› Keskustelut › Metsänomistus › Hulluja Puolangalla

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 92)
1 2 3 4 5 6 … 8 9 10

  • Hulluja Puolangalla

    Lähetetty: 13.4.2016, 19:09

    Ylen nettisivulla kerrottiin kuinka joku porukka yritti saada luolakoiran ahdistaman mäyrän kaivettua hiekkaharjusta Puolangalla. En kyllä voi kutsua heitä metsästäjiksi, koska luolakoiran avulla suoritettu mäyrän kotirauhan häiritseminen ei ole mielestäni metsästystä.

    Hulluus tulee siitä, että uutisen mukaan porukka kaivoi 6 metriä syvän pystyseinäisen kuopan harjuun. Tietysti se lopulta romahti ja alimpana oleva kaveri jäi metrisen maakerroksen alle. Kaverit saivat onneksi kaivettua kaverin pään näkyviin. Kesti kuitenkin 7 tuntia ennen kuin pelastuslaitos sai miehen kaivettua esille. Ruumiilliset vammat eivät kuulemma olleet mainittavia. Henkisiä vammoja kaveri ei kaikiten saanut lisää, sillä sanoi jatkavansa harrastustaan.

    Jotenkin tuntuisi, että moiset puuhat pitäisi kieltää. Kohtuulista olisi, että pitäisi korvata pelastuslaitoksen kuluja, koska porukka on tieten tahtoen moiseen hullunpuuhaan ryhtynyt. Uutisesta ei selvinnyt se, että oliko kaivajilla maanomistajan lupa.

    Tekijä
    Timppa
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen 16.4.2016, 12:13

    Sääilmiöt vaikuttavat vain lintukantojen vuosien väliseen vaihteluun, ei pitkäaikaistrendiin – ilmastonmuutos kyllä.

    Osaako harrastelija tai joku muu kertoa: miksi metsäkanalinnut eivät ole elpyneet sotien jälkeiselle tasolle, vaikka petoja jahdataan (esim. ketun jälki-indeksi on alentunut keskimäärin noin puoleen neljännesvuosisadassa) ja metsästystä on vahvasti säädelty nykyvuosina?

    Kysymyksen ratkaisisi seuraava koejärjestely. Jos linnut rauhoitettaisiin joillakin talousmetsäalueilla kokonaan metsästykseltä, nähtäisiin näitä vertailualueita tarkkailemalla, onko syy metsäkanalintukatoon

    -metsästyksen helppouden aiheuttamassa, lisääntymiseen verrattuna liian korkeassa lintujen verotustasossa vai
    -metsätalouden luomien elinympäristöjen heikossa laadussa vai
    -pedoissa.

    Jos siis metsästyksen lopettaminen ei nosta lintukantoja, syy on elinympäristöissä tai pedoissa. Jos alueella eliminoidaan lisäksi pedot, syy on elinympäristöissä.

    Tällaista tutkimusta onkin jo tehty riistakolmioaineistoilla, ja aion itsekin jatkaa tätä hyvää perinnettä. Niiden tueksi tarvittaisiin laajoja eli vähintää tuhannen hehtaarin yhtenäisiä metsätiloja, joilla voitaisiin hienosäätää metsästystä.

    Timppa 16.4.2016, 15:07

    AJ:lle.
    Esimerkiksi meidän metsästysseuran mailla vajaan 3000 hehtaarin alalla on ollut tosiasiassa lähes täydellinen kanalintu- ja pienpetorauhoitus jo vuosikymmeniä. (toki salametsästyksestä teillä ei ole varmuutta).

    Kanalintukannat ovat meilläkin selvästi vähentyneet. Ainakin merkittävä osasyy näkyy, kun kävelee metsässä. Harsintametsät ovat lähes korvautuneet kasvatusmetsillä. Niissä on riistalle otollisia oloja vain noin 10-20-vuotiaissa metsissä. Nuoremmat ovat usein niin aukeita, että kanahaukka näkee helposti liikkuvan linnun. Vanhemmat ovat usein niin sulkeutuneita, ettei ruokaa juurikaan löydy. Vasta varttuneiden männiköiden mustikkavarvikoissa on taas ruokaa ja suojaa.

    Sitten eräs yksittäinen tekijä on kanahaukan yleistyminen. Se saattaa saalistaa 365 vuorokautta vuodessa. Tai käydä talven aikana herkuttelemassa Etelä-Suomen kaneilla, puluilla, variksilla, sorsilla ja fasaaneilla. (meiltä Espoossa ovat fasaanit kadonneet. Liekö kanahaukat syynä) Keväällä haukat voivat sitten palata pesimään metsiin. Jos haukka tappaa emolinnun, niin koko poikue tuhoutuu kerralla. (meilläkin Espoossa näin hakun tappavan fasaaniemon)

    Tietysti keväiden aikaistuminen johtaa usein poikaskuolemiin. Ja maapedotkin ottavat osansa.

