Keskustelut Tekniikka Husgvarna 550 XPG MARK2 jumissa

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 226)
  • Husgvarna 550 XPG MARK2 jumissa

    Ostin joulukuun loppupuolella otsikon mukaisen sahan. Olen tehnyt sillä hakkuutöitä 20 ja puoli päivää. Saha on toiminut tähän päivään asti moitteettomasti, myös kovilla pakkasilla. Ei ole ollut mitään käyntiongelmia. Tänään tilanne kuitenkin muuttui kerralla. Olin sahannut neljä tankillista , tankkasin ja viilasin sahan ja pidin ruokatauon. Ennen taukoa tankki oli loppunut kesken karsinnan. Menin siis samalle puulle ja nykäisin sahan käyntiin, lähti pyörimään normaalisti. Olin sahaamassa toista paksua oksaa, kun saha sammui. Yritin tietysti käynnistää uudelleen, mutta käynnistinnaru ei tullut nykäyksessä kuin parikymmentä senttiä ulos, saha oli täysin jumissa. Koitin vielä varovasti vauhtipyörästä ja ei liikkunut siitäkään. Moottori on siis leikannut kiinni. Vein sahan illalla takuukorjaamoon. Nyt odotellaan mitä ilmenee ja milloin. Onkohan savotta tehty varasahoilla, ennen kuin tuota työmaata varten ostettu saha palaa huollosta?

  • Jätkä

    Lukeeko kukaan enää käyttöohjetta, joka tulee uuden sahan mukana? Ennen se kuului uuden sahan käyttöönottoon ja tekniikkaan tutustumiseen.

    Autoissa on kuitenkin termostaattien ohjaamaa tuo imuilman ja jäähdytyksen säätely. Jos ”Lämpösuoja” on tarkoitettu otettavaksi pois talvikelillä, on se taatusti käyttöohjeessa ja myös muoviosiin valettuina merkintöinä näkyvissä.

    PS. Katsoin käyttohjeesta, enkä siinä kyllä havainnut lämpösuojan suhteen mitään ohjetta. arton ohje on varmasti hyvä, mutta on ilmeisesti jäänyt ohjeen tekijältä kirjaamatta.

    Metsänmies

    Olen lukenut jokaisen ostamani sahan käyttöohjeet. En tietenkään pilkuntarkkaan, mutta varsinaiset sahan tekniikkaan liittyvät osiot. Kyllä niihin kannattaa tutustua, aina on voinut tulla jotain uutta.

    petep

    Vai että kuitataan täydelliset suunnitteluvirheet sillä että jäänyt kirjaamatta käyttöohjeeseen.

    Rukopiikki

    Joskus ennen moottorisahojen mukana tuli usein käyttöohjekirjan lisäksi myös ns. räjäytyskuvat varaosanumeroineen. Paperi on nykyään vissiin kalliimpaa kun sellaisia ei enää raaskita tulostaa mukaan.

    Nimetön

    Jätkä.. Jos ”Lämpösuoja” on tarkoitettu otettavaksi pois talvikelillä, on se taatusti käyttöohjeessa ja myös muoviosiin valettuina merkintöinä näkyvissä.  Samaa mieltä, välilevy on sen näköinen että suunnittelija on asian suunnitellut niin että levy on ja pysyy aina paikalla ja ehjänä, talvi kelehin suunnittelijalla varmaankin se sähkölämmityskaasari.

    Jätkä

    Ei sillä eikä millään, mutta henkilökohtaisesti olen ollut lukemattomat kerrat maahantuojien järjestämissä koulutustilaisuuksissa, joissa on paneuduttu viimeisimpiin uutuusmalleihin. Korostan kuitenkin, että kyseessä on aina olleet ammattiversiot.

    Niissä on sahoja purettu, jos jonkin uuden teknisen ratkaisun esittäminen sitä on vaatinut. Samoin uusien työmenetelmien läpikäynti menee jakeluun vain, kun se tehdään ja mieluummin koulutettava tekee sen itse. Tilaisuuksissa on kohderyhmän koko vain 3 – 5 henkilöä, joten kouluttaja ehtii huomioimaan jokaisen.

    Tilaisuuksissa on aina tullut esiin kikkoja, joista ei huolto-ohjeissa puhuta sanaakaan. Esim Ruotsalaissahojen suomenkieliset sivut on kääntänyt ilmiselvästi henkilö, joka osaa kielen, mutta ei tajua tekstin sisältöä lainkaan.

    Sama toki Tilhin käännösten kanssa.

    Me olimme jo vuosikausia käyttäneet vaseliinia R-sahan kulmavaihteessa, kun se vihdoin tuli ohjekirjaan. Siitä kesti taas vuosikausia ennenkuin maahantuojan kouluttaja esitteli akselin rasvauksen jne.

    Talvimaskit ja poraukset tulivat kyllä myös ”metsien miesten” kautta maahantuojan tietoisuuteen.

    Varma on, että sähkölämmitetty kaasutin on hämärtänyt sahojen suunnittelijoiden käsityskyvyn niin, että heidän mielestään talvi-ongelmat on hoidettu lopullisesti, on lämmitystä tai ei.

    Pavekka

    En jaksa uskoa että sahojen suunittelijoilla olisi varsinaisesti käsityskyvyssä ongelmia. Niillä on vaan tavoitteita jotka on muut asettanut tai kaikki ei ymmärrä niitä. Ne ns. Suunitteluviat on täysin tietoisia tai tarkoituksellisia ominaisuuksia. Ei niitä oikein muuten voi selittää.

    Arktisen käytön ongelmat voi olla ihan niinkin yksinkertaisia että talvimarkkinat on niin pieniä että kannattaa mieluummin tuoda saha markkinoille keskeneräisenä ja rapata suunittelun aukkoja umpeen tulevissa vuosikerroissa ja niinhän huski tekee muutenkin.

    Rukopiikki

    Eikös Dolmar testauttanut ennen sahat Lapissa, näin muistelen. No pienet kai ne arktiset markkinat on. Ammattisahojen markkinat on maailmalla suuret, mutta ne on aivan muualla ja niihin metsiin ei niin pieniä sahoja kuin 550 kannella. Eräskin huski taitaa parhaillaankin päristä Brasilian sademetsissä ja Brasiliassa ne huskit käsittääkseni myös tehdään.

    Jätkä

    Muistan kun ostin ensimmäisen Partner R17-moottorisahan. Se oli silloin kehityksen kärjessä, mm tärinänvaimennus ensimmäisenä maailmassa.  Oli ihan kunnollista talvea, kun sillä sahailin ja tunnollisena asensin siihen talvivarusteet, jotka tulivat sahan mukana. Oli alumiinipellistä tehtyjä lipareita, jotka asennettiin ohjeen mukaisiin paikkoihin peltiruuveilla kiinni, oli myös lämpölevy kaasuttimen ja sylinterin väliin, jossa talviversiossa oli kaksi aukkoa ihan oikeassa paikassa.

    Tuttu kaveri osti samanlaisen sahan, mutta ei asentanut siihen talvivarustusta. Kuulinkin, kun hän oli manaillut talvitoimintaa, että jäätyy koko saha.

    Seuraavaksi sainkin hankittua Partnerin R 18 mallin, jossa oli pakokaasulla lämpiävät kahvat. Niistä en tykännyt.

    Sahat olivat silloin aika kalliita, kahden viikon ansiot ehkä juuri riittivät uuden sahan ostoon.

    rööri roope

    1970 luvu vaiheessa taisi olla tonnin luokkaa partnerin ammattisahan hinta.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 226)