› Keskustelut › Metsänomistus › Hulluja Puolangalla

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 92)
1 2 3 … 6 7 8 9 10

  • Hulluja Puolangalla

    Lähetetty: 13.4.2016, 19:09

    Ylen nettisivulla kerrottiin kuinka joku porukka yritti saada luolakoiran ahdistaman mäyrän kaivettua hiekkaharjusta Puolangalla. En kyllä voi kutsua heitä metsästäjiksi, koska luolakoiran avulla suoritettu mäyrän kotirauhan häiritseminen ei ole mielestäni metsästystä.

    Hulluus tulee siitä, että uutisen mukaan porukka kaivoi 6 metriä syvän pystyseinäisen kuopan harjuun. Tietysti se lopulta romahti ja alimpana oleva kaveri jäi metrisen maakerroksen alle. Kaverit saivat onneksi kaivettua kaverin pään näkyviin. Kesti kuitenkin 7 tuntia ennen kuin pelastuslaitos sai miehen kaivettua esille. Ruumiilliset vammat eivät kuulemma olleet mainittavia. Henkisiä vammoja kaveri ei kaikiten saanut lisää, sillä sanoi jatkavansa harrastustaan.

    Jotenkin tuntuisi, että moiset puuhat pitäisi kieltää. Kohtuulista olisi, että pitäisi korvata pelastuslaitoksen kuluja, koska porukka on tieten tahtoen moiseen hullunpuuhaan ryhtynyt. Uutisesta ei selvinnyt se, että oliko kaivajilla maanomistajan lupa.

    Tekijä
    Timppa
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Timppa 17.4.2016, 16:37

    Miten Anton se myyräkuumetilanne oli hallinnassa esim 1930-luvulla, jolloin koko pitäjässä saattoi olla yksi kettupoikue ja jäljistäkin saatettiin maksaa ”ilmiantopalkkio”. Älä kuitenkaan toista niitä Pohjanmaan juttujasi.

    Ketut olivat muuten silloin ennen vanhaan niin arkoja, etteivät liikkuneet asutusten lähellä ja siis pitäneet siellä myyräkantoja kurissa.

    Antonin poika 17.4.2016, 22:35

    Tekisi Antonille hyvää lukea joku Henttosen myyräkuumejuttu, niin saattaisi jopa ymmärtää jotain myyräkuumeesta.
    Sallan rintamalla 1942 ollut epidemia todettiin myyräkuumeeksi vasta 1990-luvulla, kun veteraanien vasta-aineita tutkittiin.
    Puumala-virus löydettiin 1979, jonka jälkeen voitiin kehittää testejä. Nykyinen, nimenomaan vertailukelpoinen testaus ja seuranta on ollut voimassa vuodesta 1995. Näin ollen, kun Anton vetoaa vaikkapa 1960-lukuun, niin kyse on huijauksesta tai tyhmyydestä. Olennainen tekijä myyräkuumetapausten nousussa on ollut taudin parempi diagnosointi ja tunnettavuus.
    Viimeinen suuri myyrähuippu maan eteläpuoliskossa oli 2008. Sen jälkeen, huolimatta edelleen jatkuvasta ”järjettömästä petokampanjasta”, myyrävaihtelut ovat selvästi vaimentuneet. Fiksu lukija päättelee tästä, että petokampanjalla ei ole yhteyttä myyräsykleihin. Samoin myyräkuumetapausten määrä on pysynyt selvästi alempana kuin edellisellä vuosikymmenellä. Jos petokampanja olisi sattumoisin aloitettu esimerkiksi 2010, niin Anton ei voisi päätellä muuta kuin että petokampanja vähentää myyriä.
    Jänisruttohuippu esiintyy vuosi myyrähuipun jälkeen, mutta huolimatta petokampanjasta ihmistapausten määrä on jatkuvasti vähentynyt 1995 lähtien.
    Kun Ammattiraivooja kysyi, onko Antonilla jotain siitä, ettei myyräsyklejä ennen ollut, niin eihän sillä ole, koska myyräsyklejä ja -huippuja on ollut iät ja ajat. Dokumenttejä on vuosisatojen ajalta. Ja kun Antonin sekoiluja muistelee, niin tuo kriittinen ajankohta syklien alkamiselle on Antonin kirjoituksissa muuttunut monta kertaa.

    Anton Chigurh 17.4.2016, 22:56

    ”Tilastojen mukaan myyräkuume on Suomessa suhteellisesti yleisempi kuin missään muualla maailmassa. Maassamme todettiin 1980-luvun puolivälissä myyräkuumetta noin 150 tapausta vuosittain (silloin kettujen tappomäärä oli nostettu ensimmäisen kerran yli 30000). Sen jälkeen määrä on noussut 150-300 tapauksella vuosittain ja vuosina 1992-1994 (jolloin kettujen tappomäärä oli jo nykyisellä tasolla, 50000-60000 vuodessa) niitä oli jokaisena vuotena jo noin 1200. Vuonna 1999 tapauksia oli noin 2300 ja vuonna 2002 vähän yli 2550, välivuosina noin 1500… …Suomessa tauti tuli uudelleen (sitä oli esiintynyt sallan rintamalohkolla, josta ovat raportoineet saksalainen k. stuhlfault vuonna 1943 ja suomalainen herman hortling vuonna 1944. Taudinkuva viittasi jossakin määrin leptospira-bakteerien aiheuttamaan tulehdukseen, mutta saksassa tutkitut näytteet antoivat kielteisen tuloksen. Tauti varmistui myyräkuumeeksi vasta paljon myöhemmin suoritettujen vasta-ainemääritysten perusteella) valokeilaan, kun munuaistauteihin erikoistunut Börje Kuhlbäck havaitsi taudintapauksia 1960-luvulla…”

