Keskustelut Metsänhoito Hybridihaavan lyhytkiertoviljely…..

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 134)
  • Hybridihaavan lyhytkiertoviljely…..

    Merkitty: 

    Tämä on kertausta vanhan palstan ajoilta mutta kuitupuunkasvattajan pyynnöstä ja H-vallan kriitikonkin ahkerasti patistamana:
    Ensin ensimmäistä kysymystä edeltävä pohjustus.
    Ostin metsätilan -90 luvun loppupuolella jossa oli mukana KAUAN viljelemätön peltoheitto (2ha). Alue vaikutti HURJAN rehevältä koska mies katosi pitkän kasvillisuuden joukkoon täysin.
    Mietin tuohon metsitystä. Männylle aivan liian rehevä. Kuuselle käy mutta äärettömän pitkätyöstöinen alkukasvatus ja kova pohjatyö.
    (Harvinaisempia en edes miettinyt kun haluan myös tavaralle jatkomarkkinat). Jäi lehtipuut joista olin jo kallistumassa rauduskoivulle kun silloinen Metsäliiton viesti -lehti mainitsi ML-n tekevän sopimuksia hybridihaavan kasvatuksesta. Myös tietty kovalla kasvumainostuksella. Innostuin koska juuri pohja tuntui sopivan ja nopea kasvu auttaisi hoitotyössä.
    Jo silloin he toimittivat tarvittavan taimet ja suojat. Ilman mitään sopimuksiakaan vielä silloin.
    Pari negaa vielä ennen vastauksia: Kevään silloinen märkyys torppasi kaikki muokkaussuunnitelmani. Ja Metsäkeskus torppasi pellonmetsitystukeni. Syynä paikan syrjäinen sijainti.
    Itse vastauksiin uudella sivulla:

  • Pete

    Kuiteista vain sen verran, että niidenkin printtailu on trendinomaisessa laskussa ja s-mafian malli tulee leviämään.

    Haapa, sikäli kun sitä teollisuus käyttää, kertyy muiden hakkuiden sivuvirtana. Haavikoiden päätehakkuita ei montaa vuodessa tehdä. Teollisuus saa vähäiset haapansa sivuvirtana ja haapakuidun hinta tuskin koskaan määrittää leimikon kokonaishintaa. Sen takia siitä ei tarvitse mitään maksaakaan eikä tarvitse siitä ostomiehen kohdalle kerran elämässä tulevasta päätehakkuuhaavikostakaan. Ei siis mitään tulevaisuutta haavan tietoisella viljelyllä. Haavan hinta määrittyy energiapuumarkkinoilla jatkossakin.

    sitolkka

    Haapalankku näkyy olevan rautakaupoissa hinnoissaan.

    jees h-valta

    Me olemme juuri kuten Petekin, emme tiedä tulevista puun tarpeista hönkäsen pöläystäkään edes muutaman vuoden päähän saati pidemmälle. Markkinat vie ja me ja Petekin vain vikisee siinä kuusineen. Kyllä se vain niin on että ennustajaeukotkin vaativat nykyään jo koulutuksen ollakseen uskottavia ja kouluttamaton metsänomistaja ei täällä maassa markkinoita määrää. Se myy jos joku ostaa ja jos joku ei osta ei tarvii paljon itkeä kurjaa kohtaloaan, se ei kuitenkaan auta. Lehtipuu ja havupuu ovat molemmat olleet aivan suht vakaata kauppatavaraa, mutta ei loputtomiin. Saattaa olla että viiden vuoden päästä jo esim. veli-venäläinen viekin meiltä myös kuusimarkkinat. Maailmalla on senverran omituista ”kuhinaa” että kaikki on mahdollista. Paitsi vakaa ja ennustettava markkina puutavaralle.

    sitolkka

    Venäjällä on varmasti kuusta Kiinankin markkinoille riittävästi. Ja halvempaa ja lähempänä. Jos Venäjä vähänkin tehostaa metsiensä käyttöä, niin suomessa käy kylmät.

    Jätkä

    Hyvälaatuinen haapalauta / lankku on todella kysyttyä ja hintavaa. Suurin osa siitä menee puusepänteollisuuteen ja myös lämpökäsittelyyn kaivataan oksatonta haapaa.

    Sekä Haapa, että Koivu ovat lämpökäsiteltynä sikamaisen kaunista puuta. Esim lattia sellaisesta koivusta on niin kaunis, että sitä haluaa vain ihailla, eikä peittää minkäänlaisilla matoilla tms.

    Haapahirttä pidetään parhaana savusaunan seinämateriaalina.

