Keskustelut Harrastukset Ihmiset eivät pidä hoitamattomista metsistä

Esillä 5 vastausta, 1 - 5 (kaikkiaan 5)
  • Ihmiset eivät pidä hoitamattomista metsistä

    Ulkoilupolkujen kunto, urakoitsijoiden hakkuutyö ja lumo-kohteet puhuttivat asukasillassa, jossa esiteltiin Lahden Kiveriön metsäsuunnitelmaa.

    – Saimme paljon asukkaiden näkökohtia ja paikallistuntemusta, kertoi metsäsuunnittelija Johannes Kinnunen, joka laati Kiveriön metsäsuunnitelman opinnäytetyönään.

    Isoja hakkuita ei ole luvassa. Vanhaa taajamametsää uusitaan taimikonhoidoilla ja täydennysistutuksilla.

    – Kuusia voi kurittaa ihan huoletta, asukas kommentoi.

    Vanhojen polkujen pusikoituminen harmitti asukkaita. Kaupunki hoitaa virallisia ulkoilureittejä, mutta alueella on paljon myös ulkoilijoiden tallaamia polkuja.

    Eniten keskustelua herätti Palolammen lehtoalue, jossa puut ovat kaatuneet ulkoilupolkujen päälle.

    Asukkaat kritisoivat sitä, että vanhat polut kasvavat umpeen. Palolammen lumo-kohde on laajentunut liito-oravahavaintojen vuoksi. Lumo-kohteiden tarkoitus on lisätä kaupunkiluonnon monimuotoisuutta.

    – Kuka siellä on nähnyt liito-oravan? asukas ihmetteli.

    – On haastavaa löytää tasapaino luonnonsuojelun ja muun käytön välillä, sanoi metsäpäällikkö Anna-Maaria Särkkä.

    ESS

  • Ammatti Raivooja

    Asukkaat eivät pidä aluskasvillisuudesta. Kaada aluskasvillisuus ja kerää kaikki käkkärät kasoihin poisvientiä varten. Mitään ei saa jäädä metsän pohjalle koska ne on rumia. Ei oo herkkua niillä metsureilla, jotka enemmän hoitaa kaupunkien metsiä.

    Kantona

    Elämme todella hyvää aikaa.

    Siis jos ihmisillä on tuollaisia murheita niin heille voisi joku kertoa miten onnellisia he ovat. Nähtävästi eivät itse ymmärrä hyvää asemaansa.

    Metsä kasvaa sitä sun tätä. Umpeenkasvanut polku tarkoittaa, että sitä ei enää kukaan käytä ja jossain toisaalla on polku, jota kulkijat käyttävät mieluummin. Polkuja ei raivata ja hoideta, niillä patikoidaan ja niitä tehdään kulkemalla.

    Kaupungeissa on paljon kohtuukuntoisia reittejä joita kulkea. Katutyöt tuovat niihin ekstremeä jännitystä mutta luottaa voi, että aina joku on laatinut pöljimmällekin pitkospuut kaukolämpökaivannon yli.

    Metsuri motokuski

    Ompa tuttua kertomaa. Tämä viesti voisi löytyä vaikka jokaisen suuremman kaupungin nettsivujen palaute osiosta.

    Täällä eräs kaupungin ”vihreä” silmäätekevä provoisoi kaupungin osan puistoalueiden hakkuita vastaan. Hän oli masinoinut kaupunginosan puolelleen sanomalla että metsäkoneet tulevat raiskaamaan koko metsän jättäen jälkeen raiskatun metsäalueen. Asukkaat olivat lähteneet barrikaadeille ja kun kaupunki piti asiasta tiedotustilausuuden ja kertoi miten toimitaan niin se sai yleisen hyväksymisen.

    Nämä muutamat kellokkaat saavat kohtuuttomasti haittaa aikaiseksi tietämättömyyttään. Sama koskee noita liito-oravia. Kaupunkien metsät ovat kartotitettu ja eläinreviireitä on useita satoja / kaupunki. Harva niitä on kuitenkaan nähnyt. Ei edes ne ”vihreät”.

    Pinsiön vaari

    Olin katsastamassa syyskuussa hölkkäpolkua. Kisaa on juostu yli 40 vuotta samoissa maisemissa. Ei ollut mitään raivattavaa. Joskus on ollut. Ensiharvennus kun osuu reitille hommia on paljonkin.

    Aivan tavallisessa talousmetsässä eräs pariskunta tuli valittamaan että metsänomistaja laiskottelee eikä ole raivannut metsästä pois suurta haapaa joka oli edellistalvena rojahtanut pitkälleen. Myös avohakkuusta siinä lähellä ja aukean laidassa olevasta hirvitornista tuli purkaus. Kun oli hyvä ilma ja ei mihinkään kiire käytin aika pitkän puheenvuoron. En usko että se mitään vaikutti mutta oli mukava pakista asioista josta vastapuoli oli ihan ulkona.

    Siitä haavasta näytin parikin kolopesijän onkaloa ja kehua retostin miten tärkeä puu se on sadoille eliöille kääville ja sienille. Maanomistajaakin kehuin kun oli jättänyt puun harvennuksessa hoitamaan tärkeää virkaansa joka maapuuna jatkui. Avohakkuuta puolustin koska alueella on paljon maannousemaa ja puulajia pitää vaihtaa. Koivun tai männyn menestymistä hirvialueella en alkanut miettiä. Mutta hirvitornin tarpeellisuudesta kerroin että sieltä ammutut luodit menee päin maata. Korkeapaineaseen luodista sanoin että vaakaan lentäessään se voi mennä toiseen hiippakuntaan ja olla edelleen tuhoisa. Ja vaikka hirvi on upea eläin, metsästyksellä pitää kantaa kurittaa. Satoja kiloja hirvenruhoa syliin ei tien päällä ole kovin toivottavaa paketti.

    Kunnan metsien hoitoon ja polkujen kunnossapitoon jokainen voi tietysti ottaa kantaa mutta yksityisomistuksessa olevaan talousmetsään on turha mietteitään haaskata!

    Puun takaa

    Lahden kaupunki varautuu tekemään lähivuosina aiempaa enemmän uudistushakkuita. Kaupungin metsissä kasvava puusto on paikoin huonokuntoista ja ikääntynyttä. Vanhoja kuusikoita vaivaavat kirjanpainajakuoriaisen ja juurikäävän aiheuttamat tuhot.

    Lahti omistaa noin 4 700 hehtaaria metsää. Kaupungin metsien kasvu on jo pitkään ylittänyt korjattavan puun määrän.

    Tavoite uudistushakkuiden lisäämisestä sisältyy kaupungin metsien parhaillaan päivitettäviin hoito- ja käyttöperiaatteisiin. Metsienhoidon tärkeimpänä tavoitteena on turvata ekosysteemipalvelut.

    Kaupunki aikoo hoitaa taajamametsiä niin, että niiden kyky puhdistaa ilmaa, suodattaa sadevesiä ja tarjota ulkoilu ja virkistysmahdollisuuksia säilyy. Metsistä kasvatetaan puulajisuhteiltaan ja ikärakenteeltaan vaihtelevia. Metsistä saatavat tulot käytetään niiden hoitoon.

    Kaupungin metsistä noin 10 prosenttia on suojelualueita. Niiden lisäksi on metsäluonnon kannalta arvokkaita Lumo-kohteita, joilla ei pääsääntöisesti tehdä metsänhoitotöitä. Lahopuun määrää pyritään lisäämään myös hoidetuissa metsissä.
    ESS

Esillä 5 vastausta, 1 - 5 (kaikkiaan 5)