› Keskustelut › Metsänhoito › Humus

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 88)
1 2 3 … 7 8 9

  • Humus

    Lähetetty: 26.6.2013, 21:13

    Kuinka korvataan ja korjataan humuksen puuttuminen maaperassa? Silloin kun aluskasvillisuus puuttuu melkein taysin. Ja maapera on vihreaa n. 30 cm syvyyteen. Maa-aines hienojakoista silttia. Jossain maarin maapohjalla on ketunleipaa, joten kysymyksessa lienee lehtomaista alkuperaa oleva maasto? Vesitalous alueella lienee kunnossa, koska seisovia latakoita alueella ei esiinny.

    Tekijä
    6 m3
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Metsäkupsa 27.6.2013, 06:31

    Jokunen vuosi sitten ajatin urakoitsijalla puolipäivää maata metsään,jotta sain täydellisen istutus alueen. Ps. metsätaloudellisesti kylläkin kannattamatonta,kun laskua jonkin verran syntyi,mutta ilo silmälle ja sielulle etusijalla.

    6 m3 27.6.2013, 07:17

    Pienella alueella varmaankin toimii? Mutta tuo taloudellisuus. Minua jai mietityttamaan kulotuksen kaytto tuollaisten vaurioitten korjaamiseen. Hakkuu tahteet kulotetaan. Tuhkahan toimii kalkituksen tavoin.

    A.Jalkanen 27.6.2013, 08:41

    Kulotus toimii päinvastoin: poistaa humusta. Viron palavankiven kaivoksilla Kohtlajärvellä tekivät niin, että istuttivat jätekasoihin leppää. joka ravinteikkailla lehdilllään lannoittaa syksyisin maaperää ja luo humusta. Tulokset näyttivät hyviltä. Muitakin lehtipuita oli seassa.

    Mitä tarkoittaa ”vihreää 30 cm syvyyteen”, kasvaako siinä maan sisällä jotain, esim. levää vai juuria (jotka eivät ole yleensä vihreitä :-).

    6 m3 27.6.2013, 08:48

    Sepä se, siinä maaperässä oli vain tuo ohut pintakerros.
    Syvemmältä kokeiltuna erään tuulenkaadon aiheuttamasta kuopasta tuo maa-aines oli tasajakoista ”vihertävää” suttua, ilman karikkeen aiheuttamaa tummaa väriä.

    Tiedän tuon kulotuksen haitat siinä että se vie myös kuntan menssään. Ajattelin sitä korjaavana menetelmä happamuus tasapainon saavuttamisessa.

    Olisikohan maapohja vanhaa kaskimaata?

    Korpituvan Taneli 27.6.2013, 09:03

    Tuskin kaskimaata, eikös ne ole päin vastoin ruohottuneita ja viljavia.
    Minkälainen puusto siinä on tai on ollut? eikai vain tiheä kuusikko, joka on tappanut aluskasvillisuuden?

    Älä nyt ainakaan sitä kulotusta tee, ennenkuin tiedät mikä ravinne ja pH tilanne todella on. Pitäisi tehdä maa-analyysi, että tietäisi mihin päin edetä.
    Eikös se leppä ole niitä nystyräbakteeri kasveja, jotka tekevät typen maaperän ilmasta ja siten lisää runsaasti typpeä maahan.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    tamperelainen 27.6.2013, 09:13

    Sillti,eikös se ole hiesua,saven ja hiedan väliltä?Kyllä siihen mielstäni taimia voi istuttaa,kasvu ei ole voimakasta,mutta kasvaa.
    Sirkkataimet usein tuhoutuvat,rouste kippaa juuret ylös.Vesitalous ongelmallista,superkuivaa tai sitten liettyy

    6 m3 27.6.2013, 09:37

    Tihea kuusikko. Ei minun maillani. Noihin kasvupohja termeihin ei ole tullut tutustuttua niin tarkasti etta voisin kayttaa niita nimikkeita.

    Pete 27.6.2013, 13:07

    Kuusmottisen avauksesta ei ilmennyt onko kuviolla ollut puustoa ennestään? Oliko siinä tiheä kuusikko?

    Jos edellinen puusukupolvi on kasvanut hyvin, niin en näe mitään syytä ryhtyä ”parantamaan” maaperää. Ketunleipä kertoo, että ravinteita kyllä löytyy. Suomalaiset puulajit ovat sopeutuneet happamiin olosuhteisiin. Kalkituskokeissa tuloksena ei ole saatu lisäkasvua, mutta jossain tapauksissa kasvuntaantumaa. pH:n äkillinen kohoaminen tappaa maaperän eliöstöä, mm mykorritsasieniä.

    Tässäkin ketjussa nousee taas esiin ajatus siitä, että lehtipuusekoituksella olisi jokin erityinen lannoittava vaikutus. Näin ei käytännössä ole. Pari poikkeusta toki on. Leppä on paras lehtipuu istutuskuusikkoon. Sitä kannattaa säästää, mutta ei kuitenkaan kuusikon päällä. Toinen poikkeus on hieskoivu turvemailla joilla kuivatuksen johdosta turvekerros on painunut siinä määrin, että hieskoivun juuret ulottuvat pohjamaahan. Juurien pohjamaahan kasvun edellytyksenä on, että vesitalous on kunnossa. Tällaisissa tapauksissa hieskoivun karike saattaa parantaa mäntyjen ja kuusien kaliumin ja fosforin saantia. jos havupuustoa on alle 120mottia, niin koivua kannattaa pitää sekapuuna kuivatuksen parantamiseksi/ylläpitämiseksi.

    Pete 27.6.2013, 13:07

    Kulotus on hiukan eri asia, sen pH:ta kohottava vaikutus on lopulta aika pieni. Sen edut liittyvät ravinteiden parempaan mobilisaation kulotuksen jälkeen. Maaperän lämpöolojen paraneminen on myös merkittävä etu. Tämä pätee erityisesti paksukunttaisilla mailla. Jos uusi sukupolvi perustetaan istuttamalla, niin mätästys ajaa käytännössä saman asian kuin kulotus. Pohjoisen paksukunttaisilla alueilla käyttäisin itsekin kulotusta sen jälkeen äestys ja männyn konekylvö. Kulotuksen järjestäminen on vain sen verran työlästä varsinkin etämetsänomistajalle, että tekemättä ne minun osalta taitaa jäädä. Kuusmottisen kuvailemalle kasvupaikalle en kulotusta tekisi. Siinä vain turhaan avataan maaperä hieskoivun siemenille. Toki jos tarkoitus on kasvattaa luontainen koivikko, niin sitten kulotus voisi olla hyväkin ajatus.

    6 m3 27.6.2013, 15:13

    Ihan muuten vain kysyin. Metsanomistaja on valitellut useaan otteeseen kuusen viljelyn hirvien takia aiheuttavan maaperan happamoitumista. Kysymys ei todellakaan ole omista maistani. Asia jai muuten vain kiinnostamaan. Mietinkin asiaa silta kannalta etta miten se vaikuttaa uudistamiseen paatehakkuun jalkeen.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 88)
1 2 3 … 7 8 9