› Keskustelut › Metsänhoito › Huonot suot luonnontilaan

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 20)
1 2

  • Huonot suot luonnontilaan

    Lähetetty: 25.1.2014, 14:14

    Uusi laki sallii huonojen soiden avohakkuun ja jättämisen luonnontilaan.

    Kun haihduttava puusto häviää soistuminen jatkuu.

    Tälläisiä soita ei tarvitse siis uudistaa ollenkaan, MV:n hoitoalueelta löytyy 1 tälläinen kohde.

    Laki muutuu ja sen mukana metsät, jäljet näkyvät sitten tulevaisuudessa mm. luonnon monimuotoisuutena.

    Tekijä
    metsänvartija
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 26.1.2014, 12:13

    Suon käytössähän on ongelmana, sieltä lähtevä vesi. Sen vaikutus kyllä rajoittaa aika lailla soidenkäyttöä. Ja hyvä niin.

    Meillä on joskus 50-luvulla ojitettu ja kerran harvennettu räme, joka kiertää kuin kuunsirppi viereistä lampea. Ojat ovat tietenkin tukossa. Aikanaan ne johtivat suoraan siihen lampeen. Mietittiin mitä tehdä. Päätettiin, ettei tehdä mitään. Ojituksen kunnostaminen pilaisi lammen veden, koska mitään selkeytysaltaita ei pysty rakentamaan, valutuskentistä puhumattakaan. Luonto hiljalleen entistää. Lakkojenkin kasvu on tainnut lisääntyä.

    Aukusti 26.1.2014, 23:13

    Kun olen kaivattanut ostamillani mailla ojia reilut 10 km kuivaamalla vetisiä maita, teettänyt muutaman kilometrin metsäteitä, kaivattanut lampia ja käyttänyt pääosin vapaa-aikani metsieni hoitoon, ovat monet kyselleet moisen työn mielekkyyttä.

    Olen aina vastannut, olevani niin köyhä mies, ettei minun kannata pitää tuottamatonta maata tuottamattomana!

    Koskaan en ole laskenut paljonko olen rahaa ”menettänyt” näissä puuhissani. Enkä varmaan taloudellisesti ehdi niistä hyötyä. Seuraava isäntä, joka on itsekin ollut paljon mukana näissä puuhissa saa sitten tilin, useammankin aikanaan.

    Nyt ojitetut alueet kasvavat puuta komeasti, eivätkä soistu entistä pahempaan kuntoon.

    Kyllä Suomessa soita riittää. Kasvatetaan puuta ja nostetaan turvetta. Ei osteta hiiltä ja öljyä. Käytetään kotimaista myös vesivoimaa rakentamalla.

    Voihan vihreät, enpä muuta sano!

    tupe 29.1.2014, 14:12

    Aukustin kanssa samoilla linjoilla. Tuhka ollut myös repertuaarissa ja tulos ollut hyvä soilla.

    metsänvartija 30.1.2014, 21:23

    Suometsiä on Suomessa noin 10 milj.ha joista 1,2 miljoonaa on suojeltu.

    Tolopainen 8.2.2014, 15:48

    Huonoille soille ei mitään puustoa edes kasva ojituksesta huolimatta. On omia kokemuksia, kolmekymmentä vuotta sitten tehty ojitus paksu rahkaiselle nevalle, tuloksena muutama männyntaimi.
    Sanokoon laki mitä tahansa, uusintaojitusta ei enää tehty tuolle alueelle.

    hemputtaja 8.2.2014, 16:10

    ###
    RE: Huonot suot luonnontilaan
    Huonoille soille ei mitään puustoa edes kasva ojituksesta huolimatta. On omia kokemuksia, kolmekymmentä vuotta sitten tehty ojitus paksu rahkaiselle nevalle, tuloksena muutama männyntaimi.
    Sanokoon laki mitä tahansa, uusintaojitusta ei enää tehty tuolle alueelle.
    Lähetetty: 17 min sitten
    Lähettäjä: Tolopainen ###

    Mahtoiko olla vesipiirin ojituksia. Ne aikanaan ojittelivat surutta, kun ei ollut muuta tekemistä.

