaavat eteläistä ja keskistä Suomea.

    A.Jalkanen
    Nostokoukku

    Valamossa ja muuallakin Suomessa saatetaan valmistaa erinomaisia juomia, mutta viinejä ne eivät ole. Viini valmistetaan muutamasta viinirypälelajikkeesta. Marjoista ja yrteistä valmistetut ”viinit” ovat käymällä hapatettuja marjamehuja, eivät viinejä.

    hemputtaja

    Nipotusta, että marjaviinejä ei saisi sanoa viineiksi. Epäilen, että jos sokkona maistellaan, ei moni erottaisi onko tehty marjoista vai viinirypäleistä.

    Ja mitä väliä, kännin sitä saa marjaviineistäkin.

    Mitä tulee viiniköynnöksiin, niin hämärtyvä mieleni kertoo joidenkin lajikkeiden kasvavan ja marjovan Suomessa. Eri asia sitten kannattaako kotimainen rypäle ja pitää muistaa, että pontikka on varsin suosittu ja hyvä viini.

     

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 1,270)