    Kettukanta oli aina 1960-luvulle asti riittävän vahva pitämään myyräkuumeen aiheuttajat metsämyyrät ydinhabitaatissaan eli metsissä. Ja sielläkin huomattavan pienellä alalla.

    harrastelija 18.4.2016, 07:16

    Myyräkuumeen kanssa ei ole leikkimistä. On tullut koettua sekin vitsaus.
    Aika oli jotain 1990-luvun loppua. Paikallinen labra ei tunnistanut tautia, mutta oli lähettänyt verikokeen Helsinkiin ja sieltä tuli tuloksena että myyräkuumehan se oli ollut. Aikaa meni nimittäin niin kauan, että ehdin parantua 🙂

    Saimme vaimon kanssa sen todennäköisesti autiotilan liiteristä jossa järjestelimme kuivia polttopuita. Toinen vaihtoehto saattoi olla myös marjametsästä, olihan silloin marjanpoiminta-aika.
    Sen verran asiaa silloin selviteltiin, että myyräkuume tulee pölystä hengityksen kautta.

    Vaara tulee juuri myyräkuumeen lisäsairaudesta. Samana vuotena kaksi tuttua keski-ikäistä miestä kuoli munuastulehdukseen, joka tuli myyräkuumeen mukana.

    Nyt uskaltaa mennä liiteristä puita valkkaamaan ja marjoja poimimaan kuivalla ilmalla, koska siihen on tullut loppuiäksi immuniteetti 🙂

    Toisaalta kannattaisi kyllä tutkia tutkimustuloksia mieluummin kuin kokea itse kaikki ilmiöt 🙂

    MaalaisSeppo 18.4.2016, 08:02

    Antonin poika puhuu asiaa. Myyräkuume on ollut pitkään alidiagnostoitu, joten myyräkuumetapauksista ei voi päätellä mitään myyrien esiintyvyydestä. Anton on tässä suhteessa harhateillä. Poika on viisaampi.

    A.Jalkanen 18.4.2016, 10:17

    Myyräkuumetta levittää metsämyyrä. Voisi ajatella, että laji on hivenen hyötynyt avohakkuista (menee tuoreiden hakkuutähteiden perässä), mutta eniten on varmaan lisääntynyt peltomyyrän sukuisten määrä, ne kun pärjäävät heinittyneillä avohakkuilla.

    Tässä puhutaan siis absoluuttisesta määrästä, ei sykleistä. Kun puhutaan ”myyräromahduksesta”, tarkoitetaan taas vuosien välisiä vaihteluja, joita on ainakin havainnoituna aikana aina ollut, mutta kunnon tilasto alkaa vasta 1970-luvulta. Sitä aiemmasta ei ole tietoa.

    A.Jalkanen 18.4.2016, 13:13

    Tässä on pisin tuntemani myyräsarja, 1952-2011. Prosentit ovat saalisprosentteja, eli kuinka monessa loukussa on ollut myyriä vakioidun pyyntijakson aikana.

    http://www.helsinki.fi/kilpis/tutkimus/seurannat.htm

    Syklejä näkyy olleen ainakin 1950-luvulta saakka. Loppupuolella enempi epäsäännöllistä syheröä. Syyskanta eli punainen on se kesän aikana syntynyt, talveksi jäävä populaatio, yleensä aina suurempi kuin kevätpyynti eli sininen, koska talvella kuolleisuus on suuri ja kesällä taas syntyvyys.

    Yleisin on yhden vuoden huippu, mutta löytyy tuosta jokunen kahden vuoden pituinenkin.

    Timppa 18.4.2016, 13:32

    Mielenkiintoisia nuo Kilpisjärven havainnot. Etenkin se kuinka suuret vaihtelut ovat. Silloin 2010 tienoilla myös Utsjoella oli todellinen huippu.

    Vastaavasti tutkimalla supien saalistilastoja ei voi muuta kuin ihmetellä kuinka vakaasti ja tasaisesti kanta on kasvanut, kun metsästyksellä on estetty luonnolliseen säätelymekanismiin kuuluva tautien ym vaikutus.

    jees h-valta 18.4.2016, 13:37

    Tässä juuri nähdään näiden tappovimmaisten kusetuksen raarollisuus.
    Eihän metsästyksellä voida mitään kantoja säädellä vaan nimenomaan on kyse huvittelusta jota vielä yleistasolla pönkitetään luomalla illuusiota välttämättömästä toiminnasta. Kolmekymmentä vuotta siitä kun metsästys kiellettäisiin ja aseet yksityisiltä kerättäisiin pois meillä olisi aivan normaali luontainen eläintasapaino eikä ongelmia edes olisi.

    A.Jalkanen 18.4.2016, 13:57

    Niin kauan kuin suurpetoja on meillä vähän, joidenkin eläinten kantoja on pakko säädellä metsästämällä. Merkittävimpänä ryhmänä näistä ehkä sorkkaeläimet. Supikoira näyttää uhmaavan tätä periaatetta ilmiömäisellä sopeutumisellaan Suomeen. Sen takia olenkin puolileikilläni esittänyt, että sellaisilla alueilla, joilla on runsaasti ilvestä, voitaisiin kokeilla sen rauhoittamista ja katsoa, miten kanta kehittyy.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 92)
1 2 3 … 6 7 8 9 10