› Keskustelut › Metsänhoito › Ilmasto on aina muuttunut ja tulee aina muuttumaan

  • Tämä aihe sisältää 1,270 vastausta, 69 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 11 tuntia sitten Apli toimesta.
Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 1,270)
1 2 3 … 14 15 16 … 125 126 127

  • Ilmasto on aina muuttunut ja tulee aina muuttumaan

    Lähetetty: 29.7.2021, 21:37

    Merkitty: 

    R. Ranta:
    ”Kuinka Taneli on, onko käsityksesi yhtään muuttunut ilmastonmuutoksesta?”

    Vastaukseni:

    Ilmasto on aina ollut muutoksessa, se muuttuu tälläkin hetkellä ja se tulee aina muuttumaan.

    Eli mitään ylimaallista ja erikoista ei ole tässä hetkessä. Näitä kuumia kesiä ja leutoja talvia on ollut mm. 1912 tienoilla ja taas 30-luvulla.

    Katsotaan nyt mihinpäin se auringon aktiivisuus kääntyy, voi olla taas pian hyvinkin kylmää.

    Ihmiset omat aina tykänneet kuunnella maailmanlopun ennustajia, nykyisin ne ennustajat vain ovat pukeutuvat tieteen kaapuun.

    Viimeisin pieleen mennyt tieteen ennuste oli että happosateet tappavat suomen havumetsät vuoteen 1995 mennessä. Lisäksi vielä ettei rikkipäästöjen vähentämisellä ole mitään merkitystä metsäkuolemaan, mutta se voi metsien palautumiseen vaikuttaa hiukan. Jälkeenpäin on todettu ettei ennen vuotta 1995 ole ollut edes mitään taantumaa Suomen havupuiden kasvussa.

    Tämä höppä ei ollut vain yhden miehen show, vaikka se pieleen menon jälkeen on siksi yritetty kääntää. Kohulla oli ehkä hiukan myönteistä vaikutusta Kuolan niemimaan kaivosteollisuuden rikkipäästöjen alasajossa, joka sinänsä oli hyvä asia.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Tekijä
    Korpituvan Taneli
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 1.9.2021, 05:52

    Noh,noh, Tolopainen! Sinähän kirjoitat jo kuin joku tuomiopäivän lahkon saarnamies! Ihmiskunnalla on uskomaton taito ratkaista eteen tulevia ongelmia, ja se taito lisääntyy joka päivä.

    Puuki 1.9.2021, 07:29

    Pelloistakin saadaan nieluja jos halutaan.   Vuosikymmeniä asiaa tutkineen  asiantuntijan  kertoman mukaan  onnistuu kyllä.    Pääpiirteissään siihen riittää sopivat kasvit joiden juuristot sitoo riittävästi hiiltä, viljelykierto ja peltojen  muokkauksen vähentäminen.

    Ojitukseen liittyen ; kaikkia kasvit myös puut kasvaa paremmin jos saavat kasteluveden maan pinnan alta  eikä vain päältä päin.   Juuristosta tulee yleensä pinnallinen ja kasvu on heikompaa  , jos kasteluvesi tulee vain sateena tai puutarhakasveille esim. kasvihuoneissa kasteluvetenä maan pinnalle.      Siksi varsinkaan kuusikko ei pysy kunnolla  pystyssä turvemailla jos tehdään harsinta eikä ole ojitus kunnossa.

    Visakallo 1.9.2021, 16:27

    Ohisalo veti tänään jo pääministerinkin mukaan vihreiden omiin ilmastomanöövereihin. Vihreät haluavat näköjään tehdä hallituksesta lähdöstään mahdollisimman näyttävän.

    Visakallo 5.9.2021, 16:59

    Onkohan vihreät lukeneet Metsälehden palstaa, että menivät oikein Evolle opettelemaan puulajeja ja sammalia! Hyvähän se on, parenpi myöhään kuin ei milloinkaan. Tiistaina alkaa hallituksen budjettiriihi, ja sen jälkeen on vihreillä puoluekokous. Missähän he voisivat käydä oppimassa myös realismia? Siitä olisi nyt heillä suurin tarve.