    Em neljän tekijän yhteisvaikutus on mielestäni johtanut nykytilanteeseen. Luulisin, ettei petojen vaikutusta kyllä pysty erittelemään riittävällä tarkkuudella. Esimerkiksi 1000 ha:n alueen tyhjentäminen niistä, kun kanahaukatkin pitäisi tappaa, on mahdotonta, koska ympäristöstä vaeltaa pyydystettyjen tilalle uusia.

    En siis myöskään usko, että supien, mäyristä puhumattakaan, kannan laskukaan mainittavasti elvyttäisi kanalintukantoja.

    A.Jalkanen 16.4.2016, 16:34

    Kyllä Timppa näkyy olevan oikeassa, kanahaukkaa on enemmmän, mutta nousu on ollut hyvin maltillista, joten niin lienee vaikutuskin (välilyönnit pois):

    https://rengastus.helsinki.fi/tuloksia/Talvilintulaskenta/tilasto/ACCGEN

    Tällä sivulla on kartta laskentareiteistä:

    http://koivu.luomus.fi/talvilinnut/

    Reittien tuloksia on tässä, eli voi katsoa oman paikkakunnan tilanteen (välilyönnit pois):

    http://koivu.luomus.fi/talvilintutuloksia/

    Timpan metsä kuulostaa hyvältä koealueelta. Sattuisiko siinä alueella olemaan riistakolmioita?

    Lisätiedot: anneli.jalkanen@iki.fi.

    Timppa 16.4.2016, 19:04

    Taitaa riistakolmio olla pääosin naapuriporukan puolella.

    Kyllä minusta noiden havaintojen mukaan kanahaukan talvikanta on n. 50 vuodessa lisääntynyt luokkaa 50 %, joten kyllä sillä on suuri merkitys muiden tekijöiden ohella. Tietysti sitten vielä sekin, että onko pesivä kanta lisääntynyt samassa suhteessa , enemmän tai vähemmän.

    Jos ajatellaan vaihtoehtoja että kaikki supit poistetaan tai kaikki kanahaukat poistetaan, niin kyllä väittäisin, että kanahaukkojen poisto parantaisi lintukantoja enemmän kuin supien poisto. Perustelen tätä sillä, että kanahaukat saalistavat läpi vuoden ja kuten tuolla edellä kirjoitin, tappaessaan emolinnun tuhoavat samalla koko poikueen. Ainakin omien havaintojen mukaan meillä ovat poikaset kuoriutuneet niistä muutamista metsonpesistä, joita ollaan hakkuuaukoista löydetty. Vaikkei siis supeja ole metsästetty.

    En kyllä pysty kuvittelemaan sellaista koejärjestelyä, jolla voitaisiin saada luotettavia tuloksia tuohon Annelin ehdottamaan tutkimukseen. Ainoa mahdollisuus tuntuisi olevan riittävän suuri saari, jolloin talvella pyydettyjen maapetojen tilalle ei uisi uusia. Sittenkin olisi ongelma kuinka ne kanalinnut saa luotettavasti laskettua ilman, että samalla laskennalla vaikutetaan kantaan.

    A.Jalkanen 16.4.2016, 19:32

    Kiitos Timppa vastauksesta. En tarkoittanut ”eliminoinnilla” totaalista petojen hävitystä, joka on – kuten totesit – melko mahdotonta. Tarkoitin sitä normaalia pienpetojen poistoa, mitä monessa metsästysseurassa harjoitetaan.

    Teen tutkimukseni normaalissa talousmetsässä riistakolmioilla. Niistä kun tiedetään sekä nisäkkäiden että lintujen kannat, niin koejärjestely on siinä valmiina. Talvilintulaskennoista saadaan lisäksi tietoa petolinnuista.

    Normaaleita koealoja ei ole vaikeaa löytää, mutta niiden vertailualoja, eli metsästykseltä täysin rauhoitettuja (ts. paljon lintuja ja petoja sisältäviä) on aineistossa liian vähän. Tämä taas johtaa siihen, että tutkimuksessa ei ehkä saada luotettavasti selville, mitä metsästyskäytäntöjen muuttaminen vaikuttaisi eliöyhteisöön.

    Kanahaukka on tutkimusten mukaan erittäin tehokas saalistaja, mutta siitä on sellaistakin tietoa, että se välttää metsäkanalintujen saalistamista oman pesänsä ympäristössä. Sen sijaan haukka hävittää sieltä esimerkiksi varislinnut, mikä voi jopa parantaa metsäkanojen lisääntymismenestystä. On esitetty, että sen selviytymisstrategiaan kuuluu tavallaan ”säästää” metsäkanoja talvimuonaksi. Jos tämä pitää paikkansa, se ei olisi kanalinnuille aivan niin suuri uhka kuin sen määrästä suoraan voisi päätellä.

    harrastelija 16.4.2016, 19:45

    Hyvä asia näistä Puolangan hulluista on viimeisen sivun pohdinnat!
    Siitä kiitos AJ:lle ja Timpalle. Kyllähän metsälinnut kuteb nuutkin metsänelävät kuuluvat metsään ja metsälehden keskustelupalstalle.

