› Keskustelut › Metsänhoito › Humus

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 88)
1 2 3 4 … 7 8 9

  • Humus

    Lähetetty: 26.6.2013, 21:13

    Kuinka korvataan ja korjataan humuksen puuttuminen maaperassa? Silloin kun aluskasvillisuus puuttuu melkein taysin. Ja maapera on vihreaa n. 30 cm syvyyteen. Maa-aines hienojakoista silttia. Jossain maarin maapohjalla on ketunleipaa, joten kysymyksessa lienee lehtomaista alkuperaa oleva maasto? Vesitalous alueella lienee kunnossa, koska seisovia latakoita alueella ei esiinny.

    Tekijä
    6 m3
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • 6 m3 28.6.2013, 11:01

    Mutta eikos silloin olla taas lahtopisteessa? Maa jatkaa happamoitumistaan? Ei liene hyva ekologiselle kierrolle tuo yhden lajin varaan tukeutuminen puunkasvatuksessa. Tuleeko vaaraksi myos hyonteistuhot? Lintujen viihtyminen moisella alueella naytti kovin rajalliselta. Jokaisella lajillahan on oma lokeronsa ekosysteemissa. Eiko tuollainen jarkyta tuota systeemia? Sita enemman kun tuollaiset alueet suurenee?

    jees h-valta 28.6.2013, 12:08

    Kuusmotti varmasti oikeassa. Tulemme koko ajan pahenevaan tuholaisongelmaan ja syytän siitä kyllä kuusipuun ymppäämistä joka paikkaan. Jopa aloille johon se ei kuulu. Täällä H-vallassa voi tulla tutustumaan kuusen kestävyysvajeeseen. Nimittäin täällä nyt ei juuri hyvälaatuista kuusikkoa enää näe. Saasteiden kuormittama puusto on kuin selkäänsä saanut. Juuri henki pihisee ja kuivumisia tapahtuu jatkuvasti. Ötökät hyökkää kun on jo puolivalmista vainaata. Lisänä tyvilahoa lähes aina 10-30 prossaa.

    6 m3 28.6.2013, 12:46

    Vaikka en Jesse hyväksykään suurinta osaa teeseissäsi, niin kunnioitan sitä että kerrot metsissäsi olevan muutakin elämää kuin tuulen aiheuttama humina. Ja samaten se että olet toteuttanut arkojen alueitten uudistamisen aitaamalla, vaatii sinnikkyyttä.
    Täälläpäin en ole tuota keinoa nähnyt käytetyn. Miksipäs ei, jos maksaja löytyy.

    Suuria eroja meillä on tuon r-alkuisen sanan käytöstä. Minusta kuusen juurella (korpikuusi) kasvaneena se on hyvin luonnollinen sanavalinta.
    Niin että tuskin meistä sentään ylimpiä ystäviä tulee, niin paljon meillä on mielipide eroja.

    Metsän pitää olla sellainen ettei varisten ja harakoittenkaan tarvitse ottaa eväsreppua mukaan sen yli lentäessään.

    jees h-valta 28.6.2013, 12:55

    Olisin aidannut kuusmotti vaikkei sitä maksajaa olisi silloin alkuunlähtöön löytynytkään. Ja itseasiassa aion ensi kevään istutusalani aidata ilman riistakeskuksen kustannusta. Ihan vain syystä etten viitsi joka kevät kysyä. Maistuu pyytämiseltä.
    Jos vain toimittaja suostuu suoramyyntiin.

    A.Jalkanen 28.6.2013, 13:15

    Vastaus alkuperäiseen kysymykseen lienee, humusta ei tarvitse nyt korvata mitenkään. Kun tehdään avohakkuun kautta uudistaminen, vaikka seuraavakin pääpuu olisi kuusi, tulee pintakasvillisuus avohakkuuvaiheessa elpymään ja lehtipuuta tulee sekapuuksi.

