Keskustelut Metsänhoito Humus

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 88)
  • Humus

    Kuinka korvataan ja korjataan humuksen puuttuminen maaperassa? Silloin kun aluskasvillisuus puuttuu melkein taysin. Ja maapera on vihreaa n. 30 cm syvyyteen. Maa-aines hienojakoista silttia. Jossain maarin maapohjalla on ketunleipaa, joten kysymyksessa lienee lehtomaista alkuperaa oleva maasto? Vesitalous alueella lienee kunnossa, koska seisovia latakoita alueella ei esiinny.

  • 6 m3

    Mutta, mutta. Tuo hybridi voisi olla kokeilemisen arvoinen juttu rantapalstalle jonka vaimon kanssa hankimme pari vuotta sitten.’
    Hakattu tonttihakkuuna paljaaksi, nyt puskee pihlajaa ja jonkin verran kuusta. Sekä horsmaa ja vattua. Sinällään karmean näköinen. Palstaan kuuluu myös vanhaa pellonpohjaa jossa sankka heinikko.
    Pelto on edellisen omistajan aikana ollut erään mökkiläisen hevoshakana.

    Maaperä on kaikista merkeistä päätellen viljavaa ja hyväkasvuista. Lienee hyvä paikka kokeilla hybridihaapaa tuolla. Alueelle on jätetty parin aarin laajuinen haavikko ja samankokoinen raitapuska.
    Jos kerran haapa alueella viihtyy niin miksei hybridi?
    Synkkää kuusikkoa en sinne halua, männylle alue näyttää liian rehevälle.
    Halla ei ollut alueella vioittanut niitä kuusentaimia, mitä sinne on luontaisesti syntynyt.

    Thänks Jesse. Taas uusi ärsyke sai aikaan toteuttamis kelpoisen idean.

    Puun takaa

    Jos maa on kerran viljavaa ja lähellä rantaa, niin kokeilepa kuusmottinen myös tervaleppää.
    Sehän on enemmänkin eteläisen Suomen puu, mutta tapaa sitä joskus jopa Lapin eteläosistakin.
    Taimet olisi hyvä olla mahdollisimman pohjoista alkuperää.
    Tervaleppä on upea puu, ja se kukkii ensimmäisenä jo aikaisin keväällä.

    jees h-valta

    Haavan ja tervalepän olennainen kesäaikainen maisemointiero on että vaikka haapakin pimittää hiukan alustaansa tervaleppä tekee lähes yhtä synkäksi kuin vanha kuusikko. Täällä nyt sattuu yksi peltoheitto olemaan tervalepällä ja on se synkän pimeä. Vaikka mo joskus hiukan harvensikin siitä.

    A.Jalkanen

    Entäpä visakoivu, jos on rehevä pohja. Hirviltä tarvii suojata, tosin. Tai lehtikuusi, harvaan istutettuna.

    jees h-valta

    Ainakin lehtikuusi näyttä vanhassa vesijätössä menestyvän hyvin. Sitäkin on täällä iltalenkkini varrella pahasti umpeen kasvaneen pikkujärven rantametsänä. Mutta ollut joskus tuvimisaluetta että varmaan sitten ravinteikas pohja. Talvella vain ankean näköinen.
    Lajikkeestakaan en ulkonäön puolesta osaa sanoa. Mutta sitä samaa täälläpäin aina siellätäällä tapaa.

    6 m3

    Siinapa monta kokeilemisen arvoista ehdotusta. Sijainti niemessa, tuota hirvien liikkumista alueella tarkastelin. Ei ainakaan vakitusta asutusta. Hevoshaan sahkoaidan tolpatkin paikoillaan. Pitanee lunastaa pois ruostumasta. Aidallahan voisi ohjata satunnaisten hirvien kulun pois alueelta. Ei aikonut enaa rajanaapuri tuoda hevostaan laitumelle. Tontit/palstat ostimme lapsia ajatellen. Jos heilla joskus on kiinnostusta omaan ”rypysijaan”, niin ompahan sitten paikka mista voi aloittaa.

    Puun takaa

    Visakoivuille kannattaa siellä katsoa kaikkein korkeimmat ja kuivemmat kasvupaikat ja tehdä kunnon mättäät.
    Visa ei myöskään kaipaa kaikkein rehevintä maapohjaa.

    6 m3

    Sijoittelin jo mielessani em. puulajeja palstoille Kaikille loytyy paikka. Nyt ei muuta kuin selvittelemaan taimien saatavuutta. Kiitoksia vinkeista. Tervaleppaa ja visakoivua ei olisi tullut muuten edes huomioiduksi. Mainittakoon etta tuo hakkuu oli tehty jo 2005, tontti hakkuun myota uudistamis velvoitetta alueelle ei ole ollut. Tiesin jo hankkiessamme etta puuston saaminen alueelle tuottaa haasteita. Sangen hyva paikka kokeilla eri lajien menestymista. Tarkistelin tietoja palstan historiasta. Edellisesta paate hakkuusta myyjan muisti tietojen mukaan oli n. 70 vuotta. Joten kertonee jotain maaperan kasvuvoimasta? Tietoihin joudun kylla suhtautumaan hieman varauksella. Kantojen vuosilustoista laskien ei varmaan pida kaikilta osin paikkaansa.

    Puun takaa

    Nyt kun oikein vauhtiin pääsit, niin heitellään vielä lisää ideoita.
    Laita muutama tammi myös johonkin suojaisampaan paikkaan.
    Ne on kyllä suojattava erittäin hyvin jäniksiltä, jos et meinaa ihan yötä-päivää pyssyn kanssa paikalla päivystää…
    Jokunen serbiankuusi, eli omorika voisi olla myös paikallaan.
    Ne ovat ihan kauniita puita.
    Ei muuta Kuusmottinen, kuin oman arboretumin tekoon !

    A.Jalkanen

    Aarre-lehdessä 6/2013 on juttua lehtikuusen ja jalopuiden kasvatuksesta. Jalopuiden kasvualue tosin on lähinnä Etelä-Suomi.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 88)