Keskustelut Metsänhoito Hybridihaavan lyhytkiertoviljely…..

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 134)
  • Hybridihaavan lyhytkiertoviljely…..

    Merkitty: 

    Tämä on kertausta vanhan palstan ajoilta mutta kuitupuunkasvattajan pyynnöstä ja H-vallan kriitikonkin ahkerasti patistamana:
    Ensin ensimmäistä kysymystä edeltävä pohjustus.
    Ostin metsätilan -90 luvun loppupuolella jossa oli mukana KAUAN viljelemätön peltoheitto (2ha). Alue vaikutti HURJAN rehevältä koska mies katosi pitkän kasvillisuuden joukkoon täysin.
    Mietin tuohon metsitystä. Männylle aivan liian rehevä. Kuuselle käy mutta äärettömän pitkätyöstöinen alkukasvatus ja kova pohjatyö.
    (Harvinaisempia en edes miettinyt kun haluan myös tavaralle jatkomarkkinat). Jäi lehtipuut joista olin jo kallistumassa rauduskoivulle kun silloinen Metsäliiton viesti -lehti mainitsi ML-n tekevän sopimuksia hybridihaavan kasvatuksesta. Myös tietty kovalla kasvumainostuksella. Innostuin koska juuri pohja tuntui sopivan ja nopea kasvu auttaisi hoitotyössä.
    Jo silloin he toimittivat tarvittavan taimet ja suojat. Ilman mitään sopimuksiakaan vielä silloin.
    Pari negaa vielä ennen vastauksia: Kevään silloinen märkyys torppasi kaikki muokkaussuunnitelmani. Ja Metsäkeskus torppasi pellonmetsitystukeni. Syynä paikan syrjäinen sijainti.
    Itse vastauksiin uudella sivulla:

  • jees h-valta

    Pihkatapilta asiallista tietoa ja uskonkin että omatkin menee juuri Kaskisiin kemihierteelle. Mutta minulle on aivan sama kunhan hinta on sopimuksen mukaan ja työ tehdään sovitussa ajassa. Vaikka paikalla polttaisivat.

    Korpituvan Taneli

    Tolopaisen on aivan turha tyrmätä hybridihaapaa miksikään virheeksi. Haapa on merkittävä puulaji, erityisesti sen merkitys korostuu kuusen vuorottelijana.

    Meillä vain hirvimafia tekee haavan viljelystä puutarhahommaa kun se pitää aidata, jos satoa aikoo saada.

    Suomeen tuodaan tälläkin hetkellä virolaista haapaa höylättynä paneeleiksi ja  laudelaudoiksi. Syynä on se ettei kotimaasta löydy yhtenäisiä alueita joilta sahahaapaa tulisi markkinoille. Yksittäisten puiden keräily ei kai oikein lyö leiville.

    Kuitupuolella haavalla on ihan omat markkinansa. Se on yksikolmesta mekaanisen massan valmistukseen sopivista puulajeista.

    Markkinat eivät toimi niin yksioikoisesti että jonkun puulajin lisääntyvä tarjonta söisi automaattisesti jonkun muun lajin kysyntää. Pitää muistaa, että jos ei ole tarjontaa, niin kysyntäkin loppuu tai siis siirtyy muualle.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Tolopainen

    Minä en ole haapaa tyrmännyt vaan MG:n kaavailut eivät ole toteutuneet vuonna 2001 tehtyjen. suunnitelmien mukaan kahdelle koneelle olisi tarvittu viljeltyä haapaa 60000ha ala, mikä on tilanne nykyisin,  tehdäänkö viljelysopimuksia vielä ja paljonko on yhtiön tarve haapakuidulle. Jos yhtiö sitä tarvitsee, miksi puolitti ostot koivukuidun hinnalla, määrä on enää kymmenenen kiintoa. Jesse ei tietenkään taimista mitään korvausta ole pyytänyt, kun saa ne yhtiöltä ilmaiseksi. Eikö MG:llä ole haavan viljelyä virossa, tuodaan Baltiasta rankapuutakin voimalaitoksille.

    Korpituvan Taneli

    Tuolla puhutaan haavan käytöstä sellupuolella koivun seassa. OK, kyllä sitä sillä tavalla keitetään, kun määrät ovat niin pieniä ettei kannata kerätä erillistä haapakeittoa varten.

    Myös puhtaita haapakeittoja on keitetty ja tietääkseni tuote meni hyvin kaupaksi. Mekaanisen massan valmistukseen haapaa käytetään myös, mutta silloin ei saa olla sydänlahoa.

    jos meillä olisi enemmän tälläisiä haapa-Jessejä kuin Harjavallassa on, niin meillä olisi toimivat haapamarkkinat joille myös pienemmät haapaerät pääsisivät.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Tolopainen

    Ei meillä ole haavan tarjonnasta mitään pulaa. Ostajat vain puuttuu. Noita sopimuksia on tehty tehtaiden lähelle. Eli ei niitä pohjois-Suomeen ole tarjottu.

