Keskustelut Metsänhoito Humus

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 88)
  • Humus

    Kuinka korvataan ja korjataan humuksen puuttuminen maaperassa? Silloin kun aluskasvillisuus puuttuu melkein taysin. Ja maapera on vihreaa n. 30 cm syvyyteen. Maa-aines hienojakoista silttia. Jossain maarin maapohjalla on ketunleipaa, joten kysymyksessa lienee lehtomaista alkuperaa oleva maasto? Vesitalous alueella lienee kunnossa, koska seisovia latakoita alueella ei esiinny.

  • jees h-valta

    Olen noita turvepohjia Pohjois-Satakunnan tiluksilla hakkauttanut useita kuvioita ja aina niissä koivun osuus tilistä ollut huomattava. Kiitos edellisen omistajan!
    Sensijaan näissä H-vallan turvepohjissa edellinen oli taas poistanut tarkoin koivun. Männyt olivat surkeita vänkkyröitä joista tukkiproesentti olematon. Lisänä tervaroso jyllännyt.
    Nämä P-Satak. kuviot antoivat paljon lyhemmällä kasvatusiällä paljon lihavamman tilin hehtaarilta.
    Lisäksi korjuukaan ei ollut ollenkaan niin vaikeaa mudassa rähmimistä. Eli koivu kuivattaa ja kasvattaa puuta turvepohjillakin.

    A.Jalkanen

    Minulla on sellainen käsitys että lehtipuun karike emäksisenä ja nopeasti hajoavana nopeuttaa ravinnekiertoa ja myös parantaa kuusen uudistumista. Varsinainen ”lannoitusvaikutus” on vain lepällä joka typpipitoisella karikkeellaan lisää typen määrää maassa.

    6 m3

    Eli tuo Jessen hybridihaapa olisi suorastaan erinomainen seuraavalla kasvukierroksella? Lepan markkinat ovat kovin rajalliset. Mika mahtaa olla happamien paastojen ja valumien vaikutus tuollaisessa kuusen tehoviljelyssa? Ollaanko jo lahella niita paastoja joita hallitsemattomasta ojituksesta voi pahimmillaan syntya.

    Korpituvan Taneli

    Haapa on varmaankin hyvä karikkeineen maata parantamaan, mutta se pH:n nostohan ei ole edes tarpeen. Suomen puulajit ovat happamuutta sietäviä. Olihan tässä edellä juuri puhetta siitä, että kalkitus ei tuo juuri missään olosuhteissa positiivista tulosta.

    Koivun karikkeessa korostaisin suolla oksakarikkeen merkitystä. Se tekee kuohkeutta maahan. lehtikarike saattaa olla liimautuneina kerroksina ja lahoaa silloin hitaasti.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    6 m3

    Niin. Lisäksi mietityttää se että jos tuollaiselta kohteelta viedään hakkuutähteet ja kannot pois. Varsinkin kannot, nehän hajotessaan parantavat maaperän eliötoimintoja ja ilmavuutta.

    Kiertelin tänään ja eilen työmatkoillani Pohjois-Savoa ja Karjalaa.
    Istutuskuusikoitakin näin. Mutta en ainuttakaan jossa kenttä kasvillisuus olisi ollut niin olematonta kuin aloituksen esimerkki.
    Muutamia kohteita piti jopa jalkautua katsomaan tarkemmin. Mustikkaa ja muuta varpukasvillisuutta niissä kasvoi aivan komeasti.
    Maaperää en kuitenkaan kaivellut tehdäkseni tarkempaa tuttavuutta maan laatuun.

    jees h-valta

    Taneli varmasti oikeassa tuossa koivujen oksamassan ilmavoittavassa vaikutuksessa mutta samaan aikaan ehkä tuo liimautunut lehtimatto antaa kuitenkin pinnassa olevalle hiusjuuristolle aika maukkaan ja energisen leviämisalustan.
    Ja samalla suojan kuivumista vastaan.
    Haapa varmaan isolehtisenä parhaan maton tekijä mutta ei oikein ehkä sovi turvepohjille nin hyvin.
    Kuten joskus kerroin kevään ensimmäiset mustarastaat kyllä tykkäsivät h-haavikon lehtimassan aluselämästä. Painelivat hauskasti siellä lehtkerroksen alla ja aina välillä ylös. Kai matoja löytyi.

    Pete

    Vahvasti on taas mututuntumaa ja maalaisjärkeä eetterissä. Maaperän prosessit eivät koivukarikkeen ilmastavaa vaikutusta kaipaa rämeellä sen enempää kuin kangasmaallakaan. Päinvastoin karike ”aiheuttaa” tai edesauttaa huonosti maatuvan raakahumuskerroksen syntymistä. Se on monella rämeellä syynä huonoon taimettumiseen.

    Jeesmiehen rämeellä koivusekoitus ei ole ollut tasapainoisen ravinnetilan syy vaan sen seuraus. Huonosti kasvavalla rämeellä ravinteet ovat ovat olleet epätasapainossa ja/tai kuivatus riittämätön. Koivusekoituksella ei tilannetta voi parantaa kuin poikkeustapauksissa (hyvin harvinaista). Korjuukelpoisuutta mahdollisimman hyvä puusto toki parantaa, mutta paras tapa on laittaa ravinnetasapaino kuntoon, ei sekapuuston väkisinkasvattaminen ja ravinnepuutoksessa kituuttaminen.

    jees h-valta

    Ei sitä väkisin ole tarvinnut kasvattaa pete. Kyllä se tuntuu hies ihan mielellään turvepohjassa kasvavan. Ja silloin se on mitä mainioin täydennyspuu ja kas kummaa, melkein saman hintaista sen mäntyrääpän kuidun kanssa.
    Taimettuminen ei ole koivusta kiinni. Kyllä kaivurilla maata ympäri saa ja vielä pieniä vesiuria väleihin.
    Taas on ammattilainen jälkijunassa ja ei muista ettei niitä ojia suottapäin siellä alvariinsa ronkita. Varsinkin Satakunnan helmen Isojärven ollessa muutaman sadan metrin päässä.

    Pete

    Niin, itse ainakin edustan sitä linjaa, että kunnostusojitus kannattaa yrittää välttää aina kun mahdollista. Etelä- ja Keski-Suomessa 120mottia hehtaarilla riittää pääsääntöisesti siihen, että haihdunta riittää pitämään pohjaveden riittävän matalalla. Resepti on yksinkertainen. Selvitetään aina luotettavasti suometsän ravinnetilanne. Jos puustoa on niin vähän, että kunnon harvennuskertymää ei tule pudottamatta jäävää puustoa alle 120 motin, niin harvennusta kannattaa lykätä. Jos ravinteet ovat epätasapainossa, niin lannoitus korjaa sen. 10v lepo ja kasvun elpyminen on seurauksena. Sitten voi olla jo harvennus mahdollista niin, että riittävä haihduttava puusto jää jäljelle. Kunnostusojitukselta vältytään ja vesistöt kiittää.

    6 m3

    Ei ollut kysymyksessa soistunut maapera. Loivasti viettavaa maastoa. Vesitalous alueella oli nahdakseni kunnossa. Ei ojitus tarvetta. Alueella hyvin tiheakasvuinen kuusikko. Rk. mitta n.20-25 cm. Voi olla etta diagnoosini maaperan varista on vaara. Olisiko huomioitten tekoa haitannut kuusen oksiston lapi heikosti siilautunut auringonvalo?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 88)