Jos muistan numeroin oikein, niin oli noin 20 vuotta sitten käytössä ”maatilasahana”. Ihan OK. Parempi tärinänvaimennus kuin 246. 345 on muovirunkoinen. Se ei montaa vuotta kestänyt. Käynti aaltoili ja kulutti paljon bensaa. Lopulta ei lähtenyt käyntiin. Siitä oli mennyt kampiakselin laakereiden stefat. Laakerit heilui myös. Hyvä saha, mutta lyhyt käyttöikä.
Taatusti viimeimen maatilasaha minulla ikinä….,sitäkään minulla ei olisi ollut,mutta sain sen käytännössä lähes ilmaiseksi…,500 mottia tukkia tein,elikkä jotain 200 tuntia kesti kunnes laakerit meni…,kiersi muuten viimeiset kaksi sekuntia ihan hyvin…,heh…lisäksi oli erityisen herkkä pulverilumelle…
Eihän sitä ammattikäyttöön ole tehtykään. Tosin tiedän siihenkin käytetyn. Jotkut osteli aina uusia tilalle kun edellinen meni. Olivat mieltyneet sen ominaisuuksiin. Laakerit ei kulu yhtäkkiä. Eikä stefat. Kun jälkimmäiset alkaa kulumisen seurauksena vuotamaan seos menee laihalle jota kompensoidaan ruuvaamalla kaasutinta rikkaammalle. Silloin ne alkaa kuluttamaan bensaa.
<p>Puin ostohousut jalkaan ja ajoin 20 km myynnissä olleen 345 sahan luokse. Starttinarusta roikottamalla valui aika nopeasti alas. Puolipuristin puuttui ja sitten katsoin tyyoppikilven: 2007 vuosimallin 340. Oli käynnistinkopan kyljestä nirhaistu tarrasta nolla pois. Kurkistin pytyn merkinnät, enkä nähnyt siinä Mahlea tai Hussen H-kirjainta. Pyynti oli 160 € ja tarjosin 120 €. Ei lähtenyt sillä. Tulipahan ajeltua.</p>
Se, miksi noita ”mökki- tai isäntälinjan” sahoja tehdään, johtuu siitä, että saadaan tarjolle vähäiseen käyttöön sopivia halpoja sahoja.
No millä konstilla jämerä, hyvin vääntävä Husku on saatu pari sataa euroa halvemmaksi? Hintaan on vaikuttanut eniten sylinteri ja mäntä. Ne kun otetaan vertailuun, niin jopa sokea Reettakin erottaa, että mäntä on aivan erilainen. Myyntimies puhuisi helposti kevennetystä männästä tai täysvaippaisesta männästä.
Sylinterin sisäpuolella on aivan erilaiset kanavat.
Sahassa on yksinkertaisia rakenteita ja muovia enemmän.
Kohderyhmä on sellainen, että se särkee sahan, on se kallis tai halpa. Yleensä moottorisaha menee aika heikkoon kuntoon traktorin takapyörän alla, eikä se tykkää siitäkään,kun se muljaa kärryn lavalla parin tukin välissä. Yleensä ne ovat yhden kauden laitteita, joten joka savottaan haetaan uusi.
Takavuosina isännät sahasivat jäätynyttä säilörehua aumasta, jolloin saatiin siisti leikkuureuna. Metallirunkoiset sahat syöpyivät melko äkkiä pahaan kuntoon.
Jätkä kertoi kaiken oleellisen maatilamalleista. Rakenteesta, käyttökohteista ja käyttäjistä. Niitä aina silloin tällöin on tarjottu korjattavaksi, ” mikähän siinä on, kun ei ole paljon sahattu eikä käy kunnolla”. Kahvat revitty vinksalleen, ketju sellaisessa kunnossa että sama kummakko päin kiertää, saha ei ole paineilmapistoolia koskaan nähnyt ja ilmeisesti säilytetty hajonneiden apulantasäkkien seassa.
Sitä ammattikäyttöä on monenlaista. Suurin osa ei ole 8h tukinjyystöä vaikka sitä sillä perinteisesti ymmärretään. Miksi ostella malliston yläpäästä rymyämiseen, kevyempään työhön, vähäiseen tarpeeseen ym. Siksi niitä sahaluokkia on useampia.
Taisi olla viisas ratkaisu jättää piraatti huski ostamatta. Torilla on paljon epäpäteviä sahoja myynnissä.
En usko että sahan hinnanmuodostuksessa sylinterin suorituskyky on kovin oleellinen tekijä. Samalla vaivalla sinne valaa erilaiset aukotukset tai kanavat. Männissäkään erot ei ole suuria. Suurin vaikutus taitaa olla magnesium rungon valmistuksessa, yleisessä varustelussa ja valmistajan premium lisässä.
Vaikka käyttö olisi vähäisenpääkin,jos sahan pystyt verotuksesssa vähentäntämään,niin pitkässä juoksussa se ammatti saha tulee halvemmaksi…p.s.345 :ssa tuskin laakereiden kuluminen on ongelma..,vaan se että kuulat pyrkivät maata kiertävälle radalle..,heh
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.