› Keskustelut › Metsänomistus › Hulluja Puolangalla

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 92)
1 2 3 … 5 6 7 8 9 10

  • Hulluja Puolangalla

    Lähetetty: 13.4.2016, 19:09

    Ylen nettisivulla kerrottiin kuinka joku porukka yritti saada luolakoiran ahdistaman mäyrän kaivettua hiekkaharjusta Puolangalla. En kyllä voi kutsua heitä metsästäjiksi, koska luolakoiran avulla suoritettu mäyrän kotirauhan häiritseminen ei ole mielestäni metsästystä.

    Hulluus tulee siitä, että uutisen mukaan porukka kaivoi 6 metriä syvän pystyseinäisen kuopan harjuun. Tietysti se lopulta romahti ja alimpana oleva kaveri jäi metrisen maakerroksen alle. Kaverit saivat onneksi kaivettua kaverin pään näkyviin. Kesti kuitenkin 7 tuntia ennen kuin pelastuslaitos sai miehen kaivettua esille. Ruumiilliset vammat eivät kuulemma olleet mainittavia. Henkisiä vammoja kaveri ei kaikiten saanut lisää, sillä sanoi jatkavansa harrastustaan.

    Jotenkin tuntuisi, että moiset puuhat pitäisi kieltää. Kohtuulista olisi, että pitäisi korvata pelastuslaitoksen kuluja, koska porukka on tieten tahtoen moiseen hullunpuuhaan ryhtynyt. Uutisesta ei selvinnyt se, että oliko kaivajilla maanomistajan lupa.

    Tekijä
    Timppa
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Rane 17.4.2016, 10:01

    Kerran kyntäessäni lensi traktorin edestä noin kymmenen metrin korkeudella jokin haukka perässään alle kymmenen variksen parvi.Haukka näytti olevan hätää kärsimässä,yksi varis sai kiinni sen pyrstöstä ja roikkui siinä vähän matkaa kunnes sulat irtosi.Ne paineli siitä järvelle joten en tiedä miten kävi,mutta siinä varikset vuorostaan näytti ”närhen värkit” petolinnulle.

    Timppa 17.4.2016, 10:50

    Tuohon Antonin kysymykseen MM:lle. Ei siitä pienpetotappokampanjasta ole tainnut olla ainakaan kanalinnuille apua senkään vuoksi, että supit ovat saalistilastojen mukaan (tehostetun metsästyksen tuloksena?) lisääntyneet huimasti:
    saalis vuosima 1996-2000 keskimäärin 76 860 kpl
    Sitten alkoi Antonin mukaan pienpetokampanja
    saalis vuosina 2001-2005 keskimäärin 109 640 kpl
    saalis vuosina 2006-2010 keskimäärin 149 220 kpl
    saalis vuosina 2011-2014 keskimäärin 161 800 kpl

    ”Kampanja” on siis tuottanut tuloksia. Ei siis kuitenkaan sellaisia, mitä olisi lupa olettaa. Onkin saatu supikanta elinvoimaiseksi ja pysyvään nousuun. Ja suuntaus jatkuu. Vuonna 2014 päästiin taas uuteen ennätykseen 175 700 kpl.

    Tosiaan ihmetyttää, että eikö kukaan noissa metsästäjäpiireissä harrasta minkäänlaista itsekritiikkiä.

    e-h 17.4.2016, 12:11

    Mulla on männy tämäpäevä hevoskimpan hommissa,onko parempoo kun suomenhevonen ja pystykorva.

    Anton Chigurh 17.4.2016, 12:43

    Suomen metsäkanalintujen hoitosuunnitelma (12.03.2012):

    ”Pienpetojen metsästämistä on pidetty tärkeänä luonnonhoitokeinona, joskaan sen vaikutuksia metsäkanalintuihin ei ole paljon tutkittu… …Metsästäjien käsityksen mukaan metsäkanalintuihin kohdistuva petopaine on kasvanut myös minkin ja supikoiran runsastumisen ja levittäytymisen takia, mutta tutkimus ei tue tätä käsitystä (Kauhala 2009)… …Pienpetojen pyynti on tehostunut viime vuosikymmeninä. RKTL:n saalistilastojen mukaan Suomessa metsästettiin 1960-luvulla vuosittain keskimäärin 20000 kettua, n. 1000 näätää ja mäyrää, muutamia supikoiria ja pari tuhatta minkkiä…”

    Siis 1960-luvulla tapettiin keskimäärin 25000 myyräkannansäätelijää, josta kanalintukanta on RKTL:n mukaan laskenut 75%. Helsingin yliopiston luotettavampi ammattilaisten tekemä talvilintulaskenta taas kertoo, että kanalintuhavaintoja on enää vain 5% 1960-luvun tasosta.

    Kun myyriä pääravintonaan käyttäviä pienpetoja tapetaan nyt 20-kertainen määrä verrattuna 1960-lukuun on myös kanalintuhavaintoja vastaavasti kahdeskymmenenosa (1/20) 1960-luvun tasosta.

