› Keskustelut › Metsänhoito › Hybridihaavan lyhytkiertoviljely…..

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 134)
1 2 3 … 7 8 9 … 12 13 14

  • Hybridihaavan lyhytkiertoviljely…..

    Lähetetty: 19.8.2012, 11:33

    Merkitty: 

    Tämä on kertausta vanhan palstan ajoilta mutta kuitupuunkasvattajan pyynnöstä ja H-vallan kriitikonkin ahkerasti patistamana:
    Ensin ensimmäistä kysymystä edeltävä pohjustus.
    Ostin metsätilan -90 luvun loppupuolella jossa oli mukana KAUAN viljelemätön peltoheitto (2ha). Alue vaikutti HURJAN rehevältä koska mies katosi pitkän kasvillisuuden joukkoon täysin.
    Mietin tuohon metsitystä. Männylle aivan liian rehevä. Kuuselle käy mutta äärettömän pitkätyöstöinen alkukasvatus ja kova pohjatyö.
    (Harvinaisempia en edes miettinyt kun haluan myös tavaralle jatkomarkkinat). Jäi lehtipuut joista olin jo kallistumassa rauduskoivulle kun silloinen Metsäliiton viesti -lehti mainitsi ML-n tekevän sopimuksia hybridihaavan kasvatuksesta. Myös tietty kovalla kasvumainostuksella. Innostuin koska juuri pohja tuntui sopivan ja nopea kasvu auttaisi hoitotyössä.
    Jo silloin he toimittivat tarvittavan taimet ja suojat. Ilman mitään sopimuksiakaan vielä silloin.
    Pari negaa vielä ennen vastauksia: Kevään silloinen märkyys torppasi kaikki muokkaussuunnitelmani. Ja Metsäkeskus torppasi pellonmetsitystukeni. Syynä paikan syrjäinen sijainti.
    Itse vastauksiin uudella sivulla:

    Tekijä
    jees h-valta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Tolopainen 1.6.2017, 09:19

    Ryssien yliarviointi ja Natolla pelottelu näyttää olevan monilla geeneissä. Suomen talous on täysin riippuvainen länsimaisesta tegnologiasta. Mitä venäläisiä koneita tulee esim. Äänekosken biotuotetehtaalle.

    Pete 1.6.2017, 09:41

    Paljonkohan mahdetaan haapalautaa ja lankkua vuositasolla kuluttaa Suomessa? Tai vaikka koko Euroopassa? Joitain promilleja koko sahatavaramarkkinasta? Käyttöä on lähinnä saunoissa ja niihinkin nykyinen trendi voimakkaasti suosii jo sävytettyjä paneeleita, jopa mustaa, ja siihen sopii kuusi. Esimerkiksi Siparilan tuotteet.

    Lämpökäsitellystä koivusta ei tule lattiamateriaalin uutta trendiä koskaan, ei ainakaan sellaista että se näkyisi millään tavalla koivutukin kysynnässä.

    Voihan se olla että eurooppalainen kuluttaja haluaa tulevaisuudessa juurikin haapapaneelia sisustukseen ja haavasta tehtyjä pirttikalustoja. Sitä odotellessa sitten vaan. Itse en tähän usko pätkääkään. Olen mielelläni väärässä.

    sitolkaa ja Jeessiä kun kuuntelee niin se joka uskoo myy nyt viimeistään metsänsä pois ja laittaa rahat Moskovan pörssissä noteerattuihin metsäteollisuusyritysten osakkeisiin. Onnea matkaan vaan.

    jees h-valta 1.6.2017, 10:11

    Itse en sinällään ole ollenkaan tähdännyt lankkutavaraan haavan viljelyssä muttaen toki sitä pahaksenikaan pistä. Sellupuuta sopii maailmalle kyllä joten sitä muutaman sata mottia per vuosi muiden kauppojen lisäksi ja onnea vaan myös kuusiuskontokuntalisille tosi koitoksiin tulevaisuuden puumarkkinoilla. Joka vuosi kapenee koska tunku lisääntyy valtavaa kyytiä.

    Metsuri motokuski 1.6.2017, 12:23

    Niin en tiedä ollaanko tässä mitään kuusiuskovaisia. Mutta kyllä tilanne näyttää vain siltä että lehtisellulle näyttää markkinat olevan alaspäin menossa. Äänekoski ja moni muukin rakentaa tehtaansa havusellun varaan, koska havusellulle ennustetaan parhaat markkinat.

    Eugasellu tukkii hyvin lyhytsellumarkkinat joten koivukuidulle voi olla vaikeita aikoja tulossa. Mutta tulevaisuutta on edelleen vaikea ennustaa.

    Jätkä 1.6.2017, 12:27

    Pete:”-Paljonkohan mahdetaan haapalautaa ja lankkua vuositasolla kuluttaa Suomessa? Tai vaikka koko Euroopassa? Joitain promilleja koko sahatavaramarkkinasta? Käyttöä on lähinnä saunoissa ja niihinkin nykyinen trendi voimakkaasti suosii jo sävytettyjä paneeleita, jopa mustaa, ja siihen sopii kuusi. Esimerkiksi Siparilan tuotteet.