    Lisäys: jos kuusta istuttaa alle suositusten, esimerkiksi 1000 kpl/ha ja antaa siemensyntyisen lehtipuun kasvaa kuusten väleissä, voidaan happamoitumista hillitä. Toinen vaihtoehto on aito lehtipuuvaihe ja alle taas luontainen kuusialikasvos. Tätä suosivat monet ns. puuntuottajatkin.

    Juurikääpäkohteet ovat asia erikseen eikä niihin tarvinne mennä tässä yhteydessä, niin paljon niitä on jo käsitelty. Kuusi kuuluu luontoomme sille sopiville kasvupaikoille, ei sitä ole tarpeen ruveta hyljeksimään metsänviljelyssä. Kirjanpainajat voidaan pitää kurissa hyvällä metsähygienialla, eli tartunnan saaneet kuusikot tulee hakata nopeasti.

    Pieniläpimittaiselle lehtikuuselle jos löytyisi käyttökohteita, se olisi tervetullut lisä puulajivalikoimaan. Sitä kannattaa myös istuttaa valmiiksi harvaan, vähän yli 1000 per ha ja karsinta.

    jees h-valta 28.6.2013, 13:19

    Ja en minä kyllä varisten ja harakoiden hyvinvoinnista aio murehtiakkaan. Ja mielipiteeni siihen r-alkuiseen olen mielestäni perustellut enkä siltä osin ota piiruakaan taaksepäin. Se on minulle kirosana kun puhutaan metsän luonnollisesta lintu-tai eläinkannasta.
    Ja silloin kun se palvelee metsästävän egoa sitä kuuluisi mielestäni käyttää vain metsästystapahtumissa. Ei minään yleisluonnehdintana joka vain madaltaa eläinten ja lintujen ”esineellistämistä” huvittelutappamismaalitauluiksi.
    Eikö saisi jo alkaa ottaa opiksi joistain lajeista jotka metsästys on jo ajanut ahdinkoon. Kuten metsähanhi ja susi esim.
    Sorsakannat taantuvat jatkuvasti samasta ”turhistappamissessioista”.

    6 m3 28.6.2013, 13:33

    Nuo mainitsemasi kolme lajia voivat ainakin taalla hyvin ja paksusti. Metsahanhen kantoja ei ole metsastyksella pilattu. Siihen vaikuttavat muut syyt. Jotkut syyttaa jopa joutsenta hanhikannan taantumisesta. Sinikon puolesta maillani tyoskentelee majava. Metsastyspaine sorsan osalta on taalla karuilla jarvilla laskusuunnassa. Ja harvassa taalla on ne jotka hanhien peraan rimmikoille lahtee.

    jees h-valta 28.6.2013, 14:02

    Harvalle kannalle ne harvatkin metsästäjät ovat liikaa.
    Rauhoitus tuntuu olevan kovin työläs järjestymään nykyisin.

    6 m3 28.6.2013, 14:19

    Niin, aina löytyy sellaisia jotka ampuu terävänokkaisia sorsia ja lättänokkaisia teeriä tai metsoja. Susista on keskusteltu riittämiin muualla.

    Ne joilla tuo riistan tuntemus on heikkoa, ja rajoituksista ja rauhoituksista piittaamattomista, niistä pitää ilmoittaa asiaankuuluvalle taholle. Ei se täällä morkkamalla korjaannu tuo asia.

    Leevi Sytky 28.6.2013, 14:39

    Humustieteen kandinaateille tiedoksi, että elinvoimainen ja terve susikanta on elintärkeä koko ekosysteemille.
    Raukkamaiset salakaatajat ja myrkyttäjät vaarantavat luonnon tasapainon edesvastuuttomilla ja rikollisilla toimillaan.

    Susikanta Suomessa on saatava nousemaan väh. 700 yksilöön.
    Tähän päästään rankaisemalla salakaatajia ankarasti. Sekä kieltämällä heiltä metsästys lopullisesti. Samoin heille ei pidä myöntää aseenkantolupia enää koskaan.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 88)
1 2 3 4 … 7 8 9