    Anneli on varmastikin perehtynyt näihin asioihin – hyvä juttu!
    Itse en ole jaksanut tutkia tarkemmin, enkä myöskään lukenut tutkimustuloksia asiasta.

    1950-60 luvuilla metsästin varsin innokkaasti ja metsälintujakin oli lähes joka reissulta joitakin kynittäväksi. Mm riekkokanta oli hyvinkin metsästettävää silloin Kainuussa. Riekon poikueet olivat suurempia kuin koppelon tai teeren, jopa toistakymmentä munaa saattoi olla pesässä.

    1980-luvulla muutin takaisin Kainuuseen, jolloin kuului vielä teeren soidin raikkaana. Omilla metsästysmailla kanalintukanta oli kumminkin niin huono, että olen silloin lopettanut niiden metsästyksen.

    1990-luvulla omassa n. 50 ha:n palstassa oli vielä jopa 50 teeren tokkia. Sitten alueelle ilmestyi kanahaukka ja pian teeret vähenivät. Nyt palstalla liikkuessa saattaa yksi poikue teeriä löytyä.

    Olen muutamassa seurassa jäsenenä ja esim. kolmiolaskennassa viime kesänä ei löytynyt yhtään kanalintujen poikuetta! Tosin viime kevät ja alkukesä olivat todella surkeat.

    Pääsiäisen aikan naapuri oli huomannut ja kuvannut meidän laiturilla ahman! Havainto tapahtui iltapäivällä, ei tullut vain juuri silloin katsotuksi ulos 🙁
    Ahmaa pidetään harvinaisena, mutta ne ovat täällä nyt lisääntyneet. Laiturilta on taloon matkaa 15 m ja Kajaanin keskustaan n. 3.5 km.

    suorittava porras 16.4.2016, 21:11

    Täällä on lueteltu koko joukko kanalintuja vähentäviä tekijöitä . Muutama on jäänyt kuitenkin mainitsematta . Niitä ovat liikenne ja sähkö -ja puhelinlinjat . Viimeksimainitut ovat onneksi poistuneet maastosta jo lähes täysin , mutta ”pyydystivät” lintuja varsin tehokkaasti vielä 60-80 luvuilla .
    Sähkölinjojen määrä on kasvanut 50-luvulta lähtien voimakkaasti nähin päiviin saakka . Linnut törmäilevät yllättävästi jopa 110 kilovoltin sähkölinjoihin . Tuttavani kertoi kuluneelta talvelta esimerkin , jossa useita teeriä oli törmännyt johtoihin muutaman päivän välein alle kilometrin pituisella pätkällä johtokatua . Sama toistuu varmasti muuallakin maassamme .

    Liikenne vähentää myös varmasti varsinkin lintujen poikasia ja nuoria lintuja . Saman se tekee tosin myös pienpedoille . Yllättävää on , että niinkin varovainen otus , kun kettu , jää helposti auton alle . Esimerkiksi viime syksynä sain tiedon viiden ketun jäämisestä auton ruhjomaksi pienehköllä alueella kuukauden sisällä . Näistä kolme tapausta näin henkilökohtaisesti (=raato tien ohessa) .

    Mutta mäyräasioihin.. .
    Mäyrä ei suinkaan ole luolapyytäjien halutuinta riistaa . Kettu ja supi ovat pääkohteet . Koiran laskemista samaan luolaan mäyrän kanssa vältetään . Vahingossa näin voi toki käydä . Moni koira on joutunut mäyrän raatelemaksi , joskus koiralta on lähtenyt jopa henki . Kettu ja supikoira ovat ”turvallisempia” kohteita koiraa ajatellen .

    PS. Jahtikaverini (hirvi) lähetti pari viikkoa sitten muutaman tunnin sisällä kolme kuvaa , joissa oli yhtensä 5 hengetöntä supia . Nämä oli saatu saaliiksi patikoimalla jokunen tunti seisojan ja terrierin kanssa lähimetsissä . Tämän perusteella voi päätellä , että pienpetoja on varsin runsaasti .

