Keskustelut Metsänomistus Hulluja Puolangalla

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 92)
  • Hulluja Puolangalla

    Ylen nettisivulla kerrottiin kuinka joku porukka yritti saada luolakoiran ahdistaman mäyrän kaivettua hiekkaharjusta Puolangalla. En kyllä voi kutsua heitä metsästäjiksi, koska luolakoiran avulla suoritettu mäyrän kotirauhan häiritseminen ei ole mielestäni metsästystä.

    Hulluus tulee siitä, että uutisen mukaan porukka kaivoi 6 metriä syvän pystyseinäisen kuopan harjuun. Tietysti se lopulta romahti ja alimpana oleva kaveri jäi metrisen maakerroksen alle. Kaverit saivat onneksi kaivettua kaverin pään näkyviin. Kesti kuitenkin 7 tuntia ennen kuin pelastuslaitos sai miehen kaivettua esille. Ruumiilliset vammat eivät kuulemma olleet mainittavia. Henkisiä vammoja kaveri ei kaikiten saanut lisää, sillä sanoi jatkavansa harrastustaan.

    Jotenkin tuntuisi, että moiset puuhat pitäisi kieltää. Kohtuulista olisi, että pitäisi korvata pelastuslaitoksen kuluja, koska porukka on tieten tahtoen moiseen hullunpuuhaan ryhtynyt. Uutisesta ei selvinnyt se, että oliko kaivajilla maanomistajan lupa.

  • Ammatti Raivooja

    http://yle.fi/uutiset/mayra_viritti_melkoisen_ansan__metsastaja_jumissa_hiekkatonnien_alla_seitseman_tuntia/8805014

    Tuolla on vielä kuviakin. Ei kyllä kaikki metsästäjät ihan täysillä käy.

    Metsuri motokuski

    Vielä tuohon kaivuuhommaan. Minusta pienpetojen metsätys on ensiarvoisen tärkeää varsinkin vieraspetojen metsästys. Meillä on tällä hetkellä sellainen määrä vieraspetoja (supikoira, minkki) tuolla luonnossa että kaikenlainen maassa pesivien lintujen elinpäivät ovat uhattuja. Uskon edelleen, myyristä huolimatta, että vieraspetojen poisto luonnosta on parasta luonnonhoito mitä voidaan tehdä AC:n vakuutteluista huolimatta. Meidän oma petokantammekin voi huolehtia myyristä minkä ehtivät, niin kuin on satoja tuhansia vuosia tehnyt.

    Ihminen on omalla toimillaan tuonut tällaiset vieraspetomäärät meidän luontoon joka nyt kärsii siitä suunnattomasti.

    Nyt sitten siitä kaivuusta. Jokainen valveutunut metsästäjä korjaa kaivuujäljet ja ennallistaa luolan, jotta sama luola pyytäisi edelleen. Onhan luolan uudelleen aukaisu monin verroin helpompaa kun se on joskus kaivettu auki. Laittakaa sinne vuokrasopimukseen että luolat ovat ennallistettava kaivuun jälkeen jos teidän mailla kaivuuta tehdään. Mutta älkää kieltäkö pienpetojen pyyntiä varsinkaan vieraspetojen osalta. Sillä teidän maista tulee sellaisia petoreservaatteja, jotka ruokkivat myös ympärillä olevia alueita kuten kaupunkien taajamametsäst näin tekevät.

    Timppa

    Mm. Kyllä minusta lähtökohta pitää olla, että toisen maalle ei saa mennä kaivamaan kuin maanomistajan erikseen antamalla luvalla. Ei normaalista metsästyksenvuokrasopimuksesta voi hakea itselleen kaivuoikeutusta.
    Siitä olen kyllä samaa mieltä, ettei niistä supeista ole sanottavaa hyötyä myyrätilanteen hallitsemisessa.

    Onko sitten tuosta pienpetometsästyksestä sitten hyötyä supikantojen kunnossapitämisessä? Tilastojen valossa tarkasteltaessa tehostettu metsästys on lisännyt supikantoja. Ennen tehopyynnin aloittamista vuosittaiset saaliit olivat luokkaa 70 000 yksilöä vuodessa. Nyt jotain luokkaa 170 000 jatkuvasti. Siis tehostettua pyyntiä supit kompensoivat tehokkaammalla lisääntymisellä. Kanta pysyy myös nuorena, jolloin tautikuolleisuus vähenee. Epäilemättä myös muuttoliike itärajan takaa tuo supeja, mistä sitten tulee raivotautiriski.

    Siis parempi olisi antaa luonnon säädellä supikantoja. Esimerkkinä tuo mäyrä. Eiväthän senkään kannat ole vuosikymmenten kuluessa ainakaan meillä päin lisääntyneet vaikkei sitä ole koskaan meillä metsästetty.

    Olen siis sitä mieltä, että parempi antaa eläimille kotirauha. Jos välttämätöntä pyydystää, niin sitten tavalla tai toisella luonnosta, mutta, jos lopputuloksena on supikannan muuttuminen entistä elinvoimaisemmaksi, niin mennään muun riistakannan suojelussa ojasta allikkoon. Sekin kannattaa muistaa, että supit ovat ilvesten ja susien ruokaa, jolloin muihin riistaeläimiin kohdistuva metsästyspaine vähenee.

    Ammatti Raivooja

    Mäyrä ja supikoira syö samaa ravintoa. Kyllä mm. mäyrä pitäisi suojella näiltä hulluilta ja supikoiria raivaamalla antaa tila samassa lokerossa oleville mäyrille.

    Gla

    ”Minusta pienpetojen metsätys on ensiarvoisen tärkeää varsinkin vieraspetojen metsästys.

