Keskustelut Tekniikka Husqvarna 353

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 133)
  • Husqvarna 353

    Elikkäs saha olisi Husku 353 ja tapahtui jotain ihmeellistä.Saha on aika vähän sahattu,mutta muutamia vuosia vanha toki.Ollut uudesta asti meillä ja kaikin puolin toiminut.Tänä talvena olen sahannut sillä vähän enemmän ja sitä säädettiinkin liikkeessä tässä äskettäin ja pitäisi olla säädöissään.

    Nyt kun olin metsässä niin siitä katkesi sahatessa käynnistysnaru ja naru ei omasta mielestä tarttunut mihinkään.Kone kävi hetken ja huomasin että jotain tapahtui ja sammutin sen.Sitten siihen laitettiin uusi naru ja jousi kun oli senkin katkaissut siinä samalla.Sen jälkeen sitä ei ole käytetty ja nyt aloin nykimään käyntiin sitä ja ei oikeen halunnut käynnistyä.Sitten NAPS ja kone jumiin!!

    Asiaa tutkittiin ja imupuolelta oli napannut männänrengas kiinni.Ja huoltomiehen mukaan bensa on ollut epäkelpoa kun muuten tuollaista ei tapahdu.Olen tehnyt siihen 98 ja 2 % ja Huskun omasta synteettisestä öljystä.Hän oli sitä mieltä että bensa pitäisi olla ehdottomasti 2,5 % tai tulee hankaluuksia.Aika vähillä vaurioilla se saatiin kuitenkin taas periaatteessa toimimaan ja kai sillä pitää koittaa sahata ja katsoa mitä se tekee.

    Ja ei nyt aleta kinasteleen siitä puolesta prosentista vaan kysymys kuuluukin,että osaako joku sanoa olisiko tällä narun katkeamisella ja jumittumisella kenties joku yhteys?

  • arto

    550 on sähköisellä kaasuttimella, eli pitäisi sanoa oikeastaan ”Ruisku”…….Tuossa sinun edelisen sivun valhe. Eli mielipiteet muuttuu kuin tuulensuunta  Voitko myöntää että tuo oli valhe,

    Jätkä

    HÖPÖHÖPÖ. Kuka on valehdellut ja mitä. Kun suihkuttavia järjestelmiä koko kansa sanoo ruiskuvehkeiksi, niin yksi alkaa venkuloimaan, vaikka ei tiedä asiasta yhtään mitään.

    EDIT: osa tekstistä poistettu

    arto

    Sinä puhut mitä sattuu. Luulet tietäväsi mutta puhut todelisuudessa. puppua. Meillä sanotaan tuollaisesta. tuulella käypä mies.

    Jätkä

    EDIT: teksti poistettu

    Metsuri motokuski

    Kyllä varmaan arto on aika oikeassa. Nykyisissä sahoissa alkaa olemaan sähköisesti ohjattu suutin. Ilmeisesti jos kyseessä olisi ruiskusuutin niin se vaatisi kompressorin joka nostaa suuttimelle paineen. Minun tilhissä ei tällaista paineen nostoo kaiketi tapahdu vaan on kaasutin jossa on sähköisesti ohjattava suutin. Sen verran suuttimessa on kuitenkin älyä että se osaa laihentaa sahan bensaseosta kun suodatin tukkeutuu tai ilman lämpötila muuttuu.

    Tolopainen

    Kyllä ne kaasarin kalvot toimivat pumppuna ja antavat bensiinille painetta kun se menee suuttimen läpi. Onko se sitten ruisku, suihku vai huisku. Imuhan vetää kuitenkin seoksen kampikammioon. Ei kaksitahtisiin ruiskua koskaan tule, joka annostelisi bensiinin sylinteriin.

    arto

    Meillä päin puhutaan (itsesäätyvistä) sahoista joissa nämä mtronikit ja At 1 ja  At 2. Ne säätöjutut on korvanneet suuttimet ja hoitavat niitten tehtävän. Eli ei voida puhua ( suihku ruisku ) termein. Mikä ero kaasuttimella  ja läppärungolla. Kaasutin jakaa polttoaineen läppärunko taas pelkän ilman.  polttoaineen jakaa jokin muu ( nykyisin ruisku jonka tarvitsema paine 4,1-4,5 bar:ia, käyttöpaine 3,7-3,9 bar:ia) Eli minun käsittääkseni ovat aivan eri juttuja. Eikä ne muuksi muutu.

