Josneredilla aloitellut mukulana raivuut. Nykyyn isompana mukulana käytössä 490 stihl ja ihan hyvin pelannut. Ei moittimista tällaiseen harrastekäyttöön ku raivailee hehtaarin kaksi keskimäärin vuodessa annakkoraivuuta tai taimikonhoitoa.

Pavekka:”Stihl 106 pienempiin perkauksiin ja husqvarna 165 isompiin. Peukalokaasu on parempi ja 165:ssa on voimaa mihin vaan. Lisäksi käynti ei ole niin rääkyvää. Painava se on mutta ei tule paljoa työtunteja. Ergonomia ei ole kovin tärkeä. Kunhan toimii kun tarvii ja molemmat on.”

-Voi hyvänen aika!  Lienee edelleenkin  Trolli mukana,

1970 aloitin raivaukset nuorena pojankoltiaisena Kaaz raivurilla oli kevyt ,akselilta kytkimen päästä petti kiilaura ,kylän pellepeloton hitsasi kiinni ja kesti myös.Oli kevyt ja helppo kuljetella mopossa ympäri kyliä raivuulla.Kaaz vaihtui husgvarna 165 tuli tehoja lisää ,seuraavina oli husgvarna R140 useampi .Yksi R140 syttyi tuleen saaressa keskikesällä,tankkauksessa lipsahti vähän yli ja sai kipinän ,muoviosat paloi ,mutta myynti-huoltomies entinen mottimestari totesi ;laitetaan takuuseen kuntoon.Myöhemmin ollu stihliä 550 ja 460 ja näillä mennään toistaiseksi.Vahvoja sahoja olleet paitsi Kaaz.Nuorena raivailin työseni kaikki kesät.nykyisin lienee vuosittain noin 10 hehtaaria harrastusta.

165 huskilla aloitin,Toivalan metsäkoululla oli 2 kahden päivän r-saha kurssi,kurssilla oli mhy metsureita yksi kustakin,minä Siilinjärveltä ,kurssin päätyttyä saitiin raivurit mukaan,idea oli että sahaa lainataan tarvitsijoille,muutama lainaus mulle riitti kun saha tuli takaisin huonon käytön jäljiltä,vein saha mhy toimistolle ja ostin oman 165 .ollut stihl ja hva,mutta eniten sahanna jonseredillä,Toivalan metsäkoulun johtaja oli silloin Antti Kolho ,

Ensimmäinen raivaussaha oli husqvarna 244r, sen jälkeen jokin pitkäputkinen stihl. Seuraavaksi oli jonseredejä,51 ja 52, niitä oli useita. Stihliin siirryin uudelleen joskus 15 vuotta sitten. On ollut 450 ja 480 malleja useita, vieläkin löytyy muutama käyntikuntoinen. Nyt sahailen 460 mallin stihlillä,kolmas on menossa. Sahoissa on tietysti ollut eroja, mutta kaikilla niillä on pystynyt töitä tekemään. Jonseredit olivat kiihtyvyydeltään parhaita, mutta niissä oli remonttia enemmän kuin stihleissä. Uskon, että laatusahoja verrattaessa merkeillä ei ole suuria eroja, eroja löytyy enemmänkin käyttäjissä. Toinen tykkää tyttärestä, toinen äidistä, joku voi tykätä jopa naapurin peräkammaripojasta.