Keskustelut Tekniikka Husqvarna 550xp(g) seuraaja?

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 289)
  • petep

    Jätkähän voisi ottaa yhteyttä tässäkin ketjussa kirjoittaneeseen toimittajaan .  Sopikaa että lähettävät sinulle sahatun ketjun ja viilaat sen vapaalla kädellä ja lähetät ketjun toimitukseen ja sitten nähdään miten lastu lentää ?

    metsänkasvattaja

    tereoituskone  polttaa  helposti  terän  karkastaen  sen sen  jälkeen  on  viilalla   hankalampaa  lisäksi  jättää  usein  räysteen  joka  on  viilalla  otettava  pois  muuten ei  painu puuhun  kyllä  viila   on  paras  työväline  ja   ihan  ilman  mitään  ohjaimia  tulee  riittävän  hyvä  tulos    kuka  noiden  ohjaimien  kanssa  viitsii  pelata  kun  hyvä   tulee  muutenkin

    Jätkä

    Ehdotus olisi hyvä, mutta minun kohdallani aika on ajanut ohi. En ala enää mihinkään sellaiseen, touhuun, josta vain muut hyötyvät ( jos hyötyvät). Naapurin emännälle teroitan sähkömoottorisahan terän silloin tällöin. Viimeksi oli pilkkonut isohkon kannon osittain maan sisältäkin. ( Vaihdoin hänelle ketjun, jolla ei ollut kiviä sorvailtu, sattui olemaan siihen sahaan sopiva ketju naulassa. (Työnantajalta varastettu / Tollo )

    En myöskään edes maksua vastaan tee yhtään mitään, mikä ei kuulu omiin – välttämättömiin toimiin. Teroitan toki taas pari kertaa teräketjun, kun aloitan polttopuusavotan. Täytyy tehdä jopa muutama tukkikokoinen koivu klapipuiksi, koska traktoriuraa tehdessäni en väistele puita suotta.

    Nyt pitää tehdä, jos innostun, kolme traktorikärryllistä klapeja odottelemaan kuivumista ja sitten vaikka käyttöä.

    Tuosta joidenkin uskomuksesta, että teroituskoneella tulee niin hyvä terä, ettei sitä Jätkä saa terävämmäksi, sanon, että sangen monet moottorisahauksen ammattilaiset viilaavat uuden teräketjun viilalla, koska tehtaan jäljiltä se ei leikkaa hyvin.

    Kehoitan epäileviä Tuomaita fundeeraamaan, kuinka kourun hiominen pyöreällä hiomakoneen laikalla tekee kourun etureunan muodon ja kuinka paljon se eroaa oikean kokoisella viilalla tehdystä ”purutilasta”.

    Kun jotkut ovat tunnustaneet, että uusi ketju on ”Terävä” vain niin kauan, kun se tylstyy ja sen jälkeen sitä ei viilaamalla saa samaan ”lentoon”. Miksi kilpasahurit sahaavat harjoituksissa tai työssä uudet ketjut ns ”puolipitoisiksi” ja sitten viilaavat ne kisatälliin? Ovatko he NIIN tyhmiä, etteivät käsitä, että tehtaalla tehty teroitus on paras, kunhan pudottaa purupiikkiä kaksi milliä!

    VAIMITENSEOLI?

    sitolkka

    Eihän uusi teräketju tehtaan jäljiltä aivan priima terävä ole. Viilaa tarvii.

    Puu Hastelija

    No ei tule yllätyksenä, ensinkö vapaalla kädellä ja sitten kun on todettu ottavuus tehdään sama ohjurilla. Vai kuinka jätkä?

    ”Teroitan toki taas pari kertaa teräketjun, kun aloitan polttopuusavotan.”

    Jätkä

    Purupiikki viilataan ohjurilla tarkistaen haluttuun korkeuteen. Lasketaan paljonko viilalla lykätään. Jos uusi ketju, voi olla, että isolla viilalla joutuu työntämään kerran koko pituudella. jos se on hyvä, niin kaikkia muita saman verran.

