Keskustelut Metsänhoito Hybridihaapa

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 100)
  • Hybridihaapa

    Onkohan tuosta hybridihaavasta tullu nykyään uusia klooneja vai vieläköhän tarjoavat vanhoja 70-lukulaisia? Jos alkaisi savusaunahirsiä pojalle kasvattaa. Etelänpänä kasvattelevat jo nopeista puista pawloniaa. On muuten komeita peltoja. Ei vain suomaliassa menesty kun Keski-Eurooppakin on jo rajoilla.

  • jees h-valta

    Pitäisköhän jo alkaa perustaa kassapistettä haavikon rajaan? Veroja kait maksetaan suurinpiirtein joka kolmannesta satsista. Kahdella kolmesta kertaa kassakone saa käyttöhäiriön. Ei tulosta, varmaan vindowsin vikaa.

    Jätkä

    Eikö sinulla Jeessi ole vieläkään yli kolmekymmentä senttistä haapaa? Hitaasti ovat kasvaneet, onkohan pohja ollut vähän niukkaravinteinen. Kun ne hyvin kasvavat lehtomaisella pohjalla ja oikeassa tiheydessä, pitäisi luston paksuuden olla siinä sentin hujakoilla, eli kaksi senttiä / v.

    Mistä se on kiikastanut?

    Visakallo

    Jessellä on niitä haapoja 1000 runkoa hehtaarilla, eli eivät ole mahtuneet kasvamaan.  Virossa näkyvät kasvattavan n. 700 runkoa hehtaarilla.

    jees h-valta

    Onhan ne hiukan lievästi taajassa mutta eihän tässä kiire ole valmiissa maailmassa. Tuhat runkoa hehtaarille oli silloinen suositus ja vaikea siitä kuitenkin on järkevää harvennusta tehdä. Kyllä ne hyvin nytkin turpoaa ja onhan siellä jo kolmekymmensenttisiä hyvinkin mutta ei vielä massoittain määrää. Eihän se aivan ideaali ole vanha peltopohja jossa hiukan vielä vanhan turvepohjan ominaisuuttakin. Osa on laadukasta, varsinkin se osuus johon sain laadukkaat taimet eli muutaman vuoden ensimmäistä satsia perässä oleva. Siinä peltoheitossa oli myös jo hiukan hieskoivutaipumusta että ehkä pohja toimi haavallekkin jo paremmin. Ja hiukan vähemmän alava paikkana.

    Tolopainen

    Entisessä pelloissa ei mitään haapatukkia saa kasvatettua, kokemukseni mukaan kaikkiin haapoihin tulee  tyvilahoa, valitettavasti. Eikä koivuun kannata haavoista siirtyä, miksi ei siirry kannattavimpaan havupuuhun eli kuuseen, joka kasvaa etelän rehevillä mailla 60v iässä tukiksi, josta maksetaan jotakin. Haapatukit jää myymättä. Saunat kannattaa tehdä siistimmästä ja halkeilemattomasta männystä.

    Scientist

    Saunathan tehdään nykyisin aika usein (terva)lepästä. Se lienee pääosin peräisin Virosta. Miksiköhän suomalainen harmaaleppä ei kelpaa ?

    On ehkä hyväkin ettei Suomen vähäisiä tervaleppäkorpia hakata.

    A.Jalkanen

    Jos saunaan sisustuspuita haluaa kasvattaa, niin lehmus ja tuija.

    sitolkka

    Peltoonhan niitä hybridiä istutettiin yhteen aikaan järjestään, enkä ole kuullut lahosta. Haavalla on saunanrakennuspuuna monia hyviä ominaisuuksia. Lehmushan on hieman haavan tapaista.

    Jätkä

    Hyvä tervaleppätukki on niin harvinaista ja siksi kallista, että siitä ei kannata tehdä hirsirakennusta – luulisin.

    Hirsiseinänä myös Kuusitukki, Mäntytukki ja lehtikuusitukki olisivat ihan hyviä.

    Jos Jeessin Hybrideissä olisikin hieman sydämessä ruskeaa, se ei saunahirsissä haittaa vähääkään. Kun haapa kuivuu, se on hyvin kestävää lahoa vastaan.

    merpe

    Parhaat ja kestävimmät paanukatot tehdään haavasta. Mänty paanu ei kestä kuin reilut sata vuotta, mutta haapapaanukatot 300 vuotta!

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 100)