Keskustelut Tekniikka Husqvarna 550xp(g) seuraaja?

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 289)
  • Jätkä

    Ammattitaitoinen metsuri tienaa urakkatyössä aivan varmasti Bruttona  200 € / päivä. Jos tulos jää lähelle nollaa, on menetys aivan varmasti satasen verran.

    Vai makseleeko sinulle joku jonkinlaista takuupalkkaa päiviltä, jolloin et tee mitään?

    Lisäksi voi hyvin laskea korjaamolla käynti, jossa ainakin muutama kymppi menee ihan tuntilaskutuksena ja lisäksi mahdolliset tarvikkeet, joita korjaus-ukko ähkeää ihan vain ahneuttaan sahaan. ( Sytystystulppa, polttoainesuodatin, kaasuttimen kalvot jne, joiden vaihtamisesta ei hyvin huolletulle sahalle ole muuta kuin haittaa. Laskun loppusumma helposti 100 – 200 €.

    Korjaamolla ravaaminen on kallista lystiä, varsinkin kun siihen lasketaan työajan menetys, kilometrien ajo ja se, että sahaan saattaa tulla ikäviä seurauksia.

    petep

    Jos ammattilaiselle sattuu joku oliko se ”kuttaperkkasaha ”kouraan niin kai se hylätään aika nopeasti eikä aleta pelleilemään sen ja huoltoliikkeen kanssa ?

    Puu Hastelija

    Peteppi sen tuosss kiteytti. Sillä yhdellä päivällä ei ole kokonaisuuden kanssa mitään tekemistä. Jos saha alkaa takkuamaan kesken päivän, niin varasaha käyttöön tai tehdä loppupäivä muita hommia. Jos saha ei kertakaikkiaan toimi, niin tuskin sillä edes mökkiläinen viitsii leikkiä.

    Koko lystin kustannus on prosentin osia vuoden mittakaavassa ja hukkuu kohinaan. Jätkälle taas elämän ja kuoleman kysymys.

    Jätkä

    Varasaha on niillä, jotka romujen kanssa puuhaa. Jos saha ryppyää ja siitä kauppias antaa 300 € vaihdossa, väliraha 400 €, niin se on siinä. Seuraavan kerran saha ryppyilee vuoden kuluttua.

    Ei metsään kannata varasahoja raahata. Jos ellainen on auton perässä, sen hakeminen on yleensä pitkä reissu, eikä varasaha ole yleensä se parempi.

    sitolkka

    Ei sitä varasahaa kannata kantaa kyllä metsään jos sellainen tilanne. Mutta autossa voi olla ja jos esim. mönkijällä liikenteessä, niin voi ottaa mukaan jos on hyvä kuljetuslaatikko ja ollaan erittäin syrjäisellä paikalla, niin ei mene saharikon kanssa pitkä päivä hukkaan. Varasaha luonnollisesti samanlainen kuin käytössä olevakin. Tuleehan sekin sahattua joskus loppuun.

    Puu Hastelija

    Jätkä näkee ainoana hommien tekopaikkana tuon metsän. Mikään ei ole estänyt minua lähtemästä sieltä pois muihin hommiin, jos esim. alkaa tulla räntää taivaan täydeltä. Mutta jätkät ne vaan roplaa muniaan kannon nokassa rikkinäisen sahan kanssa?

    Tänä talvena on 1 kerran tullut keskeytys, kun kärkipyörä alkoi ottamaan lämpöä. (on rasvattu) Tein kuorman, ajelin sen kotiin, söin ja nappasin varasahan. En viitsinyt tuolloin alkaa vaihtaa laippaa. Jos jollain etäämmällä palstalla olisin liikkeellä, niin autosta löytyisi kaikki tarpeellinen. Eikä kävelymatkaa mistään >1km. Mutta ei minun tarvitse sieltä metsästä leipää koittaa saadakaan, syksylläkin helposti tovi menee suppilovahveroita keräillessä, kun raivuria ulkoiluttaa.

    Jätkä

    Lumilapio siellä oikeastaan pitää olla, jos suppilovahveroita alkaa keräilemaan tähän aikaan vuodesta.

    Kun varasahakin tekee tenän, on varasaha – kakkosen vuoro jne. Kärkipyörän elämää ei se pidennä, että sitä rasvailee.

    Sen verran pitää olla taitoa ja tuntoa hyppysissä, että viiden minuutin huollon voi tehdä metsässäkin, eikä siellä tarvitse jäätyneen kannon päällä muniansa paleklluttaa, kun on asiallinen reppujakkara, jossa on mukana esim varalaippa, mutta ei rasvaprässiä.

    Nuo varaketjut ja -laipat pitää olla aina – ja ovat aina uusia ja avaamattomissa pakkauksissa, koska silloin ne pysyvät käyttökuntoisina parhaiten.