    Lämpökäsitellystä koivusta ei tule lattiamateriaalin uutta trendiä koskaan, ei ainakaan sellaista että se näkyisi millään tavalla koivutukin kysynnässä.”

    – Kaikki kulutetaan, mitä myyntiin tulee. Lähinnä on puute laadukkaasta tukista.

    Suomen lämpöpuun tehtaalla on loistavia esimerkkejä haavan ja koivun käyttökohteista ruskeaksi paahdettuna. Kyllä saunan paneloinnissa haapa on paras, koska se on puuna aivan erilaista kuin pihkaa tihkuva kuusi. Toki läpiruskean haapapaneelinkin voi sävyttää mustalla saunasuojalla, mutta esim haapakatosta ei tipu pihkaa, vaikka siinä olisi oksiakin.

    Kyse on ennakkoasenteista.

    Melko huonolaatuisestakin haavasta voi tehsä hienija rakoliitereitä, järeästä haapatukista saa upeaa pelkkahirttä, jossa sisäpuoli on hyvin vaalea ja ulkopuoli kelottuu upeaksi harmaan sävyiseksi, joka ei tarvitse minkäänlaista pintakäsittelyä.

    Tuolta Suomen lämpöpuulta menee suurin osa tuotteista saksaan, eikä hinta ole halpa.

    Tolopainen 1.6.2017, 12:30

    Aika vaikea uskoa, että istuttamalla haapaa pääsee parempaan tuottoon kuin antamalla hakkuualueen vesottua, siihen tulee luontaisesti lehtipuuta ilmaiseksi. Harvemmalla enää motivaatio riittää alueen aitaamiseen ja kehumaan tuota hyväksi bisnekseksi. Aiemmin olisi ollut lainvastaista toimintaa.

    Jätkä 1.6.2017, 12:45

    Jeessin sopimusviljely kuuluu sarjaan poikkeus-sopimus. Hän sai ilmaiset taimet ja varmaan rahaakin, sekä takuun haapakuidun hinnalle.

    Tänä päivänä on tilanne aivan toinen, vaikkakin hybridihaavan kasvunopeus on sitä luokkaa, että sijoitus on varsin äkkiä hyödynnettävissä.

    Siksi Jeessi suunnitteleekin pistävänsä jatkossa rauduskoivua, siitäkin on olemassa sangen nopeakasvuisia kloonitaimia.

    Tolopainen 1.6.2017, 13:02

    Jessi on kultasormi, sama miihin tarttuu se muuttuu tuottavaksi ainakin palstalla. Kohta pösökin on tuottanut tuhansia.

    Pete 1.6.2017, 13:22

    ”Kaikki kulutetaan, mitä myyntiin tulee. Lähinnä on puute laadukkaasta tukista.”

    Näin varmasti on. Kallista tavaraa ei kannata varastoon tehdä. Jos puute on laadukkaasta koivutukista, niin miksi sen hinta ja ostomäärät ei sitten nouse? Johtuisiko siitä, että kyseiseen tarkoitukseen puuta käytetään korkeintaan muutamia tuhanisa motteja vuosittain?

     

    ”Kyse on ennakkoasenteista.”

    Niin, miten luulet, että nämä’ asenteet muuttuvat? Tälle palstale kirjoittelemalla?

    Minkä suuruisena näet haavasta tehtytyjen rakoliiteireiden pelkkahirsimökkien kaupallisen potentiaalin? Koska ja miten se potentiaali realisoituu niin että järeän tukkihaavan hinta lähtee nousuun?

    ”Tuolta Suomen lämpöpuulta menee suurin osa tuotteista saksaan, eikä hinta ole halpa.”

    Onko näköpiirissä, että saunojen rakentaminen Saksassa lisääntyy merkittävästi? Mihin perustuen?

    Kaikki kunnia Suomen Lämpöpuulle. Tekevät hienoa työtä. En kuitenkaan usko, että heilläkään on halua maksaa raaka-aineesta yhtään enempää kuin mitä nyt maksavat. Tämä siis vaikka ”puustamaksukykyäkin” olisi. Onko sitä?

     

    Jätkä 1.6.2017, 13:39

    Eipä nyt heittäydytä ihan hassuttelemaan. Haapa on ollut tappolistalla ainakin siitä lähtien, kun haravanvarsien kysyntä romahti. Siksi on varsin toivottavaa, ettei kysyntä ryöstäydy ihan poskettomaksi.

    Ei kai kukaan kuvittele, että suomessa alettaisiin ihan täysillä kasvattamaan hybridi – tai ihan tavallistakaan haapaa?

    Kuitenkin todella hyvää haapatukkia on olemassa ja suuri osa siitä menee polttoon tai kuidun joukkoon halvalla.

    Vietiin Tammisaareen muhkeista pelkkahirsistä käsityönä tehty ympärivuotiseen käyttöön rakennettava haapahirsihuvila.

    Siinä puun arvonnousu oli jo huimaava. Me teimme siihen Siperianlehtikuusesta erikoissahatun puulattian, jonka kuutiohinta oli 700 € kuutio + kuljetus.

    Asiakas oli nuori sälli, joka halusi tehdä sellaisen, joka kestää isältä pojalle ilman myrkkyjä.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 134)
1 2 3 … 7 8 9 … 12 13 14