Keskustelut Tekniikka Husqvarnan vuoden 2019 uutuudet?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 44)
  • Husqvarnan vuoden 2019 uutuudet?

    Merkitty: 

    550 ja 545 malli saivatkin jo uudet mark II versiot. Ikävä kyllä painoa tuli lisää, vaikka tehokin kasvoi. Mahtoiko tämä olla tietoinen valinta, sillä nyt 543xp:stä on olemassa kampanja päällä eli tehdäänkö tilaa uudelle mallille? Tilaa tuntuisi olevan 242:n, nykyisen 543xp:n jatkajalle, jossa olisi autotune ja sama painoluokka mutta lisää tehoa.

    Toinen mielenkiintoinen vaihtoehto olisi kevytsaha kilpailemaan Stihlin MS201C-m mallia vastaan. Husqvarnallahan on olemassa T540xp II yhdenkäden kevytsaha, josta voisi tuoda näppärästi normaalikahvaisen autotunellisen version.

    Onko kenelläkään mitään huhuja aiheesta? Näin Huskyn juhlavuotena malleja saattaisi ehkä tulla lisääkin.

  • kuusessa ollaan

    Onhan se vanhoillisen kuuloista, mutta osassa maata vaaditaan edelleen koivukuitu määrämittaisena kolmosena, motolla ja manuna. Syynä kuljetus, nykykaluston veturit mitoitettu 5,5 m kuidulle ja kahden kolmosnipun laittaminen tarkkaa, ylipituutta ei saa olla. Ja kolmosta taasen vaativat osa tehtaista edelleen, ilmeisesti kuorinnan laadun parantamiseksi. Koneyrittäjät kiroavat kolmosen tekoa ja etenkin ajoa, pitää ajaa kahta nippua kikkaillen, koska suomessa koneet mitoitettu tukille ja 5,5 kuidulle. Ja pidemmällä takarungolla taasen ketteryys harvennuksella kärsii.

    Numeroiden kirjoittelu loppui itsella kolme vuotta sitten, kun MG siirtyi tukissa tehdasmittaan. Samalla tuli se etu, että männyistä alkoi tulla laatutyven lisähinta, koska sahalla voivat ne laaduttaa. Viime talven yläharvennuksesta 25% oli laatutyviä, lisähintaa tuli sitä kautta puutiliin. tukkien kappaleet luen ennen luovutusta, aina on pitänyt kutinsa. Kuitu menee sitten kuormainvaakamittauksella.

    Jätkä

    ”kolmosen” teettämisen vielä jotenkin ymmärtää, jos kuorimossa ei päästä kunnolliseen tulokseen esim silmävaraisen kolmosen kuorimisessa. Kuitenkin on myös tehtaita, jotka ottavat jopa yli kuusimetriseksi venähtänyttä koivurankaa  – kuten myös havukuitua.

    Kun mittausmenetelmät ovat jo melko kehittyneet, on mielestäni siihen takertuminen kuin lillukanvarsiin juuttumista – aivan ilman perusteita.

    kuusessa ollaan

    Niin, kyse on siis kuljetuslogistisesta syystä. Samaa oli ilmassa ennen äänekosken avautumista, motojen piti katkoa mahd paljon 5-5,5 metristä, jotta 76t autojen kantavuudet saatiin hyödynnettyä…jostain syystä nyt on kelvannut lyhyemmänkin keskipituuden kuitu 😛

    Pihkakintas

    Näin se meilläkin menee, kuin kuusessa ollaan sanoi. Tukit ja koivut.

    Olen minäkin kuituja mitannut, kääntänyt ja pinonnut. 80 – luvulla, koulupoikana. Se oli ihan normaali toimintatapa silloin. Nyt vastuna kuusihenkisen perheen elanto, ei ole mitenkään mahdollista pinota sahalla tehtyjä kuitupöllejä ajouran varteen!