    Tolopainen

    Kaasutin sekoittaa ilman ja polttoaineen palavaksi kasumaiseksi seokseksi koska siellä on alipaine ja bensiini höyrystyy. Kakstahtinen ei tuosta paljon muutu koska polttoaine menee kaasumaisena kampikammioon ja öljy pisaroina.

    Sulli

    Tuotanoin, suihkutustekniikan ja kaasuttimen oleellisin ero on siinä että kaasuttimen kurkkuun muodostuva alipaine vetää bensiininin imuilman sekaan, kun taas polttoaineen suihkutus tapahtuu erillisen pumpun paineella. Suuttimen tehtävä kaasuttimessa on säätää bensiinin määrä suhteessa kurkussa virtaavaan ilmaan. Suhde pysyy jotakuinkin samana, jos suutin on ruuvaamalla säädettävä. Suihkutustekniikassa (esim epäsuorassa yksipistesuihkutuksessa= suihkutus läppäkoteloon) suuttimelle annettavaa painetta voidaan säätää ohjausyksikön avulla tai yleisimmin kait pitää vakiona.

    Pumppukalvon tehtävä on aiheuttaa imu jolla bensiini nousee tankista kaasuttimelle. Säätökalvon tehtävä on pitää kammio täynnä bensiiniä säätämänsä neulaventtiilin avulla. Säätökalvo ei siis missään tapauksessa saa (eikä kai voikaan) aiheuttaa painetta. Kammiosta bensiini imeytyy em kurkun alipaineen avulla imuilmaan jolloin säätökalvo päästää kammioon vastaavan määrän bensiiniä neulaventtiilin kautta.

    Sähkösäätöiset suuttimet ilmeisesti muuttavat aktiivisesti bensiini-ilmasuhdetta, eli ikäänkuin ruuvimeisseli olisi kokoajan suuttimella.

    Suorasuihkutus on sitten ihan eri juttu.

    Jätkä

    arto:”-polttoaineen jakaa jokin muu ( nykyisin ruisku jonka tarvitsema paine 4,1-4,5 bar:ia, käyttöpaine 3,7-3,9 bar:ia)”arto:”-polttoaineen jakaa jokin muu ( nykyisin ruisku jonka tarvitsema paine 4,1-4,5 bar:ia, käyttöpaine 3,7-3,9 bar:ia)”

    Jaa-a. Mitenkäs se nyt onkaan muuttunut ruiskuksi tuo artonkin läppärunko?

    Läppärunko on ikivanha keksintö ja sitä käytetään erittäin taitavasti Mopoissa ja moottoripyörissäkin. Läppärungolla estetään kaksitahtisissa koneissa seoksen palaaminen takaisin kaasuttimeen. Toinen vaihtoehto on perinteisemmissä moottoris- ja raivaissahoissa on männän ohjaama polttoaineen syöttö, jolla on saatu esim tyhjäkäynti paljon varmemmaksi kuin läpillä. Läppärunko ei ole kovin ihmeellinen värkki, mutta se tarvitsee toimiakseen kaasuttimen, jossa on kaasuläppä (arton ilmaläppä) Jos arto ajaa dieselhenkilöautoa, hän ei varmaan paina kaasua, vaikka ihan sen näköistä lappua lattiaa kohti polkeekin.

    Läppärungot olivat amerikkalaisissa sahoissa vielä-kuusikymmentä luvulla, mutta nekin muuttivat rakennetta, kun Ruotsalaiset tekivät sahoja, jotka eivät sammuneet aina kun kaasun päästi joutokäynnille. Mc Cullohin ja Homeliten sahureilla oli suutinmeisseli hampaissa, että sen sai nopeasti käteen. tarvetta oli olevinaan kymmeniä kertoja päivässä.

    EDIT: osa tekstistä poistettu

     

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 133)