› Keskustelut › Metsänhoito › Hybridihaapa

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 100)
1 2 3 4 5 … 8 9 10

  • Hybridihaapa

    Lähetetty: 14.1.2017, 18:31

    Merkitty: 

    Onkohan tuosta hybridihaavasta tullu nykyään uusia klooneja vai vieläköhän tarjoavat vanhoja 70-lukulaisia? Jos alkaisi savusaunahirsiä pojalle kasvattaa. Etelänpänä kasvattelevat jo nopeista puista pawloniaa. On muuten komeita peltoja. Ei vain suomaliassa menesty kun Keski-Eurooppakin on jo rajoilla.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • kmo 16.1.2017, 11:44

    Missä vaiheessa haapametsä kasvaa eniten m3/ha, silloin kun rungot ovat kuitukokoa vaiko tukkikokoa?

    Jätkä 16.1.2017, 19:03

    Kun metsässä, on se mitä puulajia tahansa, on ohjearvojen mukainen pohjapinta-ala, on kasvu suurimmillaan. Se ei kuitenkaan ole käytännössä mahdollista, paitsi kun puusto kasvaa oikeissa lukemissa, ei runkoluvun lisääminenkään nosta hehtaarin kasvua.

    jees h-valta 16.1.2017, 19:29

    Hybridihaavan kasvu kiihtyy selvästi kymmenen kasvuvuoden jälkeen. Silloin kait juuristo alkaa olla kehittynyt riittävästi. Kun nyt olen jo varsin kattavan sukupolvikatsauksen tehnyt on ollut havaittavissa että jopa kolmen-neljän metrin kasvatusväli nopeuttaa eniten kokonaiskasvua niin pituuden kuin vahvuudenkin osalta. Nyt viimevuosien kovat myrskyt ovat jonkinverran tiputelleet kesken kasvukautta uusia vuosikasvuja alas. Kesämyrskyt hidastavat pituuskasvua eniten. Raskas ja hapera latvakasvain on arka myrskylle.

    Burl 16.1.2017, 19:32

    Jos Jätkä viittaa ohjearvoilla Tapion suosituksiin, niin niissähän on melkoiset toleranssit. Ts. rajutkin harvennukset ovat mahdollisia ja puulajista riippuen tuotos putoaa vuosikausiksi enemmän tai vähemmän. Lisäksi ohjeissa otetaan huomioon korkotuotto ja kannattavan puunkorjuun vaatimukset = metsiä ei suositella täysin kasvatettaviksi kuutiokasvua maksimoiden.

    Pääpuulajeista kuusi reagoi vapautuneeseen kasvutilaan nopeiten, koivu vähän hitaammin ja männyllä suositusten mukaisen harvennuksen jälkeen menee kymmenkunta vuotta, että kasvu palautuu ennalleen. Itselläni ei hybridihaapaa ole eikä maatiaishaapaakaan metsikkönä kuin yksi muutaman aarin ala. Sitä harvensin 02-kehitysvaiheessa moneen otteeseen, kun jo pari kasvukautta edellisen harvennuksen jälkeen näytti liian sakealta ja toisaalta miltei pihapiirissä sijaitsevasta metsiköstä oli näppärä polttopuita hakea. Nyt rungot ovat rinnankorkeudelta ehkä 24 cm ja runkoluku vajaat 600. Viime harvennuksesta on kymmenkunta vuotta eikä akuuttia harvennustarvetta silmämääräisesti tarkasteltuna näyttäisi vieläkään olevan.

    Ilman mittauksia tai edes oletuksiin perustuvia laskelmia on vaikea sanoa, onko kuutiokasvu muuttunut metsikön ikääntyessä. Olettaisin, että nuorempana kasvu oli kovempaa mitä nyt, toisaalta tässä vaiheessa se on oksatonta tukkipuuta, josta aikanaan voi nikkaroida jotain. Hirvet tosin kävivät aikoinaan kuorimassa puolet puista, eivätkä tietenkään tasaisesti, vaan tärvellen alarinteen puolen totaalisesti.