    Anton Chigurh 17.4.2016, 12:49

    Suomen metsäkanalintukantojen hoitosuunnitelma (12.03.2012):

    ”…Pienpetojen pyyntiä harrastaa n. 30000 metsästäjää eli kymmenesosa metsästyskortin lunastaneista…”

    Noin pieni pohjasakka olisi helppo taltuttaa.

    Ammatti Raivooja 17.4.2016, 13:23

    Mutta oliko ennen myyräkanta vakaampi, siis ennen 60 lukua. Eipä tainnu olla.

    suorittava porras 17.4.2016, 13:35

    #”Te sankarit olette onnistuneet puolittamaan (maanomistajien suosiollisella avustuksella) myyräkannansäätelyjärjestelmän tärkeimmän osasen, ketun kannan. ”#

    Heh heh .. kettukannan puolittamiseen on vaikuttanut enemmän liikenne ja kapia levittävä jokapaikanhöylä supikoira . Runsas ilveskanta on myös saanut ketun jäljet häviämään reviireiltään.
    Pienpetoaktiiveja on vain 30 000 ja heidänkin pääkohteenaan on supi , joten tämän porukan vaikutus valtakunnan kettukantaan on mariginaalinen .

    Ravinnon määrä ja lisääntymisolosuhteet vaikuttavat eniten eläinten määriin ja kannanvaihteluihin . Kun ravintoa on runsaasti , kanta kasvaa ja kun ravinnon määrä vähenee , kanta taantuu . Myös liian suuri eläintiheys aiheuttaa lopulta taantuman sairauksien levitessä suotuisissa olosuhteissa ja tappaessa heikoimmat yksilöt pois (esim . jänis (rutto) , myyrät , sopulit ja jossakin määrin myös pienpedot (kapi)).
    Petojen määrä lisääntyy vasta , kun syötävää on runsaammin . Kanta alenee kuitenkin viiveellä pääravinnon vähenemisen myötä ja aiheuttaa turvautumisen toissijaiseen ravintoon ennen kannan lopullista romahtamista . Tässä tilanteessa kärsijän osa on valtettavasti kanalinnuilla . Jos samaan saumaan osuu vielä usean viileän kevään jakso , voi kanalintukato olla hyvinkin laaja .

    Talvi 2015 oli kylmä ja vähäluminen ja kevät kolea . Nämä tekijät lienevät viimeisimmän kanalintukadon suurimmat syyt .

    Timppa 17.4.2016, 14:19

    Siis viimeinen kunnon myyrävuosi oli 2009. Onko supikanta romahtanut sen jälkeen? Silloin saalista oli 171900. Vuonna 2010 vastaavasti 164200. Ei siis romahdusta. Ja saalista vuonna 2014 entistä enemmän. Kannattaa kyllä tutkia tilastoja. Silloin ehkä huomaa, että luonnonmenetelmä tautien ja loisten muodossa saattaisi jopa pudottaa kantoja.

    Tilastoista voi muuten päätellä senkin, etteivät kanalinnut ole supien toissijaista ravintoa. Olisihan supikantojen pitänyt romahtaa, kun ensi- ja toissijainen ravinto häviää. Kuten tuolla aiemmin kirjoitin, luonnosta löytyy monenlaista supeille kelpaavaa ravintoa.

    Siinä olen kyllä samaa mieltä, etteivät luolasta pyydystävät saa mainittavaa lovea kettukantoihin. Nuo Suorittavan mainitsevat tekijät ovat paljon merkittävämmät. Ehkä myöskin se, että supit ovat vallanneet pesäluolia.

    Siinä olen samaa mieltä, että vuoden 2015 alkukesä oli erityisen haitallinen kanalintupoikueille.

    Anton Chigurh 17.4.2016, 15:13

    Luken sivulla ammattimaiset kannanarvioijat antavat seuraavat luvut: kettuja metsästetään nykyisin (metsästettävä kanta puolet kymmenen vuoden takaisesta) 50000-60000. Jäävä kanta saman lähteen mukaan 70000-80000. 1960-luvulla kannasta, joka oli vähintään 300000, keskimäärin tapettiin 20000. Silloin ei ollut näitä amerikan- eikä venäjänkettukoiria, ei myöskään luolakoiria. Vähänkään ketunajotaipumusta omaavat ajokoirat ammuttiin armotta, ajokoiran piti ajaa jänistä, ja vain jänistä.

    Ilveksiä taitaa olla luokkaa 2000. Niidenkin ravintoa on tutkittu laajalti: 10% ilveksistä käyttää vähän kettua ravintonaan. Nekin useimmiten kolmijaloiksi ammuttuja. Ilveksellä ei ole osaa eikä arpaa kettukannan laskuun.

    Kapia eli syyhyä esiintyy muutamalla prosentilla ketuista. Suurin osa tartunnan saaneista paranee, vielä suurempaan osaan ei syyhy edes tartu.

    Ammatti Raivooja 17.4.2016, 15:46

    Nii, oliko Antonilla esittää jotain, että ennen 60-lukua ei ollut myyräsykliä ja myyräkanta oli vakaa?

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 92)
1 2 3 … 5 6 7 8 9 10