    Tuo ”pari kertaa” tarkoittaa paria tankillista sahausta. Joka tankilliselle teroitetaan ( Husku) -tai joka toiselle (Pikkutilhi).

    Pihkakintas

    No niin, nyt nyt tuli uusi (vanha malli) 550 XP ajettua sisään. Kuus tankillista lyhyitä, paksuoksaisia suomäntyjä. Hyvin meni, hieno tehdä hommia hyvällä sahalla!

    Oli muuten tehtaan jäljiltä terävä ketju paketissa, x-cut 1.3 mm.

    Terotuksessa olen tottunut käyttämään apuna Husqvarnan keinuteliä. Joskus oli jotenkin homma hakusessa eikä terät tullu kunnollisiksi. Ohjurin akselit oli vähitellen kuluneet, viila meni liian alhaalla, hampaaseen tuli liian pitkä ja ottava muoto.

    Harvesterin .404 ketjuun käytän raivaussahan lattaohjuria, teroituslaikkaa en ole käyttänyt enää lainkaan. Jos paljon pois viilattavaa, otan millin katkaisulaikalla hampaan pohjasta. En koskaan kromipinnasta.  Sitten helpompi, tai nopeampi, viilata varsinainen terä.

     

    Jätkä

    X-cut on varmaan jo valmiiksi teroitettu. En kuitenkaan katso tarvitsevani sellaista ketjua, koska minulla on aikaa käyttää esim yli kolmikymmensenttisen koivun katkaisemiseen sekunti enemmän (pikkutilhi) Tai kolme sekuntia vähemmän tehokas Husku. Koska kaikki eivät tajua, millanen hiomajälki teroituskoneella tulee, niin kerrompa, että kourun etureuna tulee aivan suoraksi, kun taas viilalla se tulee samanmalliseksi kuin lumiauran siipi, eli KOURU-HAMMAS tulee kourumaiseksi.

    Jos koneella halutaan teränsuu yhtä hyvin leikkaavaksi kuin viilallakin, täytyy kourun rintakulma olla jotain muuta kuin monissa ohjeissa mainittu 70 – 90 astetta.

    Pihkakintas. .404 – ketjun hampaille voisi olla parempi käyttää 6,3 millin viilaa. Ohjurin voi työstää sille viilalle sopivammmaksi. Metsäkoneurakoitsijat käyttävät teräketjujen teroituspalvelua, joka hiomalaikalla automaattikoneella teroittaa ketjut. Elikkäs he eivät vaadi oikein hyvää leikkuuta, koska koneessa on voimaa niin mielettömästi, että se laikkaa kyllä aika hyvin huonommallakin hammasmuodolla.

    oksapuu

    Olen ihmetellyt miksei raivurin viilanohjainta tehdä 6,3 mm viilalle…

    Miten Jätkä on tuunannut 5,5 mm viilan ohjainta, poraamalla-pakottamalla?

    Jätkä

    Poraamalla. Minulla on kartiopora (avarrin), jolla saa sopiva reiän. Toki sitä reikää voi isontaa myös viilalla.

    Paras teräketjun teroituksessa käytettävä ohjuri on ns rullaviilanohjain. se kun on juuri sille kejutyypille sopiva ( niitä on enemmän kuin yksi) , niin se sopii ketjulle kuin nyrkki silmään. Hammas on ohjaimessa kuin viilapenkissä ja kun viila on oikean kokoinen, kourun särmä tulee paras mahdollinen. Ketjujako, hampaan profiili ja ketjun leveys määräävät ohjurin mallin (värin). Minullakin on niitä useampia erikokoisia (”Varastettu entiseltä työnantajalta”- Tollo)

    Jokaiselle oppilaalle annettiin työkalupussiin sellainen ja myös R-sahalle sopiva. Tuossa rullaviilanohjaimessa on usein yhdistetty purupiikin alennuskaavain, eli se on hyvään tulokseen pyrkivälle oikein hyvä sijoitus.

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 289)