Keskustelut Metsänhoito Ilmasto on aina muuttunut ja tulee aina muuttumaan

Esillä 10 vastausta, 251 - 260 (kaikkiaan 1,270)
  • Ilmasto on aina muuttunut ja tulee aina muuttumaan

    Merkitty: 

    R. Ranta:
    ”Kuinka Taneli on, onko käsityksesi yhtään muuttunut ilmastonmuutoksesta?”

    Vastaukseni:

    Ilmasto on aina ollut muutoksessa, se muuttuu tälläkin hetkellä ja se tulee aina muuttumaan.

    Eli mitään ylimaallista ja erikoista ei ole tässä hetkessä. Näitä kuumia kesiä ja leutoja talvia on ollut mm. 1912 tienoilla ja taas 30-luvulla.

    Katsotaan nyt mihinpäin se auringon aktiivisuus kääntyy, voi olla taas pian hyvinkin kylmää.

    Ihmiset omat aina tykänneet kuunnella maailmanlopun ennustajia, nykyisin ne ennustajat vain ovat pukeutuvat tieteen kaapuun.

    Viimeisin pieleen mennyt tieteen ennuste oli että happosateet tappavat suomen havumetsät vuoteen 1995 mennessä. Lisäksi vielä ettei rikkipäästöjen vähentämisellä ole mitään merkitystä metsäkuolemaan, mutta se voi metsien palautumiseen vaikuttaa hiukan. Jälkeenpäin on todettu ettei ennen vuotta 1995 ole ollut edes mitään taantumaa Suomen havupuiden kasvussa.

    Tämä höppä ei ollut vain yhden miehen show, vaikka se pieleen menon jälkeen on siksi yritetty kääntää. Kohulla oli ehkä hiukan myönteistä vaikutusta Kuolan niemimaan kaivosteollisuuden rikkipäästöjen alasajossa, joka sinänsä oli hyvä asia.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

  • A.Jalkanen

    Värriössä havaitut muutokset. Yleisökommentti: ”jutussa ei mainita AMO:a, jonka käännös negatiiviseksi on alkamassa viimeistään v. 2027. Se tulee viilentämään myös Värriön mittaustuloksia.”

    https://yle.fi/uutiset/3-12605897

    Scientist

    Kyllä se hiilidioksidi vaikuttaa, mutta aina seuraava kaksinkertaistuminen vähemmän. Kyse ns spektriviivan absorption kyllästymisestä. Voi verrata seinän maalaamiseen, ensimmäinen kerros peittää eniten. Se että hiilidioksidin vaikutus ri aina näy selvästi johtuu siitä, että on myös monia muita vaikuttavia tekijöitä.

    leone

    Se ratkaisee miltä korkeudelta hiilidioksidin säteily maanpintaan tulee. Ja mikä on tämän kerroksen lämpötila. Jos korkeus muuttuu 200 metristä 150 metriin niin lämpötilaan ei ole enää vaikutusta jos ilman lämpötila on sama noilla korkeuksilla. Kasvihuoneilmiö = kasvihuonekaasun alassäteily maanpintaan. Näyttää että ilmakehän ”perus” pitoisuus on jo riittävä jolloin kasvihuoneilmiö hiilidioksidin osalta on maksimoitu.

    A.Jalkanen

    Yleisökommentti FaceBookissa: ”Maailmassa on 2 mrd hehtaaria metsityskelpoista aluetta. Kaupunki ja peltoviljelymetsät siihen lisäksi.” Päästöjen vähentäminen ja metsittäminen samanaikaisesti johtaisivat aikaa myöten negatiivisiin päästöihin eli hiilen imemiseen pois ilmakehästä. Tämän toteutuminen tosin edellyttäisi myös kahta epätodennäköistä asiaa: väestön ja kulutuksen vähenemistä.

    Scientist

    Ei hiilidioksidi säteile varsinaisesti vaan absorboi ja pidättää lämpöä maan pinnan lähellä. Auringonsäteily läpäisee hiilidioksidierroksen melko hyvin, mutta absorboi ja pidättää maasta tulevaa lämpösäteilyä alemmissa ilmakerroksissa. Eri aallonpituudet

    Rukopiikki

    Tähän voisi kysyä että mitä sitten.

    Scientist

    Laitoin vain kommentin koska hiilidioksidin lämmittävä mekanismi näyttää olevan epäselvä monelle. Oli minullekin aikanaan kun ajattelin, että hiilidioksidi  pidättää suoraan lämmön/auringonsäteily. Tällöin voisi olettaa että se laskisi lämpötilaa maan pinnalla. Näinhän se ei ole niinkuin voisi olettaa.

    leone

    Hiilidioksidi sekä absorboi että emittoi lämpösäteilyä. Emissiota tapahtuu sekä maanpintaan että avaruuteen päin. Kasvihuoneilmiön lämmitysvaikutus maanpinnan lähellä lasketaan sen perusteella mikä on säteilyvaikutus maanpintaan. Ja tämä siis riippuu sen ilmakerroksen lämpötilasta mistä säteily maanpintaan keskimäärin tulee.

    Oleellista on kuitenkin se, että mainittujen aikasarjojen mukaan kasviohuonevaikutus ei ole voimistunut vaikka pitoisuus on kasvanut.

    Kurki

    https://yle.fi/uutiset/3-12605897

    Värriöstä sen verran, että 1930-luvulla Lapissakin lämpötila nousi 2 asetetta 1800-luvun nälkävuosista , mutta sitten kylmeni -1 astetta vuosikymmeniksi ja saavutti pohjat 1980-luvun puolivälissä, josta sitten on taas lämmennyt yhden asteen.

    Viime vuosikymmenten lämpeneminen Värriössä hiilidioksidin vuoksi jää vähän vaikeaksi todistaa, kun 1930-luvulla lämpenemistä kukaan ei laske hiilidioksidin noususta johtuvaksi.

    Kurki

    https://www.verkkouutiset.fi/a/ymparistoprofessori-pohjoinen-lumipeitealue-laajimmillaan-yli-50-vuoteen/#b98ca7b1

    Hänen mukaansa pohjoinen lumipeitealue on nyt satelliittimittausten perusteella laajimmillaan 56 vuoteen. Lumipeitteellä on tärkeä rooli auringonvalon heijastamisessa pois.

    – Suuren koralliriutan korallipeite on laajinta 36 vuoteen, hän toteaa lisäksi.

    Vaikka 56 vuoden aikana on tupruteltu ilmaan hiilidioksidia satumaiset määrät, niin nyt ollaan sitten lähtöpisteessä.

Esillä 10 vastausta, 251 - 260 (kaikkiaan 1,270)