"Hyvä veli -verkostot" ylläpitävät paljon tuhoja aiheuttavia hirvilaumoja

Tämä aihe sisältää 31 vastausta, 14 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 vuotta, 8 kuukautta sitten Gla toimesta.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 31)

1 2 3 4

”Hyvä veli -verkostot” ylläpitävät paljon tuhoja aiheuttavia hirvilaumoja

Lähetetty: 26.1.2022, 22:36
Merkitty: hirvituho metsästys

STT 27.5.2021

”Hallitus hyväksyi Suomen ensimmäisen korruption vastaisen strategian, jonka avulla vaikeasti havaittava rikollisuuden muoto pyritään tunnistamaan paremmin.”

”Ohjelmaa esitellyt oikeusministeri Anna-Maija Henriksson (r.) kehui Suomessa korruptiota ilmenevän kansainvälisesti tarkasteltuna vähän, mutta korosti tästä huilimatta asian vakavuutta.

– Tutkimukset osoittavat, että korruptiota esiintyy suomalaisen yhteiskunnan kaikilla tasoilla ja monilla aloilla. Se ilmenee oikeudettomien etuuksien antamisena ja ottamisena, eturistiriitoina ja suosimisena. Se ilmenee myös epäeettisen päätösten valmisteluna muodollisen päätöksenteon ulkopuolella, ministeri luetteli.”

– Hyvä veli -verkoston toiminta eturistariitatilanteissa on korruptiota. Esimerkiksi meillä jo noin 50 vuotta harjoitettu hirvieläinpolitiikka, liian runsaine kantoineen, on jatkuvasti aiheuttanut metsänomistajille ylimääräistä työtä, harmia ja tuotosten menetystä, eikä elämistä kärsinyt osapuoli ole voinut tilanteeseen enemmälti vaikuttaa. Tilanne on johtunut siitä, koska metsästyssäädökset ovat tehty metsästysharrastusta tukevien ehdoilla ja aiheutuneita vahinkoja vähätellen.

Tekijä
mehänpoika

Teema Metsänhoito

Gla 8.3.2022, 19:35

Metsästys loppui vuoden vaihteessa. Ei ollut etelässä silloin lunta hiihdettäväksi.

A.Jalkanen 14.3.2022, 22:51

Facebookista hirvivahinkojen esto-ohjeet. Toimisiko? Ehkä melko rajoitetusti – muutenhan näitä käyttäisi kaikki ja homma olisi hoidossa jo.

”Hirvivahinkoja voidaan ehkäistä vaikka talvilaidunalueilla uudistamalla siemenpuilla tai kylväen, etenkin männyllä istutus on muutoinkin melko typerää. Rauduskoivullakin sama uudistamisketju on toimiva. Taimikonhoidossa ja perkauksessa jättää riittävästi kasvua haittaamatonta lehtipuuta syötäväksi eikä poisteta kaikkea. Viedään nuolukiviä jonnekin sivummalle riskialtteimmista taimikoista ja tehdään taimikonhoito 5 – 7 m suositusten mukaan männyn ja koivun taimikoissa.”

Visakallo 15.3.2022, 06:38

Tuo taimikonhoito- ja nuolukiviohje ovat juuri niitä, joilla varmistetaan hirvien viihtymisen talvilidunalueella. Lehtipuut houkuttelevat hirvet männiköihin, koska hirvi syö mieluiten monipuolisesti sekä lehtipuuta että mäntyä. Ei myöskään riitä, että nuolukivi viedään ”jonnekinkin sivummalle”, vaan se pitää viedä vähintään kymmenen kilometrin päähän taimikosta. Nuolukivi kun on juuri se, joka houkuttelee hirvet laajalta alueelta kokoontumaan yhteen, ja siirtymään kaukanakin oleville ruokailupaikoille.

