Keskustelut Metsänhoito Ilmasto on aina muuttunut ja tulee aina muuttumaan

Esillä 10 vastausta, 241 - 250 (kaikkiaan 1,270)
  • Ilmasto on aina muuttunut ja tulee aina muuttumaan

    Merkitty: 

    R. Ranta:
    ”Kuinka Taneli on, onko käsityksesi yhtään muuttunut ilmastonmuutoksesta?”

    Vastaukseni:

    Ilmasto on aina ollut muutoksessa, se muuttuu tälläkin hetkellä ja se tulee aina muuttumaan.

    Eli mitään ylimaallista ja erikoista ei ole tässä hetkessä. Näitä kuumia kesiä ja leutoja talvia on ollut mm. 1912 tienoilla ja taas 30-luvulla.

    Katsotaan nyt mihinpäin se auringon aktiivisuus kääntyy, voi olla taas pian hyvinkin kylmää.

    Ihmiset omat aina tykänneet kuunnella maailmanlopun ennustajia, nykyisin ne ennustajat vain ovat pukeutuvat tieteen kaapuun.

    Viimeisin pieleen mennyt tieteen ennuste oli että happosateet tappavat suomen havumetsät vuoteen 1995 mennessä. Lisäksi vielä ettei rikkipäästöjen vähentämisellä ole mitään merkitystä metsäkuolemaan, mutta se voi metsien palautumiseen vaikuttaa hiukan. Jälkeenpäin on todettu ettei ennen vuotta 1995 ole ollut edes mitään taantumaa Suomen havupuiden kasvussa.

    Tämä höppä ei ollut vain yhden miehen show, vaikka se pieleen menon jälkeen on siksi yritetty kääntää. Kohulla oli ehkä hiukan myönteistä vaikutusta Kuolan niemimaan kaivosteollisuuden rikkipäästöjen alasajossa, joka sinänsä oli hyvä asia.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

  • Kurki

    http://www.halesowenweather.co.uk/cet_temperatures.htm

    Tässä Keski-Englannin lämpötiladata vuoteen 2020 saakka.

    Ei CO2-vaikutusta.

    Kurki

    Tämäkin ketju on hyvä esimerkki siitä että kannattaa jättää ajatustoiminta niille joilla on elimet siihen.

    Eli Kepulle.

    leone

    Näyttäisi CET olevan yhtäpitävä Tornionjoen datan kanssa missä ei sinänsä ole mitään yllättävää. Kummassakaan ei mitään viitettä siihen suuntaan että ihmisen toiminnalla olisi jotain vaikutusta.

    NASA:lla on hivenen toista tietoa:

    https://data.giss.nasa.gov/gistemp/graphs_v4/

    Grande sumutus.

     

    leone

    NASA:lla tieteellistä työtä ohjaa ”hide the decline” ohjenuora, eli Suomessakin koettu viileneminen 1930-1990 pitää saada lakaistua maton alle.

    leone

    https://data.giss.nasa.gov/cgi-bin/gistemp/stdata_show_v4.cgi?id=FI000002401&ds=14&dt=1

    Ilmatieteenlaitoksen mukaan Jyväskylän kylmimmät vuodet vuodesta 1961 olivat 1976, 1978, 1985 ja 1987. NASA taas väittää että kaksi 60 -luvun vuotta olivat listalla 2. ja 3. Hide the decline!

    Lisäksi FMI:n mukaan 2010 oli 0.7 astetta lämpimämpi kuin 1965, mutta NASA.n mielestä se oli n. 1.4 astetta lämpimämpi. Jne. jne.

     

    A.Jalkanen

    Ja se ei ole siis sumutusta että meillä aloitetaan tarkastelu 1930-luvulta joka oli poikkeuksellisen lämmin vuosikymmen.

    Rane

    ”Ei CO2-vaikutusta.”

    Varmaan näin.Tuo Kurjen linkin kämpötilakäyrään ilmeisesti viivottimella vedetty ”trend line”(?) viiva on aika suurpiirteinen.Näyttäisi että loppupäässä pitäisi nostaa ylöspäin?Tämä on ilmeisesti jonkun yksityisen ilmastoharrastajan(skeptikon?)sivu?

    Lisäksi -2021 ja -22 taitaa olla vielä lämpimämpiä.Näyttäisi lämpötilat nousevan.Mutta onko CO2-vaikutus ja tuleeko jossain kohti kylmempää onkin toinen juttu.

     

    leone

    https://www.co2levels.org

    Hiilidioksidipitoisuuden muutos. Kun tuon laittaa johonkin tilasto-ohjelmistoon Tornionjoen datan tai CET:in kanssa (nuo pitää ensin tasoittaa) niin sieltä tulee vastaus: ei korrelaatiota.

    Maailma on nykyään kummallinen paikka tieteenkin osalta, kun täysin varma asia pystytään kääntämään päinvastaiseksi ja julistamaan lopullisena totuutena.

     

    leone

    Periaate että mm. hiilidioksidi on kasvihuonekaasu ja vaikuttaa ilmakehän lämpötaseeseen on sinällään tietysti ihan oikein. Ihan perus säteilyfysiikkaa. Mutta sitten kun yritetään laskea mitä tapahtuu kun pitoisuus kasvaa nykyisestä tietyn verran, ollaankin erittäin vaikean tehtävän äärellä. Mitä ilmeisimmin tilanne on se, että hiilidioksidia on jo niin paljon, että sen lisääminen ei enää vaikuta alailmakehän lämpötilaan.

    leone

    Eli jos maanpintaan tuleva hiilidioksidimolekyylien säteily tulee nyt keskimäärin korkeudelta vaikkapa 200 metriä, niin hiilidioksidipitoisuuden nousun myötä se tuleekin ehkä korkeudelta 150 metriä. Sitten kun lisätään taas saman verran pitoisuutta, niin se tulee ehkä korkeudelta 125 metriä. Jossain kohtaa pitoisuuden lisäämisellä ei enää ole vaikutusta lämpötilaan.

Esillä 10 vastausta, 241 - 250 (kaikkiaan 1,270)