    Venäjällä on toki hyviäkin kuusitukkimetsiä, mutta siellä kulttuuri on sellainen, että tukit katkotaan päin Per..ttä ja sahaus on jotain muuta, kuin esim Euroopassa halutaan, puhumattakaan Japanista tai Kiinasta.

    On ihme, että ne siellä eivät saa Saksalaisilla ja Ruotsalaisilla sahalaitteilla mittatarkkaa sahatavaraa.

    jees h-valta

    Sitolkka siinä asioiden ytimessä joka on jopa mahdollista nopeamminkin kuin kuvittelemmekaan. Siellä kotimaan markkinoiden kehitykseen satsataan nyt ennennäkemättömästi ja kaikki ansaintamahdollisuudet tulevat tarkasteluun vähän ikäänkuin peräkanaa. Metsätalous jäi siellä vielä lähtökuoppiin kun elintarvikeomavaraisuus piti saada nopeasti pakotteiden jälkeen kohenemaan. Nyt varmasti maatalouden jälkeen on vuorossa isoin valtiovarallisuuden kulmakivi eli metsätalous. Kun sinne aletaan laittaa vauhtia niin sieltä on todella opittu jo aikaa toimittamaan luotettavasti juuri sovittua puutavaraa ja sovittu määrä ajallaan. Siksihän meidänkin yhtiöt sieltä koivu-ja haapakuitua ostavat. Siellähän ei ole pulaa mistään puulajista tai edes tekokalustosta vaan yksinkertaisesti on vain tultu toimeen luonnonvaroja tällä saralla säästäen. Potentiaali on valtaisa. Ja jos haluavat voivat dumpata vuosikausia markkinat aivan mielensä mukaiseen asentoon. Itävaltio ei valita.

    Tolopainen

    Kyllä veli ryssä on tainnut hakata metsiään koko ajan niin paljon kuin votkan juonnilta on ehtinyt. Mutta tiestöä puuttuu ja matkat on pitkät. Kyllä tuollainen väestömäärä kuluttaa puunjalosteita paljon kotimaassa ja Kiinaan menee runsaasti,,jotta ei mopolla mahdottomia. En usko, että Venäjä haluaa ja kykenee raakapuun vientiä nykyisestä lisäämään eikä edes halua, sehän rajoittaa sitä tulleilla. Vientiin menee lähinnä vähäarvoista koivua ja haapaa, mutta niitähän on jokapuolella muutenkin, että jos rahantulo niiden viennistä on lähellä nollaa, tuskin siihen panostetaan. Tuo ryssä kuitenkin osaa nuo hintaneuvottelut ja muut jarrutukset kaupankäynnissä, jotta tuskin sieltä mitään isompaa kehitystä on tulossa millekään alalle, lähinnä juonittelu ja kybertoiminta ovat painopistealueita.

     

    jees h-valta

    Vai vähempiarvoista lehtipuuta, nytkin lehtisellun hinnannousu kevään mittaan kolminkertainen havuselluun verrokkina. Kyllä venäjällä hintatasot osataan ja tiedetään ja juuri nytkin on hyvät markkina-arvot juuri sille ”vähempiarvoiselle” lehtipuulle. Meillä vain kotimaassa on pienet ja pirstaleiset lehtipuun markkinat ja sehän todella näkyy hinnassa. Minäkin olin ainut lehtipuun taimien maahanpanija välivaraston taimihallilla. Pelkkää kuusta tumpataan mielettömällä vauhdilla markkinoille kuten on tehty jo vuosia. Arvatkaapa kuinka tässä lopulta kuusitavaran hinnan käy?

    sitolkka

    Venäjällä riittää puuta lähes koko maailman tarpeiksi, jos metsiä käytetään hyvin. Suomen metsät on kärpäsen tahra Venäjän metsien rinnalla. Venäjän aliarvioiminen ja väheksyminen on joillain geeneissä. Tämä piirre sai myös aikanaan suomen herrat lyömään päätä karjalan mäntyyn. Venäjällekin taidetaan myydä joka vuosi enemmän ja enemmäm metsäkoneita. Kiinan raha kun tulee siellä vielä kehiin, niin ei suomesta tarvi itämaihin puutuotteita viedä. Kun puhutaan Venäjän metsävaroista, niin kyseessä ei ole mikään susuki pv tai muu prutku vaan maailman suurin moottoripyörä. Ei tehokkain, mutta sellainen siitä on kyllä joskus mahdollista kehittää.

    Tolopainen

    Yleensä pientoimijan ei kannata olla yksin väärässä markkinoilla. Kalliiksi tulee markkinavoimia vastaan taistelu.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 134)