Keskustelut Metsänhoito Ilmasto on aina muuttunut ja tulee aina muuttumaan

Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 1,270)
  • Ilmasto on aina muuttunut ja tulee aina muuttumaan

    Merkitty: 

    R. Ranta:
    ”Kuinka Taneli on, onko käsityksesi yhtään muuttunut ilmastonmuutoksesta?”

    Vastaukseni:

    Ilmasto on aina ollut muutoksessa, se muuttuu tälläkin hetkellä ja se tulee aina muuttumaan.

    Eli mitään ylimaallista ja erikoista ei ole tässä hetkessä. Näitä kuumia kesiä ja leutoja talvia on ollut mm. 1912 tienoilla ja taas 30-luvulla.

    Katsotaan nyt mihinpäin se auringon aktiivisuus kääntyy, voi olla taas pian hyvinkin kylmää.

    Ihmiset omat aina tykänneet kuunnella maailmanlopun ennustajia, nykyisin ne ennustajat vain ovat pukeutuvat tieteen kaapuun.

    Viimeisin pieleen mennyt tieteen ennuste oli että happosateet tappavat suomen havumetsät vuoteen 1995 mennessä. Lisäksi vielä ettei rikkipäästöjen vähentämisellä ole mitään merkitystä metsäkuolemaan, mutta se voi metsien palautumiseen vaikuttaa hiukan. Jälkeenpäin on todettu ettei ennen vuotta 1995 ole ollut edes mitään taantumaa Suomen havupuiden kasvussa.

    Tämä höppä ei ollut vain yhden miehen show, vaikka se pieleen menon jälkeen on siksi yritetty kääntää. Kohulla oli ehkä hiukan myönteistä vaikutusta Kuolan niemimaan kaivosteollisuuden rikkipäästöjen alasajossa, joka sinänsä oli hyvä asia.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

  • kaapo123

    Ennätys on 424.83 ppm,co2,17.4.2023 ja siksi puut ja viljat kasvaa.Talousmetsissä ei ole jättipuita ja siksi siellä kirjanpainajat eivät  leviä tolkuttomasti ja yli-ikäiset puut pois talousmetsissä ja heti pois myös puut jos näkee kaarnan alla kirjanpainajat lisääntymässä ja heti pois tuulenkaadot eikä kuusia kuiville maille istuttaa,vioittuneet puut pois.Kaupunkiomistajat ei taida seurata metsien tuholaisia

    kaapo123

    Siis kun talousmetsissä on myrsky,puut kaatuu, niin ne pitää heti korjata pois,koska ne on kirjanpaimentajien alku,kun jos talousmetsissä ei ole lehtipuita,sekametsää. Metsänomistajan pitää tarkkailla metsäpuita,onko reikiä,että  onko kirjanpainajat lisääntymässsä kaarnan alla ja kuuset pitää silloin poistaa ennen ötököiden leviämistä ympäristöön

    Rukopiikki

    Tutkailin suurennuslasilla puun kasvua menneinä vuosisatoina. Minulla on tuossa hirsi joka on kaadettu 1800-luvun alussa. Puu on ollut kaadettaessa yli 400 vuotta vanha. Lustojen paksuus vaihtelee 0,2 mm – 2 mm.

    Juha Virtanen

    Loistavaa Anneli!

    Kirjoitit ”Vulkaaninen hiili, metaaniklatraatit, maakaasudiffuusio yms. on ajateltu joskus luonnonprosesseiksi joihin emme pysty emmekä saa vaikuttaa. Nyt kuitenkin ilmeisesti jo vaikutamme sekä metaanin päästöihin että maakaasun. Jos päästöjä kovasti lisätään pitää kyetä lisäämään myös nieluja ”

    Tunnistin sinut jo tuolla Osmon palstalla tutkijaksi, joka etsii asioiden oikeaa laitaa. Yleensä keskustelupalstoilla pyritäään vain  todistamaan omaa totuutta.

    Ihastuin pari vuotta sitten tuohon kirjaan, jossa tuo lause esiintyi, koska sitä ei esitetty siellä totuutena, vaan pyydettiin tiedemaailmaa selvittämään asiaa. Muutenkin pamfletin ajatukset on kai kirjoitettu keskustelua herättämään.

    Olet oikeassa siinä, että ihmiskunnan toimenpiteet vaikuttavat tuohon luonnolliseen virtaan.  Vulkaaniseen hiilivirtaan, joka noista on pienin,  ihmiskunta ei voi vaikuttaa. Mutta nostamalla ilmakehän lämpötilaa, myös merien lämpötila nousee. Ja metaaniklatraatit ovat ertyisen herkästi hajoavia  lämpöilan noustessa.  Metaanin vuoto on jo konstikkaampi asia. Sattumalta luin jollakin keskustelupalstalla, että samana päivänä kuin tuo kirja ilmestyi, oli Hesarissa toimittaja Puttosen laaja artikkeli valtavasta Punaisen meren metaanivuodosta,  jota  Max-planck-instituutti ei osannut selittää. Kirjoittaja epäili artikkelin olevan ko kirjan maininos, mihin en kyllä usko.