Gla 15.3.2022, 07:04

Kyllä. Karttaa katsomalla en löydä omalta seudulta paikkaa, jossa ei muutaman kilometrin päässä olisi taimikkoa.

jees h-valta 15.3.2022, 07:33

Tuo kyllä edelleen ristiriitaista tuo lehtipuun houkuttelevuus mäntytaimikoissa. Juuri eilen kävin Siikaisissa motokuskia morjestamassa ja samalla purin sen sivun riista-aidan joka rajoittui harvennushakkuuseen. Siis kuusikon harvennus joka eilen tehtiin. Varmistin ettei moto vedä nauhaa hakkuupään rulliin turhaan. Samalla tuli katseltua siellä aitauksessa olleita haavikon alustan luontaisia männyn taimia. Yhtään en edelleenkään nähnyt syötyä muita kuin haapojen runkoja jotka siltä näkemältä lähes kaikki ainakin jonkinverran kalvettuja. Aitahan ei mitään enää ole suojannut kun se ei ole toiminnassakaan ollut. Kyllä ne sen puolesta siellä vapaasti ovat näyttäneet kulkeneen. Parit aika tuoreet jäljetkin näytti sinne taimikkoon menevän. Mutta kun hanki kesti niin huonosti kulkea en viitsinyt lähteä pidempää tarkastuskierrosta prohjaamaan.

Puuki 15.3.2022, 08:37

Ensin hirvet syö niille paremmin maistuvat haapapuut ja sen jälkeen siirtyy mäntyihin varsinkin sitten kun mä- latvat on kasvaneet niille sopivalle korkeudelle. Havupuut on hirvieläimille vararavintoa ja osin syövät kyllä muutenkin niitä, jos on puutosta jostain ravinteesta/ hivenaineesta jota löytyy männyistä. Parhaiten maistuvasta siis aloitetaan ruokailu. Saat viritellä vielä monta kertaa sähköaitoja uudestaan , jos aiot kasvattaa uuden haapavesakon entisen tilalle , ja kasvaahan ne vesat ihan aikomattakin vaikka ei olisi haluakaan haapoja kasvattaa.

Visakallo 15.3.2022, 08:55

Koivuntaimikoissakin haavat ja muut lehtipuut houkuttelevat hirviä paikalle. Tämä on hyvin selvästi nähtävissä koivunviljelyalueilla. Koivujen hirvituhot ovat lähes poikkeuksetta juuri niissä paikoissa, johon on päässyt kasvamaan muuta lehtipuuta koivujen sekaan.

suorittava porras 15.3.2022, 08:56

Avaukseen liittyen monilta on jäänyt huomaamatta seuruetoiminnan strateginen merkitys ja tiettyyn ruokaturvaan tähtäävä riistan määrä.

Sodan jälkeen ei saanut olla suojeluskuntia eikä aseellista harrastetoimintaa. Metsästys oli poikkeus. Varsin monen metsästysseuran johdossa tai hallinnossa oli usein sotilastaustaisia henkilöitä. Seuroja perustettiin ahkerasti 1960-luvulla ja päädyttiin yli 5000:een seuraan. ”Kertausharjoituksia” on kerran vuodessa ja ampumista harjoitellaan läpi vuoden. Metsästysseurojen verkko kattaa koko Suomen. Tällä yhteistoimintaan kykenevällä porukalla on iso merkitys maamme turvallisuuden kannalta. Sitä ei sovi unohtaa. Maata ei valloiteta ilmaiseksi.

A.Jalkanen 15.3.2022, 09:00

Kyllä nuo ovat käyneet mielessä jo ennen Ukrainan tilannetta. Jos lihaa ei tulevina vuosina saada tarpeeksi maatiloilta, voitaisiin metsästysseuroja tukea ilmaisilla kaatoluvilla ja nuo lihat toimitettaisiin kauppoihin. Lihojen käsittelystä tietysti korvaus seuroille lihojen myyntituloista. Hirvenlihan hinta vain pitäisi saada pysymään kohtuullisella tasolla kaupassa.

arto 15.3.2022, 09:05

Niinhän se on ollut edellisien sotien aikaan. Kotikylälläkin ampuneet suurriistaa ja jakaneet lihat talojen kesken. Metsästäjät olleet sillä töin vanhat jotka ei rintamalle päässeet.