Metsämakasiinissa (5/2021 s. 12) on ennuste, että kuluvan vuosisadan loppuun mennessä lämpösumma voi nousta maassamme jopa 1000 yksikköä, jolloin etelässä olisi Ranskan ilmasto ja Lapissa Puolan. Noissa maissa olisi sitten Välimeren ilmasto? Tämä kaikki nyt istutettavien puiden elinaikana.

Mitä tämä tarkoittaisi maa- ja metsätaloudelle? Jos samaan aikaan sateisuus vähenee, maatalousmaamme nousee arvoonsa ja tuotamme elintarvikkeita entistä enemmän vientiin. Luonnontilaiset suot eivät tuota entisessä määrin metaania eivätkä turvettakaan vaan alkavat kutistua. Talviset korjuuolot jäävät historiaan ja kirjanpainajat parveilevat vähintään kaksi kertaa kesässä. Kuusen kasvatukselle tämä tietää kylmää kyytiä.

Myönteisenä puolena voidaan nähdä, että puulajivalikoimaamme tulee uusia lajeja. Kuuseen pohjaavan jatkuvan kasvatuksen sijaan kasvatamme pyökkiä ja muita jaloja lehtipuita, jotka uudistuvat luontaisesti isojen puiden varjoon kuten kuusi. Aika olennaista on se, miten karujen paikkojen pääpuulajimme mänty pärjää tässä mullistuksessa.

Miten esim. pyökki sopeutuisi erilaiseen valoilmastoon täällä ?  Lämpöä riittäisi mutta talveen valmistautuminen saattasi olla jonkinlainen ongelma.     Toisaalta esim.etelästä  siirretty tammi kasvaa jo melko hyvin suht. pohjoisessakin.    Pudottaa lehtensä myöhään syksyllä , jos ehtii ennen  pakkasia,  ja uudet lehdet tulee myöhään keväällä, kun loput vanhoista lehdistä on tippuneet.

Onko ilmasto-opas kirjoitettu perinteisellä tyylillä ”syyllinen tiedetään, todisteet keksitään”?

Ei tuo metsäkanalintukohtaus liikaa kyseenalaistamista kestä.

”Metsäkanalintujen kannat ovat taantuneet viimeisten 40 vuoden ajan muun muassa metsien pirstoutumisen vuoksi. Myös ilmastonmuutoksen oletetaan vaikuttavan kantoihin negatiivisesti……….mustikan (Vaccinium myrtillus) peittävyyden on arveltu vähenevän……..” Sitten saadaan kirjoitelma aiheesta metsäkanalinnut eivät voi yöpyä kiepissä, koska leudot talvet eikä ole lunta. Tarvitseeko teeri kieppiä, jos ilman lämpötila on +5°C? Kuusipusikoissa on usein selviä merkkejä,  että riista hyödyntää niitä kyllä yöpymiseen.  Monipuolisesti. Se on ymmärrettävää,  että valkopukuiset metsäkanamme ovat yhtä paiseessa petojen suhteen kuin metsäjänis lumettomana talvena.  Ja loppuun vielä conclusions, niin saadaan kansa vakuutettua ……”Metsäkanalintukantojen syklisyyteen vaikuttavat useat tekijät kuten säätila, pedot tai loiset. On saatu viitteitä siitä, että ilmastonmuutoksen aiheuttamat voimakkaat häiriöt olisivat ainakin osasyy syklien pidentymiseen tai häviämiseen”

Eli: Metsät ovat pirstoutuneet vasta 40v, aiemmin ei ole ollut hakkuita? Eikä kanahaukan rauhoitusta. Eikä vieraspetoja (supi, minkki). Tämän jälkeen saammekin oletuksia, arveluita ja viitteitä.  Omat arveluni, oletukseni ja havaintoni taas antavat käsityksen siitä,  että nyt olisi ollut 2 suotuisaa kevättä peräkkäin ja metsäkanalintujen määrä Etelä-Suomessa voimakkaassa kasvussa. Syklisyys siis kummittelee edelleen,  aivan kuin myyräsyklitkin. Ihminen vain kuvittelee olevansa niin helvetin viisas, että kirjoituspöydän takana voidaan mallintaa, mitä luonnossa tapahtuu. Ihan niin kuin muutama vuosi sitten perhoset katoavat. Ja tänä vuonna on uutisoitu, miten perhosia on ennätysmäärä. Se nyt vaan ei näy otsikoissa,  koska se on hyvä uutinen.

Tai vastaava sinilevistä. Ennätysmäiset kukinnot, maatalous on syyllinen. Tältä vuodelta silmään osui uutinen ”Olosuhteet olleet hyvät, kukintoja ei ole, tutkijat eivät tiedä syytä ”. Voisiko näissä olla peiliin katsomisen paikka.

Mitä sinilevään tulee, toukokuu oli ennätyssateinen. Huuhtoumat ilmeisesti älyttömät ja ainakin Etelä-Suomessa kylvöt suurimmaksi osaksi tehty. Eli kaikkien oppien mukaan ennätysmäiset sinilevät helteisenä kesänä, mutta ei. Tutkijoilta ei löydy selitystä, kun valmista vastausta ei voi käyttää.

Suomen ilmaston kehityssuunnasta on näköjään huipputieteentekijöiden keskuudessa erilaisia(päinvastaisia) arvauksia.

Jos Golfvirta pysähtyy, on Suomi asiantuntijan mukaan vaaravyöhykkeellä: ”Olen enemmän huolestunut, kun luin sen paperin” – MTVuutiset.fi