    jees h-valta

    Tarkennan tuota haapasellun käyttöäkin senveran että esim. nuo kassa/vastaavat lämpöliimapaperit ja kopio yms. paperit joissa painopohjan laatu pitää olla oikeanlainen ja hieman ”talmainen” on haavan ligiini lähes suoraan siihen sovelias. Tuo ajatus aikanaan kotimaan tuotannon ylösajosta kariutui juuri kuten Taneli toteaa hirvieläinongelmaan. Joka alkoi vaivata jo tulitikkuteollisuuden oston kulta-ajan loppuvaiheissakin. Silloinhan sitä jopa monet mo:t istuttikin kun varmaa markkinaa oli. Mutta useat taimikoiden (suojaamattomien) tuhot tiesivät nopeaa loppua sille ajalle. Nythän on vain yksinkertaisesti teollisuuden helpointa tuoda itärajan takaa kuin hakata ”päätään seinään” mahdottoman kanssa. Silloinhan ei tarvitse ponnistella metsänomistajien pään käännyttämiseksi vaan ilmoittaa vain määrä kuinka paljon tarvitaan ja sitä tulee ja sitä piisaa. Todellakaan maassamme ei ole haapaa markkina-arvoisesti tällä erää. Pieniä hajaeriä tulee ja se kyllä ostetaan mutta eihän niistä mitään olennaista maksaa kannata.

    Tolopainen

    Ilmeisesti ei ole mitään sellaista peperia, johon haapaa pitäisi ehdottomasti laittaa. Noista kassakuiteistakin ollaan luopumassa, kun  sellaisen nykyisin saa sähköisessä muodossa, joka on paljon selkeämpi ja jonka voi tulostaa, jos tarvii verotusta varten. ( S-ryhmästä)

    Yleensä kukaan ei ala sellaiseen toimintaan, jonka tietää taloudellisesti kannattamattomaksi, kuten haaavan viljely muualla kuin aivan tehtaiden lähellä. Kun markkinatilanne kuidun osalta on kääntynyt pysyvästi ylitarjonnaksi,  mitään erillistä kuitupuun kasvatusta ei tietenkään tarvita.

    Onneksi haapa on hirvien pääravinto ja muu lehtipuu , niin säästyy hiukan arvokkaampi mänty kaikkein pahimmilta tuhoilta. Jos hirviä metsässä on, kyllä ne jotain syövät eli parempi jättää niitä lehtipuita.

     

    jees h-valta

    Minulla tehtaalle on viljelyksiltä sadan kilometrin kahtapuolen ja sitä ei missään vaiheessa edes kysytty saati asetettu viljelyn ehdoksi saati sopimuksen teolle. Erillistä kuitupuun kasvatusta tarvitaan kuten on oltu jo näiden tulevien investointien tiimoilta huolissaankin riittävyydestä. Koska tukin kylkiäiskuitu ei riitä tehtaille. Eri asia on mikä on oikeaa kuitupuuta siihen täytteeksi mutta jos haapa soveltuu heidän prosessiinsa niin sehän olisi nopeakasvuisena erittäin hyvä lisä kuidun saantiin pelkkänä, ilman tukkiriesaa. Mitään pysyvää ylitarjontaa ei ole kuin Tolopan mielikuvitusessa. Hirvet pitää saada kuriin kantaa laskemalla ja aitaus on isojen hyvien viljelyalojen helppo suojauskeino eikä ollenkaan työläs. Hirven pääravinto talvikaudelle ei ole miksikään muuttunut eli silloin juuri männiköt tuhoutuu hirvien laiduntaessa niissä. Ei ne edes pitele haapaan jos mänty on vieressä. Tästäkin kokemusta on. Haapa kuten muukin lehtipuu maistuu kesällä koska lehtivihreä on maukasta ja sitä riivitään jo kevään turvonneissa silmuissa alkaen.

    jees h-valta

    Ja Toloppa, jos nyt intoilisit hiukan vähemmän ja muuntelet siten myös totuutta hiukan vähemmän. Kuittiasia ei todella ole noin kuten varmasti jopa sinäkin tiedät. Kuittia PITÄÄ kassan jopa tyrkyttää ja jos asiakas ei sitä ota se menee vain suoraan roskiin. Silti sitä kuluu tasan yhtä paljon. Myös jatkossa pitää kirjallista muotoa vaalia mitä lukuisimmissa sopimuksissa ja siinä ei sähköinen tietotaso riitä mihinkään. Oma kaupallinen kokemus on että kuukaudessa jo syntyy paperitavaraa konttorimiljöössä useiden senttien kasa ja vuodessa puhutaan jo sadoista kiloista meidänkin pienen firman ajossa. Sähköisessä muodossa elää todella vähän asioita edelleen kun puhutaan viimeisen suoritustason toiminnasta. Tarjoukset sun muuta kyllä kulkee sähköposteina mutta todelliset kaupalliset vahvistetaan moneen kertaan ja eri muodoissaan paperille edelleen. Kun teet jotain todellista lähdet aina pinkka paperia hyppysessä kotio.

    Tolopainen

    Meillä on yli miljoonan hehtaarin rästit ensiharvennuksia, yritäpä myydä talviharvennuskohde, kun tarjontaa on ylimäärin tehtaiden ei niitä tarvitse ostaa eivätkä osta. Osaltasi olet heikentämässä metsätalouden kannattavaisuutta ylimääräsellä kuidun tarjonnalla. Sahojen tietenkin pitää saada sivuvirtansa kaupaksi, joita syntyy väkisin kun tukki sahataan, vain puolet myydään sahatavarana. Olen nähnyt hirvien syövän lehtipuiden oksia myös talvella.

     

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 134)