    A.Jalkanen 6.9.2021, 18:51

    Akateemikko Markku Kulmala Puoli Seitsemän -ohjelmassa tänään maanantaina 6.9.: jos päästöjä alennettaisiin 2 % vuodessa ja hiilinieluja vahvistettaisiin 2 % vuodessa, maapallo olisi hiilineutraali 23 vuodessa. Metsien tuottamilla pienhiukkasilla on ehkä yhtä suuri merkitys ilmastonmuutoksessa kuin hiilinieluilla. Pienhiukkaset toimivat muun muassa sadepisaroiden tiivistymiskeskuksina eli ne lisäävät pilvisyyttä ja sateita.

    Timppa 6.9.2021, 19:43

    Niin minäkin ymmärsin.  Vaikuttaa 300 gr/m2,  Eli 3000 kg/ha =60 miljoonaa tonnia/20 miljoonaa hehtaaria.  Siis Suomella on jo nyt moninkertaiset hiilinielut.

    Scientist 6.9.2021, 20:21

    Päästöjä voidaan kyllä vähentää 2% vuodessa, mutta hiilinielun kasvattaminen 2% vuodessa jatkuvasti voi olla vaikeampaa ?

    A.Jalkanen 6.9.2021, 20:45

    Heh, ite ajattelin juuri päin vastoin, että hiilinieluja saisi aikaan helpommin kuin päästövähennyksiä. Tosin metsähiilinieluja uhkaavat monenlaiset tuhot; jos ne laskee mukaan niin sitten on haastavampaa.

    Puuki 7.9.2021, 09:46

    Pienhiukkasilla on fotosynteesiä lisäävä vaikutus.  Eli siis mm.  puiden kasvu lisääntyy , kun valo siroaa enemmän ilmassa metsien yläpuolella.

    Ymmärsin niin , että 300 g /m2 CO2:a olisi se metsän hiilinielu keskimäärin , ja  lisäksi 2 x vaikutus joka saadaan pienhiukkasista kasvihuonekaasutaseeseen.   (keskikasvuhan on n, 4,2 m3/ha joten CO2:a  kertyy enemmän kuin 3 t/ha/v)   Ongelmana on että muualla kuin Suomessa ei ole tuota tutkittu eikä ole tiedossa ulkomailla.

    A.Jalkanen 7.9.2021, 10:11

    Näinpä. Tarkkoja lukuja ei voi antaa kun ei ole mittausasemia, mutta toisaalta voitanee mitata pilvisyyttä metsien yläpuolella vs. metsättömillä alueilla – epäsuorasti vaikka satelliittikuvilta. Metsän sateisuutta lisäävän vaikutuksen poistuminen on monimuotoisuuskadon lisäksi se toinen paha vaikutus, joka on Amazonin alueen metsien rappeutumisesta – metsän lahja (ekosysteemipalvelu) ympäröivälle maatalousmaalle.

    Jos ketä kiinnostaa kappale metsätieteen historiaa, lukekaa Mai Allon kirja ”Yhdessä ilmakehässä”. Siinä on kuvattu hulvattomasti muun muassa Tsernobylin jälkeinen kiireinen näytteidenottoturnee ympäri Suomea, ja se miten matemaatikot, fyysikot, biologit ja metsätieteilijät löysivät toisensa, ja miten Erkki ”Susi” Pulliainen ja Iiro Viinanen junailivat rahoitusta SMEAR-asemille.

    Itse olin tuohon aikaan graduntekijä ja myöhemmin aloitteleva väitöskirjan tekijä toisella alalla eli taimitutkimuksessa, joten tapasin kyllä ryhmän jäseniä, mutta en tiennyt mitä he tarkalleen tekevät. Yksi juttu jäi kyllä mieleen: Mekrijärven tutkimusasemalla Ilomantsissa laitettiin männyn verso pyöreän ikkunattoman kammion sisään ja mitattiin siitä fotosynteesiä suorassa ja hajavalossa. Tämä on yksi esimerkki siitä että hassuiltakin tuntuvista tutkijoiden perustutkimukseen kuuluvista ”hömpötyksistä” voi olla suurta iloa myöhemmin. (Koe auttoi siis ymmärtämään, miten männyn yhteyttäminen muuttuu pilvisellä säällä ja miten puun eri osien neulaset ovat sopeutuneet erilaisiin valo-olosuhteisiin. Julkaisuja: Pauline Stenberg.)

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 1,270)
1 2 3 … 14 15 16 … 125 126 127