Ilmasto on aina muuttunut ja tulee aina muuttumaan

Hesarin hiiliviljelyä ja biohiiltä mainostavassa artikkelissa on hyvät kaaviot siitä miten hiili kiertää maapallon ekosysteemeissä. Näkyy varmaan vain tilaajille.

Biohiili on ok pelloilla ja vaikka viherrakentamisessa, jos sen valmistuksessa syntyvä lämpö tulee hyödynnetyksi, ja on ilmeisesti kannattava tuote, jos vain raaka-ainetta löytyy. Nurmiviljelyssä syntyy ainakin kertaluonteinen hiilivarasto, kun siirrytään jokavuotisesta pellon muokkauksesta siihen. Turvemailla päästöjen vähennys on tässä kohtaa huomattavan suuri. Maailmalla varmaan agroforestryssä eli puumaisten kasvien ja viljelykasvien yhteisviljelyssä olisi mahdollisuuksia. Aika puutonta on esimerkiksi tuon artikkelin kuvissa Brasiliassa.

Jatkuvaa hiilinielua syntyy kuitenkin vain, jos varastoon tulee koko ajan lisäystä (hiilinielu on varaston lisäys). Meillähän metsissä varasto kasvaa edelleen selvästi joka vuosi. Jos sillä olisi kasvua lisäävä vaikutus, niin sen pitäisi näkyä? Kasvua syntyy vain viherhiukkasista, eli kasvaako niiden määrä, kun puuston määrä kasvaa? Jos latvukset supistuvat liian tiheässä tai liian vanhassa kasvustossa niin ei.

Isomäki kertoi Aarre-lehden kolumnissaan karbonaattiyhdisteistä maan lisäisinä hiilivarastoina. Jotkut tutkijat ovat ehdottaneet, että sienijuuret voitaisiin huomioida hiilivarastoissa. Näytön pitää olla kuitenkin pitävää sekä koko Suomen erilaiset kasvupaikat ja ilmasto-olot kattavaa, ennen kuin näitä uusia osioita otetaan mukaan khk-raporttiin.

Jos noista maaperän ja ikiroudan jättimäisistä varastoista alkaa vapautua hiiltä ilmaan vielä nykyistä paljon enemmän, peli on menetetty. Sitten vain kärsitään seurauksista, kuten Risto Isomäki on romaaneissaan kuvannut.

http://www.hs.fi/tiede/art-2000008155579.html

Keskuselussa Jani Mäkelän viesti oli, että neutraaliustavoitteeseen ei tulla pääsemään näillä laskelmilla.

Anderssonin ehdotus metsien iän kasvattaminen ei tuo mitään muuta kuin kasvun alenemista, sillä Lukehan jo kertoi, että metsien kasvun este viime vuosina on ollut metsien vanheneminen. Metsiä pitäisi siis hakata vanhasta päästä enemmän.

Krista Mikkoselle sopisi hakkuiden vähentäminen, tehtaiden sulkemiset ja laman syventäminen.

Suomen talven lämpötilamuutokset määrää polaaripyörre, kun ajatellaan Golf-virran lämmitävä vaikutus pitkäaikaisena vakioilmiönä. Viime talvena polaaripyörre oli laaja ja hajosi kahdeksi pyörteeksi ja valui alas eteläisille leveysasteille. Talvi oli entisaikojen normaali talvi pakkasineen ja lunta paljon. Kevät oli myöhäinen ja kylvöt viikkoja myöhässä.

Tämä talvi kuten 2010-luvun puolivälin talvetkin on ollut lauha, kun vinha pyörimistahti on supistanut polaaripyörteen jo useaan kertaan pohjoisnavan ympärille pieneksi pisteeksi ja on vetänyt lämmintä ilmaa eteläisiltä leveysasteilta korkealle pohjoisille leveysasteille.

Maapallon havaittu 1,0 asten lämpeneminen taas tulee päiväntasaaja-alueiden pilvisyyden vähenemisestä, kun aurinko pääsee esteettä lämmittämään suoraan ilmaa ja merivesiä. Jääpeitteen pienempi pinta-ala pohjoisnavan ympärillä taas lisää avovesiä ja lämpöenergian haihtumista tehokkaammin, sillä avovesi kylmenee paljon nopeammin kuin jääpeitteinen. Termostaatti toimii ja merivesikään ei pääsee kylmenemään liikaa.

Polaaripyörteen hajoaminen voi tuoda hyytävät terveiset Pohjoisnavalta

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/0a715329-4e71-45ea-bf78-29f5659d654a

Sen tiedän vanhojen ilmisten puheista, että 1930-luvulla on ollut vuosi, jolloin täälläkin maa oli lumeton huhtikuun alussa. Viimeksi sellainen kevät meidän aikana täällä oli vuonna 2015 tai 2016. Ei näiden kahden tapauksen välissä eikä viimeisen jälkeen ole ollut lumetonta jo huhtikuun alussa eikä tule tästä keväästään sellaista.

Oli tuossa eräänä iltana telkussa ohjelma, jossa tiedemiehet jäljittivät erittäin vanhoja maaperässä säilyneitä geenejä. Tutkimuspaikaksi valikoitui niemimaa Gröönlannista. Siellä ei ollut jäätikköä joka olisi kuluttanut maaperää, ilmasto oli erittäin kylmä ja kuiva. Olosuhteet olivat suotuisat geenien säilymiselle. Osoittautui, että seudulla oli ollut sankkoja metsiä ja isoja maaeläimiä.