› Keskustelut › Metsänhoito › Humus

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 88)
1 2 3 … 5 6 7 8 9

  • Humus

    Lähetetty: 26.6.2013, 21:13

    Kuinka korvataan ja korjataan humuksen puuttuminen maaperassa? Silloin kun aluskasvillisuus puuttuu melkein taysin. Ja maapera on vihreaa n. 30 cm syvyyteen. Maa-aines hienojakoista silttia. Jossain maarin maapohjalla on ketunleipaa, joten kysymyksessa lienee lehtomaista alkuperaa oleva maasto? Vesitalous alueella lienee kunnossa, koska seisovia latakoita alueella ei esiinny.

    Tekijä
    6 m3
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • 6 m3 30.6.2013, 06:55

    Paluuta vanhaan? Kuusen kasvatus boomi alkoi joittenkin tietojen mukaan -30 luvulla? Tarve paperiteollisuuden raaka-aineeksi? Noista hyonteisista tuli mieleen: muurahaispesat taisivat alueelta puuttua.

    Puun takaa 30.6.2013, 09:13

    Muurahaispesien puute johtuu varmaankin valon puutteesta.
    Pesät tehdään lämpimiin ja aurinkoisiin paikkoihin.
    Kuusikon kuolleen tuntuiseen maapohjaan saa uskomattoman paljon eloa lannoituksella.
    Sitä ennen täytyy tietysti olla harvennukset hoidettu.
    Lannoitetun maapohjan tunnistaa melkein aina jo muutaman askeleen otettuaan.
    Vilkastunut pieneliötoiminta on kuohkeuttanut maan pehmeäksi, ja aikaisemmin kuollut ja kylmä maanpinta on muuttunut kasvipeitteiseksi.

    Timppa 30.6.2013, 09:23

    Meillä on runsaasti kuusikoita, joissa ei ole käytännössä lainkaan aluskasvillisuutta, vain sammalta. Osa runsaspuustoisia 100-vuotiaita jo kasvuaan lopettavia. Osa 1960-luvulta lähtien aukkoina uudistettuja, jotka kasvavat erittäin hyvin. Tuollainen maa, jossa ketunleipää kasvanee erittäin hyvin kuusta ilman mitään temppuja.

    Olen saanut käsityksen, että kuusi kestää, ehkä jopa suosiikin, runsasta happamuutta. Selvittelin kerran mitä tuhkalannoitus vaikuttaisi kuusikkoon. Jotkut tutkimustulokset olivat päätyneet siihin, että tuhkan aiheuttama happamuuden vähentyminen vähentää kuusikon kasvua, koska jotkut ravinteet liukenevat paremmin happamassa maassa.

    Kulotus taitaa olla jopa haitallinen. Typpeähän poistuu silloin palamistuotteena taivaalle ja typen puute on siis usein merkittävin niukkuustekijä.

    Vähän asian ulkopuolelta. Lehtipuun perkaaminen meillä 5 vuoden luokkaa olevista taimikoista näyttäisi parantavan selvästi havutaimien kasvua. Olettaisin, että kysessä on se, että lehtipuuston haihdutus vähenee ja havupuut saavat enemmän vettä.

    Puun takaa 30.6.2013, 09:33

    Näin se on kuten Timppa sanoo.
    Lehtipuun raivaaminen taimikosta edistää kaikkia kolmea kasvutekijää.
    Riittää enemmän vettä juuristolle, enemmän valoa oksistolle ja lahoavista raivausjätteistä vapautuu enemmän hiilidioksidia yhteyttämistä varten.
    Metsänhoidosta ei kannata tehdä vaikeata, koska se ei ole sitä!

    6 m3 30.6.2013, 09:36

    Taas tuli lisää hyviä perusteita että tuon mo:n huoli happamoitumisesta on turhaa. Kiitoksia. Koetan välittää tietoa eteenpäin.

    jees h-valta 2.7.2013, 21:01

    Tuossa juuri kulkeissani oman turvesuosarkojen muokkauksella (kone juuri siellä nyt) tuli mieleen tämä happamuuskin.
    Olisko tuohon turpeen rikottuun puhtaaseen pintaan nyt hyvä laittaa vaikka tuhkaa?
    Näytti mukavalta pinnat mutta männynsiemen tuossa taitaa jo tähän aikaan kuivahtaa liian nopsaan. Hienosti oli kaivurimies sovitusti säästänyt olemassa olevaa koivun ja männyn terhakkaa taimikkoa. Mutta tulee siitä nyt sitten kattavampi metsä nopeammin kun pinta kevyesti mätästettiin. Mutta on se vesipinta kyllä lähellä. Muutamin paikoin vieläkin vesi tullut raapaisukohtiin näkyviin.