    Kyllä myös vetorissa, kytkinjousi, käynnistimen jousi, narupyörä ja -naru , sekä tulppa pitää olla mukana. Niiden vaihtaminen on paljon nopeampi toimi kuin tallustella autolle tai kotiin ja takaisin.

    pihkatappi

    Todella harvoin on autolle yli kilometriä ja tuon matkan kulkee edestakasin alle puolessa tunissa. Useinmiten auto alle 5 minuutin kävelyn päässä. Pari kertaa on varasahaa tarvittu ja käytetty. Ja on se priima kuntoinen varasaha sikälikin hyvä olla, kun seuraavana päivänä voikin olla eri työmaa, kun koneet muuttaa työjärjestystä. Sama hakkuu hommissa, hyvä olla kaksi huippukuntoista sahaa, minullakin suurin osa palstoista niin että autolta ei puoltakilometriä ole perimmäiseen nurkkaankaan. Mutta jos se kävely on niin vaikeaa, voihan sitä kantaa jokapäivä palstalle narupyöriä ja pihtejä jakoavaimia, kulmavaihteita ja kytkimiä, mäntäkin kannattaa pitää sivutaskussa. Kukin tavallaan, mutta kun autossa istutaan yli tunti päivittäin, niin vituttaisi rassata munia tuolla palstalla, jos joku kohta sahasta antautuu lopullisesti.

    Metsänmies

    Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn, onko Jätkä työelämässä oleva ammattitaitoinen metsuri. Tuntuu ainakin tietävän, että:”Ammattitaitoinen metsuri tienaa urakkatyössä aivan varmasti Bruttona 200€/päivä”. Toivoisin vielä hiukan täsmennystä, mitä töitä tarkoitetaan. Itse olen huomannut, että taimenistutustöissä tuo on mahdollista, mutta ei joka päivä, keskiarvo jää selvästi alle. Hakkuutöitähän ei juuri miestyönä enää tehdä ja jos jotain rääseiköitä joutuu tekemään, tehdään ne yleensä aikapalkalla. Noissa hakkuissa ennen pärjäsikin kohtuullisesti, mutta niistä ajoista on jo vuosikymmeniä(ennen motoja). Sama juttu on raivauksissa, tietysti jos jaksaa päivää pitentää normaalista, on tuo 200€ tulos mahdollista. mutta ei normaali työpäivänä, eikä joka päivä Olen pitänyt iteäni ammattitaitoisena metsurina vuosikymmeniä, mutta pitänee jättää tuo etuliite ammattitaitoinen pois. Sitten vielä tiedoksi, että mitään virallisia urakkataksoja ei ole ollut olemassakaan enää vuosikausiin. Tietysti niistä voi työnantaja ja työntekijä  keskenään sopia

    Jätkä

    ”-Kukin tavallaan, mutta kun autossa istutaan yli tunti päivittäin, niin vituttaisi rassata munia tuolla palstalla, jos joku kohta sahasta antautuu lopullisesti.”

    -Ymmärrän täysin, jos haluat mieluummin rassailla muniasi kuin vaihtaa esim laippaa, jossa hommassa menee aivan varmasti alle viisi minuuttia.

    Metsänmiehelle sanoisin, että en ole enää työelämässä, mutta seuraan metsurien toimintaa ja myös heidän palkkaustaan. Ensiharvennuksia tehdessään ovat taksaksi sopineet yleensä yli 15 € / kiinto. Taksa sisältää myös sahan osuuden Jos rungot ovat lähelle sataa litraa, niin tunnissa tulee 2 – 3 kiintoa. Pienempää runkoia tekevät noin kuudessa tunniss 200 – jopa 300 runkoa  ( ei tule viiden metrin rankoja juurikaan.)

    Pojat hakkaavat tuulikaatoja tukkipuustossa. isäntä ajaa itse ne pois. Kuusitukkirunkoja n. 700 litraa keskikoko Samaa luokkaa = 15 €/kuutio.

    Bruttopalkkaan katson myös kilometrikorvauksen ja sahan osuuden.

    RS- työssä parhaat tekijät raivaavat keskimäärin 1,5 ha / pv, mutta heiluntaa on tosi paljon, joissakin hehtaareissa menee kolme päivää, ja joissakin kolme hehtaaria. päivässä.

    Istutustyötä pidän viheliäisenä siksi, kun siinä on yleensä taksa niin huono. Metsätöiden palkkaus lähtee niin matalalta, että siellä ei odoteta kummoisia suorituksia – selvästikään. Siksi urakat pitää sopia aina työnantajan kanssa ennen töiden aloittamista, taikka tehtävä kuin Taneli – sovittava tuntipalkka, johon sisältyy kaikki. Oliko se Tanelin sopimus 30 – vai 32 € / tunti, Paljonkos se tekisi kahdeksan tunnin työpäivänä?

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 289)