    Mutta asiasta toiseen.

    Pahinta mitä noille huonoille ja ojitetuille soille voidaan tehdä on tämä ennallistaminen. Viherhörhöjen hommaa. Vakiintunut ja hyvin hitaasti luonnontilaiseksi muuttuva ojikko sotketaan uudestaan.

    Parempi antaa olla.

    Korpituvan Taneli 8.2.2014, 19:20

    Tolopainen:
    ”Huonoille soille ei mitään puustoa edes kasva ojituksesta huolimatta. On omia kokemuksia, kolmekymmentä vuotta sitten tehty ojitus paksu rahkaiselle nevalle, tuloksena muutama männyntaimi.
    Sanokoon laki mitä tahansa, uusintaojitusta ei enää tehty tuolle alueelle.”

    Ei mikään laki sano, eikä ole sanonut, että olisi pakko kunnostusojittaa joku suo, siksi että se on kertaallen ojitettu. Kyllä sen on aina saanut jättää soistumaan, jos on halunnut, kunhan ei hakannut aukoksi.
    Aiemmin vain oli uudistamisvelvoite, jos sieltä hakkasi puuston pois, nyt sitä ei ole jos suo on tarpeeksi huono. Mikä on tarpeeksi huono, onkin sitten jo eri asia. Tuskin tulee ongelmia, jos ojat ovat tukossa, niin uudistuksen saa unohtaa. Ilmeisesti oli joku runkoluku, joka kuitenkin pitää jättää hakkuussa.

    Korpituvan Taneli 1.3.2014, 14:45

    Olin tässä sukulaisen kanssa tähystelemässä hänen metsiään, kun hänellä metsäasiaan perehtyminen on vähän ohutta, mutta metsää kyllä on

    Oli pala suota, joka on 70-luvulla ojitettu, eikä oikein minkäänlaista metsänkasvua. Ei ollut ojapenkoissakaan yhtään mitään, muulla sentään hiukan. Todettiin ettei tuota paikkaa sitten uudelleen ojiteta enää, mutta ei tehdä kyllä muutakaan. Ei ollut oikein kerättävää energiapuuksikaan.
    Polttoturpeen tuotantoon mitä parhainta, mutta taitaa olla liian pieni pala.

    Ihmeen selkeät rajat. Seuraava kuvio kasvoi ihan hyvin vaikka turvemaata olikin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Pähkäilijä 1.3.2014, 15:11

    Suon käytössähän on ongelmana, sieltä lähtevä vesi. Sen vaikutus kyllä rajoittaa aika lailla soidenkäyttöä. Ja hyvä niin.

    Lähetetty: 26.01.2014
    Lähettäjä: Timppa
    ######################

    Luonnontilaisilta soilta on tuo vesistöihin lähtevä vesi aivan yhtä humuspitoista. Hyvinkin monella rehevöityvällä järvellä kannattais luonnontilaistenkin soiden valumapuroihin kaivaa saostusaltaat vaikka ovat miten kymppikohteita… Keväinen kiintoaineiden virta edes vähän vähenis.

    kuusessa ollaan 1.3.2014, 16:07

    Itsellä on pari rämealuetta, epätasaista puustoa runsaasti ja kasvaa kohtuudella. Nyt uusien metsälakien ansiosta niitä on tarkoitus kasvattaa JK:na, eli järeämmästä päästä poistetaan runkoja ja niiden kohdat annetaan taimettua uudelleen. Kun ojat vielä ovat hyvin toimivia, taimettuminen onnistuu. Hakkuu tapahtuu talvella lumen aikaan, ajourat eivät nytkään erotu alueella ensiharvennuksen jäljiltä.
    Tällä menetelmällä alue säilyy puustoisena ja muuraimen valonsaanti pysyy vakiona.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 20)
1 2