    6 m3 3.7.2013, 07:17

    Riskialtista puuhaa tähän aikaan? Onnistumis mahdollisuus Nykäsittäin tasan fifty/sixty?
    Onko ympärillä siementävää puustoa, olletikin on jos taimiainesta on ennestään?
    Jos huonosti käy, siemenet alkaa itämään ja kuolevat kuivuusjaksoon.
    Jos hyvin käy, siemen odottaa sopivia kelejä ja itää vasta sitten.

    Kokeili tuota turvepellon mätästysalueella josta majava tuhosi istutuskuusikon. Vanhoihin mättäisiin raavin kylvölaikkuja ja kylvin itse kerättyä männynsiementä. Hieskoivu kyllä menestyy hyvin noissa vanhoissa mättäissä.

    Mites on Jesse, kannattaisiko noihin vanhoihin istutusmättäisiin kokeilla hybridiä? Olet kertonut että menestyy myös happamilla mailla, muttei pidä seisovasta märkyydestä juuristoalueella. Kuivatusojat vetävät, joten jos majava ei pääse nostamaan vettä liian korkealle, niin vesitalouskin pysyy kurissa.
    Sinikot ja tavit muuten tykkäävät tuosta alueesta, poikueita oli useita noissa ojissa.

    jees h-valta 3.7.2013, 08:02

    Jepulis, hyvä siemenpuusto jätettiin silloin hakkuussa.
    Eppäilin myös tuota kasvuunlähtöä juuri kuivaa kautta vastaan.
    Tiedä näistä kesistä. Viime kesänä ne olisi varmaan hukkuneet.
    Mutta h-haapaan senverran että tämän saman turvesarka-alueen läpi kulkee tie josta bongasin yhden tavis-metsähaavan ja olen sitä hiukan koittanut varjella hirviltä että näkisin miten se kasvaa puhtaassa turvepohjassa. Nyt se alkaa olla semmonen kolmemetrinen hontelo hujoppi jota olen tukenut ympärillä kasvaviin hieskoivuihin. Kasvuhalua näyttää olevan ylöspäin mutta vahvuus on jostain syystä unohtunut. Liekö hiekset kirittäny liikaa ettei ole jaksnut vahvuutta pukata.
    Eli olettaisin että muuntuma alkaa jo kelvata haavallekkin ja kuusiakin jo joku kituilee joukkoon.

    jees h-valta 3.7.2013, 08:04

    Oman diagnoosin ja tutkijan työni jälkeen kehtaisin suositella kuusmotille kokeilua. Ne majavat vain tarttis saada pysymään pois.

    6 m3 3.7.2013, 15:00

    Niin että turvemaille et ole hybridiä kokeillut? Aukusti niistä kokemuksista kertoi Lapista. Ei ollut menestynyt,jos oikein muistan.

    Ilkeäisikö tuota tunnustaa, ihan majavaa ajatellen tuota hybridiä ajattelin kokeilla. 🙂
    Tuohon palstaan liittyvän rantamökin rannalta saan seurata tuon majavan pesäntekopuuhia.
    Alkaa olla tavalliset haavat lopussa, joutuu turvautumaan koivuun ja pajuun ravintonaan. 🙂

    Tosin otan sen eräksi, jos lupa-aikana kohdalle sopivasti sattuu, on kanadan siirtolainen.
    On siitä ollut hyötynä tuo monimuotoisuuden lisääminenkin tuolla vanhalla turvepellolla. Yllätys oli miten hyvin nuo sinikot ja tavit alueen ojissa viihtyy.
    Kaivinkoneet alueella nyt varattuna muihin töihin. Muuten olisi oiva aika veden mataluuden takia suorittaa pengerryksiä ja muita kosteikon tekoon liittyviä töitä.

    Mutta eipä silti, tuo alue on pirullisen vaikea uudistaa kasvukuntoon.
    Hieskoivut rimpuloita, lumikuorma tekee tuhojaan. Pajukko paikoin läpi menemätöntä. Tuhoalueelle kasvanut jäkkiheinä mättäitä jotka ovat yli puoli metriä korkeita.
    Minun elinakana tuolle alueelle ei kovin suuria tuotto odotuksia voi kohdistaa.
    Hybridin onnistuessa energiapuun tuotto voisi hieman paikata tappiota?
    Alue on onneksi vain n. hehtaarin luokkaa.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 88)
1 2 3 … 5 6 7 8 9