    Moottorisaha ja metsuri ei ole mikään yleispätevä ratkaisu joka kohteeseen. Tämä kohde (missä sitä metsurinmittaa vyölläni retuutin) oli juuri hyvinkin kannattava metsurikohde. Suon reunan muuttumalla, hyvän kuusentaimikon päällä, vanhan mänty ylispuuston poisto. Keskemmällä seuraavan ojan kahden puolen huono männikkö meni pienaukoiksi. Joku tukki tuli sieltä täältä, muuten menee energiaksi.

    Hallan takia on erittäin vaikea uudistaa kuuselle istuttamalla. Pienaukolle hieskoivukin ihan hyvä, mänty tietysti parempi.

    Hakkuutekniikana oli kuusentaimikossa huolellinen kaato kaatotunkkia käyttäen reunaojan yli kankaalle päin, toisella puolella pienaukolle päin. Maan painumisen takia suurin osa lenkoja väärään suuntaan.

    Pienaukolla ainoa, mihin tarvitsi koskea, oli saha. Kaato ristiin rastiin, mutkien mukaan katkonta. Ojien yli kaadettavissa katkaisusahaus keskeltä vajaaksi (jos ei tukki), siitä saa vedettyä rungon lähelle ja katkaistua kuormaajalla.

    Jos jossain on alapuolen oksia karsimatta, eikä itsestään irtoa, saa ne sitten karsittua missä vaiheessa haluaa.

    Omalla tyylillä voi tehdä, kun tekee kaikki työvaiheet itse. Voi valita tekeekö koneella vai käsin, ja missä vaiheessa tekee.

    Sama pätee raivaukseen. Voi tehdä näkemäraivauksena, jos helppo tehdä ja ajaa energiapuuksi. Hankalammat paikat voi raivata puhtaaksi. Saa hyvinkin helposti nollattua raivauksen kulut (eikä kasvatettua  raivauksen kuluja).

    Itse olen aloittanut v.2000, kaikki oli läpipääsemättömiä pusikoita ja lisää samanlaisia ostin. Päätehakkuutulot vein pankinjohtajalle, pöllillä, rangoilla ja hankintatukeilla on eletty. Nyt on tarvinnut käydä raivaussahatöissä ulkopuolella, kun kaikki omat pusikot on myyty, ja uusia ei enää synny.

    Kannustan kaikkia tekemään rohkeasti oman järjen mukaan. Jollain voi olla järkevää käyttää niitä koukkuja ja saksia, mittoja ja liituja. Kannattaa päättää itse.

     

     

     

    sitolkka

    Miten nämä jutut liittyvät huskin uutuuksiin? Jos palattaisiin asiaan!

    sitolkka

    Epäilen, että uusia kaasarimalleja ei enää tule, kun ruiskutekniikka on lyömässä läpi ja huskillakin täytyy olla sellainen saha jo kehitteillä. Jos ei ole, niin ollaan syvässä ruususen unessa.

    Ixus

    Epäilen, että uusia kaasarimalleja ei enää tule, kun ruiskutekniikka on lyömässä läpi ja huskillakin täytyy olla sellainen saha jo kehitteillä. Jos ei ole, niin ollaan syvässä ruususen unessa.

    Ehkä joku ruiskumalli vielä tuleekin, mutta jos juuri julkaistiin 550xp mark II uusimmalla autotunella, veikkaan, että sitä autotunea käytetään vielä muissakin malleissa. Mutta ilmeisesti ei ole kovinkaan paljoa huhuja liikkeellä, kun niistä ei tunnu olevan tietoa. Vain tuo 543xp:n kampanja viittaa ehkä tuleviin malleihin.

     

    petep

    Minne sitä ruiskua nyt tarvitaan jos tunet ja mtronicit toimii? Hintaako halutaan lisää?

    sitolkka

    Kaasutin on aina kaasutin.

    sitolkka

    Eipä autoissakaan kukaan kaasareiden perään enää haikaile ja taitaa koko ajan tiukentuvat päästönormitkin jo pakottaa ruiskun käyttöön. Niinhän se autoissakin meni. Tehot lisääntyivät ja olivat varmempia kuin kaasarikoneet.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 44)