    Hybridihaapa olisi kyllä kiinnostava puu kasvattaa. Hirvituhojen ehkäisy taas työläytensä takia ei.

    jees h-valta 16.1.2017, 19:45

    Niinhän me monet kumarretaan sille kantturalle nimeltään hirvi. Itse teen metsän juuri siitä puusta joks sopii kasvupaikkaansa ja aitaan taimikot. Valitettavasti se tietää töitä mutta eipä niistä juuri rikki ole mennyt. Enemmän on rikki kun näkee hirven raiskaamaa taimikkoa. Tuo vain ihmetyttää kun esim. Maaseudun Tulevaisuus- lehdessä taas tänäänkin taivastellaan mielettömiä hehtaarimääriä hirvien tuhoamia taimikoita. Silti asialle ei edes lehdessä esitetä mitään ja saatikka että joku taho alkaisi vaatia neuvottelupöytään riistahallintoa hirvikantaa vähentämään tähtääviin neuvotteluihin. Tuo Maaseudun Tulevaisuus vain on edelleen vahvasti metsästysmyötäinen lehti eikä todellakaan edusta mitään metsänomistajaa lähellä olevaa tahoa. Kun MTK ei sitä myöskään tee.

    Puuki 16.1.2017, 20:09

    Suurin kuutiokasvu  saavutetaan  usein toistuvilla harvennuksilla, mutta niiden teko ei muuten ole yleensä mahdollista/kannattavaa. Pioneeripuulajina haapakin kasvaa eniten motteja/ha  nuorempana kuin havupuut.

    Eniten puuta /ha kasvaa täystiheässä käsittelemättömässä metsässä (jos lähtötilanne on sama), mutta silloin n. 1/3 -osa puusta jää luonnonpoistumaksi.

    Vaikea sanoa ilman taulukkoja kuitu-vai tukkipuuna haapa kasvaisi enemmän motteja, riippuu tilanteesta.

     

    kmo 17.1.2017, 13:56

    Niin, ajattelin siltä kantilta että jos haapa kävisi kaupaksi pelkästään kuitupuuna, kannattaisiko silti kasvattaa tukkikokoon. Mutta joo, varmaan vaatisi että jeesin palstat laitettaisiin pinoon että vastaus saataisiin..

    päin_mäntyä 13.2.2017, 22:34

    Puukaupan yhteydessä kysyin metsäfirman ostajalta kelpaako haapa heille. Ei kelvannut kuin polttopuuksi 10 eur/m3 hinnalla vaikka oli sentään kohtuullisen isosta pystykaupasta kyse.

    Jos ostaja löytyisi niin olisi mahdollista saada tien varteen muutama kymmenen kuutiota suoraa haapatukkia. Haavat ovat jonkinasteinen ongelma peltojen reunoilla kun haittaavat viljelyä,  ja muualla metsässä kun haittaavat havupuiden kasvua. Iso haapa vie valtavan tilan metsässä muilta puilta. Mielelläänhän haapaakin kasvattaisi, jos vaan niistä jotain hintaa saisi…

     

    Tolopainen 14.2.2017, 04:09

    Kymppi on hyvä hinta haavasta pystykaupassa. Ei yhtiö tietenkään niitä polttopuuksi laita, ne menee vaihtopuuna kuiduksi MG:lle. Haapaa vain tulee liikaa nykyisin päätehakkuista. Ne pitäisi myydä kuituna jo harvennusten yhteydessä. Tai käyttää itse polttopuuna.

     

     

    Apli 14.2.2017, 06:09

    Tukkikokoa pienemmät olen kaatanut talvella jänisten ruoaksi ja joskus tehnyt polttopuita, myynyt en ole koskaan yhtiöille.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 100)
1 2 3 4 5 … 8 9 10