    Uskon sen oleen vuoto, joka syntyy, kun maanjäristyksen kaltainen ilmiö repii maakasukenttään vuotokohdan. Tällaisia on varmasti ollut kautta aikojen,  mutta esimerkiksi Siperian kaasukentillä sellaiset ovat voineet jäädä myös ”ansaan” ikirodan alle. Nyt kun  ihminen on nostamassa lämpötilaa  niin  roudan sulaessa, vapautuuu siellä sekä fossiilistakaasua, että myös suokaasua. Siinäpä tukijoille urakkaa, mutta ymmärtääkseni isotooppitutkimuksella nuo kaksi kaasua voidaan erottaa.

    Olet siinäkin oikeassa, että nieluja olisi lisättävä, mutta tehokkaita nieluja en pysty näkemään. Biomassan kasvattaminen tukehtuu omaan mahdottomuuteensa.

    A.Jalkanen

    Kiitos Juhani.

    Metaanin päästöjä kai tulee jonkin verran myös metaanin tuotannossa ja siirrossa.

    Sitten on vielä uusia löydöksiä. Vedyn polttaminen tuottaa hydroksyylejä, jotka hidastavat metaanin hajoamista hiilidioksidiksi ilmakehässä. Joku insinööri varmaan keksii miten nämä poistetaan prosessista? Edelleen: aerosolien tutkijat ovat äskettäin havainneet, että suolta haihtuu orgaanisia aineita – siis samantyyppisiä pilvien tiivistymisytimiä kuin metsistä.

    Tämä on aikamoinen sekasotku. Ilmakehätieteilijät koettavat saada siitä selkoa mutta on aika vaikeaa. Noihin kytkentöihin ja takaisinkytkentöihin verrattuna metsien perustaminen hiilinieluiksi on ihan peruskauraa. Ei ole vaikeaa jos on tahtoa. EU-alueella metsitys pitäisi ainakin saada vauhtiin. Esteenä voi olla vanhakantainen maatalouspolitiikka, jossa tuetaan maanviljelijöitä mutta ei metsittäjiä.

    Juha Virtanen

    ”Tämä on aikamoinen sekasotku. Ilmakehätieteilijät koettavat saada siitä selkoa mutta on aika vaikeaa. Noihin kytkentöihin ja takaisinkytkentöihin verrattuna metsien perustaminen hiilinieluiksi on ihan peruskauraa.”

    Olet asian ytimessä! Ymmärrän kemiaa, joten siinä olen mukavuusalueellani, ja sinä olet mukavuusalueellasi metsätieteiden parissa. Ongelma joka meillä on käsillä, on valitettavasti äärimmäisen poikkitieteellinen.  Toistaiseksi ainoan poikkitieteellisen yleistyksen (jonka olen pystynyt ymmärtämään) olen nähnyt tuossa pamfletissa prosessikaaviona esitetyssa, Ja sitten tuo Kraussin lohkokaavio naulasi palikat paikoilleen. Valitettavasti minulla ei ole mahdollisuutta keskustella todellisten asiantuntijoiden kanssa, joten joudun huutelemaan täällä ”turuilla ja toreilla”. Mutta sinulla kun on kontaktipintaa, joten otapa tuo kirjan kaavio ja keskustele siellä ”tieteen norsunluutornissa”esimerkiksi jonkun säätö-ja systeemitekniikkaan erikoistuneen asiantuntijan kanssa siitä, ja tee seuraava kysymys.

    Kun ”hyvin toimineen säätöpiirin pohja-asetusta on muutettu lisäämällä sivusta CO2 kasvihuonekaasua”, niin helpostihan tuosta on tehtävissä siirtofunktio ilman CO2-pitoisuuden ja maapaallon lämpötilan riippuvuudesta? Vai onko? (Luonnollinen vuotuinen kierto esitetty valkoisilla nuolilla).

    Tuo kysymykseni ei ole tarkoitetu vakavamieliseksi, mutta keskustelun keventäjänä ja näkökulmien avartamiseen se ainakin on minua auttanut.

    Haluaisin kommentoida tuota sinun kommenttia laajasti, sillä siinä oli paljon hyviä pointteja, mutta valitettavasti iästäni johtuen joudun nyt siirtymään sote-uudistuksen seurauksena syntyneen terveydenhuoltopalvelujen koekaniiniksi. Pitäisi olla pikkujuttu, mutta  julkisesta keskustelusta voisi päätellä, että viikkokin voi vierähtää, ennenkuin pääsen taas tietokoneen ääreen. Palaan siis asiaan muutaman päivän jälkeen.

     

     

    A.Jalkanen

    Onnea matkaan soten kanssa.

    En koe olevani oikea henkilö tuohon hiilen kierron selvittämiseen. Tero Mustoselta voisi kysyä, hänellä on joko tieto olemassa tai kontaktit. Lisäksi muut IPCC-raportteihin osallistuneet suomalaiset. Ettei vain niissä raporteissa jo olisi vastaus kansiin kirjattuna?

    Kurki

    Säätöpiiri?

     

    A.Jalkanen

    Ei riitä maapallon hiilen kierron säätöpiirin säätö CO2 > lämpötila -siirtofunktiolla. Tarvitaan paljon muutakin kuten vaikka vesihöyry sekä sateisuuden, kuivuuden, lämpötilan ja kasvillisuuden takaisinkytkennät jne. Ilmastoilmiöiden ennustaminen vähänkään pitemmälle ajalle on vaikeaa. Kaikki tämä pitäisi löytyä IPCC:n raposteista ja paljon muuta.

    A.Jalkanen

    Ilmaston muuttajat -sarjassa on yksi jakso omistettu metsäteollisuudelle.

    https://areena.yle.fi/1-61823776

Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 1,270)