    arto 17.4.2016, 07:41

    Heitetäämpä omat arvailut lintukatoon… Metsästys haulikolla, tekee paljon haavakoita, se yksikin hauli tapaa ajanpäälle( ammuttu monta lintua kiväärillä joissa ollut märkiviä haulinreikiä) kanahaukka, tänä talvena samoiltu reilut tuhat kilometriä selkosia. löytynyt 4 koppeloa, 3 teertä kaikki naaraita. haukan jäljiltä. Supi, syö munat pesästä, sateinen kylmä kesä. Vertaus vanhaan aikaan, 50. 60. luvulla metsästys tapahtui koirilla ja ammutiin istuvaa lintua. oli varma saalis. Nykyisin karkko lintuja tavoitellaan haulikolla

    A.Jalkanen 17.4.2016, 09:08

    Hyviä pohdintoja täällä. Eri metsäkanalinnuilla ovat osittain eri haittatekijät, kun niiden elinympäristötkin ovat erilaiset. Riekon haittana pidetään juurikin soiden ojitusta ja pyyllä lepän vähenemistä. Lapissa mm. tutkitaan poroaitojen roolia lintujen surmana.

    Kun varsinainen kiinnostuksen kohteeni on borrelioosi eikä kanalinnut, pienjyrsijät ovat avainasemassa, koska niitä on huippuvuosinaan lukumääräisesti paljon. Puuki osuu ehkä asian ytimeen lauseella ”myyrät vähentää liikkumistaan ruokapaikoillaan, kun pienpetoja on paljon”.

    Nykyinen avohakkuumetsätalous ja tehokas pienpetojahti yhdessä (käynnissä oleva eliminointikoe !) antavat melko varmasti myyrille enemmän elintilaa (niiden absoluuttinen määrä kasvaa). Sekin tiedetään, että myyrät täyttävät huippuvuosinaan kaikki ”habitaatit” eli elinympäristöt. Tällöin voi käydä niin, että pedot metsämyyrien perässä kulkiessaan osuvat useammin tuoreille avohakkuille kanalintujen – koskee siis pääasiassa teertä ja metsoa – pesille. Peltomyyrää kiinnostavat todennäköisesti hieman vanhemmat, heinittyneet avohakkuut.

    Kuoriuduttuaan poikaset ilmeisesti siirtyvät avoimilta alueilta varttunempiin mustikkametsiin, mutta tulevatko ne sitten siellä syödyiksi? Jos saalistajia olisi paljon, olisiko myyriä tasaisesti joka vuosi, jolloin linnut ennakko-oletusten vastaisesti säästyisivät sekä pesillä että poikasvaiheessa? Selitys tähän olisi se, että myyrä on kaikkien pienpetojen halutuin saalis. Tämän hypoteesin testaamiseen tarvittaisiin metsiä, joissa olisi pysyvästi vahva petokanta.

    Kanahaukkaa vastaan lintuja ilmeisesti auttaisi Timpan mainitsema ”harsintametsärakenne” eli kohtalaisen harva, kerroksellinen rakenne: mustikkaa kenttäkerroksessa, mutta isoja puita näkösuojaksi. Ns. riistatiheiköt, eli siellä täällä oleva tiheämpi aluskasvillisuus, voivat olla myös avuksi.

    Timppa 17.4.2016, 09:26

    AJ:lle
    Kyllä luulisin meidänkin maille saavan tehdä jonkun koelinjan. Ei me kuitenkaan totaalirauhoitusta olla tieteenkään vuoksi tekemässä. Ammutaan ne muutamat linnut mitä satutaan saamaan. Tutkimus, josta voisi odottaa tilastollisesti merkittäviä tuloksia on kyllä mielestäni aika haasteellinen, koska vaikuttavia tekijöitä on paljon ja luotettavien havaintojen teko erittäin epävarmaa.
    Pitäisi pystyä tarkasti luokittelemaan havaintomaastot lintujen menestymistä silmällä pitäen. Kanalintujenkin laskeminen on aika sattumanvaraista. Miten erotella maapetojen ja kanahaukan vaikutus? Jne. jne.

    Omakohtainen kokemus teerenkuvilta. Taakseni istui teeri. Käännyin varovasti, mutta lintu olikin lähtenyt. Nimittäin kanahaukkakin halusi sitä. Teeri siis onnistui pakenemaan, mutta haukka huomasi närhen, jota alkoi ajaa takaa. Närhikin huomasi vaaraan ja kauheasti rääkyen pakeni läheiseen kuusikkoon haukka perässään. Miten siinä kävi, en käynyt katsomassa. Siis ainakin kerran haukka metsässä ahdisti varislintua. En kyllä kuitenkaan usko, että haukoista missään oloissa on hyötyä lintukannoille.

    Arton kanssa olen samaa mieltä noista ”pomppulintujen” ampumisista. Luulisin, että ongelma koskee erityisen pahasti maita, joille myydään metsästyslupia. Pyritään saamaan se saaliskiintiö täyteen. Pakenevaa lintua ammutaan suolille, jolloin se putoaa näkymättömiin, piiloutuu ja lopulta kuolee.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 92)
1 2 3 4 5 6 … 8 9 10