    Mutta älkää kieltäkö pienpetojen pyyntiä varsinkaan vieraspetojen osalta. Sillä teidän maista tulee sellaisia petoreservaatteja, jotka ruokkivat myös ympärillä olevia alueita kuten kaupunkien taajamametsäst näin tekevät.”

    Olen kieltänyt pienpetojen pyynnin vieraslajeja lukuunottamatta. Tosin kun en tiedä paikallisten porukoiden aktiivisuutta noiden pyyntiin, en myöskään tiedä oman sopimukseni vaikutusta alueen petokantaan. Ketun jälkiä talvella näkyi runsaasti, mutta myyriä suurempi ongelma on hirvieläimet.

    Sinänsä tuo Puolangan juttu on jotain mikä menee yli hilseen. Tuollainen motivaatio täytyisi ehdottomasti saada suunnattua johonkin hyödylliseen.

    Metsuri motokuski

    Ilman muuta metsästyseuran tulee informoida maanomistajaa jos pesäluola sijaitsee hänen maillaan. Varsinkin jos siellä harrastetaan kaivausta. Sehän on ilman muuta luvanvaraista toimintaa.

    Tuossa olen Timpan kanssa erimieltä että supikoirakanta pystyy sääntelemään itseään. Supikoira on niin erinomainen siinä että se pystyy vaihtamaan ravintoa helposti ravintotilanteen mukaan. Siten esim lintukannan romahdus ei vaikuta supin ruokavalioon juurikaan mutta kelpaa kuitenkin erinomaisesti ruuaksi kun sitä on tarjolla. Toisekseen supikoira nukkuu pääosin talvet maapesässä joten talvella niukan ravinnon aikana normaalia kulutusta ei ravinnonmäärässä tapahdu. Supikoira on erinomainen selviytyjä ja se on löytänyt erinomaisen lokeron meidän luonnossa. Sen monipuolinen ravinnonhaku mahdollistaa sen että se ei astu kenenkään luontoomme kuuluvan pienpedon varpaille ravinnon osalta.

    Supikoiran osalta ei ole kuin kaksi luontaista vihollista. Ne ovat susi ja ilves. Onneksi ilveskanta on kasvanut ja siten osaltaan huolehtii kannan rajoittamisesta. Sairauden, kuten raivotauti, on myös yksi mutta se on myös uhka kaikelle pienpedoille myös meidän omille lajeille.

    Sama koskee osaltaan myös minkkiä. Se on tehokkaasti hävittänyt vesikon pienenpänä petoeläimenä ja siten valoittanut oman lokeron meidän luonnosta. Samoin minkin luontaiset viholliset ovat vähissä, jotka rajoittaisivat kannan kasvua.

    Timppa

    Niin MM. Otetaan kaksi näillä palstoilla käsiteltyä lajia.
    Epäilemättä olemme samaa mieltä, että tehostettu hirvenmetsästys on aluksi lisännyt hirvisaalista mutta vähentänyt hirvikantaa ja myöhemmin hirvisaalista.

    Sitten supikannan käyttäytymisen kummalisuus, mihin tuolla edellä viittasin. Luonnollisestikin oletettaisiin, että aluksi saalismäärät kasvavat ja sitten kannan vähennettyä pienenevät. Miten on käynyt? Tehostettu supien metsästys on lisännyt pysyvästi supisaalista. Eikö tämä tilasto päivänselvästi kerro sen todellisuuden, että supijahti lisää supeja? Niin hullulta kuin se kuulostaakin.

    Metsuri motokuski

    Mihinkä perustuu väite että nimenomaan metsästys on lisännyt supikoirakantaa ? Jos supikoirasaalis on lisääntynyt niin ainoa syy yhteys metsästykseen on kestämätön väite. Syitähän voi olla muitakin:

    – ravintotilanne
    – saaliiksi joutumisen paine puuttuu
    – yleinen terveys, Johtuu hyvästä ravintotilanteesta
    – kannan lisääntymisen potentiaalinen vaikutus. Mitä enemmän elukoita sitä tehokkaammmin kanta lisääntyy metsästyksestä huolimatta myös ”petoreservaatit” toimivat erinomaisina lajin levittäjinä.

    Onhan näitä syitä kun vain miettii.

    Toiseksen ihmettelen kuinka auton alle jää supikoiria aina enemmän myös sellaisilla alueilla joilla niitä ei metsästetä. Joten kanta on kasvanut myös näillä alueilla vaikka Timpan mukaan ei pitäisi.

    Minusta meillä olisi jo valmiina paras ja tehokkain kannarajoittaja kunhan sen annettaisiin lisääntyä vielä reilusti. Sehän on ilves. Se metsästää 360 vrk;tta vuodessa ja lähes jatkuvasti.

    A.Jalkanen

    Tämänpäiväisessä Aarre-lehdessä idolini R. Isomäki siteeraa sen väärän tiedon, että minkki olisi hävittänyt vesikon. Se onnistuttiin hävittämään ihan omin voimin jo ennen kuin minkki levisi Suomeen turkistarhoilta. Sen sijaan vesikon palauttamisen luontoon minkki vahvempana kilpailijana tietenkin estää nykyisin.

    Eläinkantoja säätelevät monet tekijät. Eläinlajin oma tiheys (reviirien puute), ravintotilanne ja petotilanne. Toistelen tässä itseäni, mutta kertaan vielä: supikoirasta tiedetään jo enemmän, mm. se, että se, kuten ei mäyräkään, ole merkittävä uhka linnuille. Mutta sen eliminoiminen Suomen luonnosta lienee jo mahdotonta.

    Timppa

    Mm:lle. Tietysti supikannan lisääntymiseen voi olla muitakin syitä kuin metsästys. Yhtä hyvin syynä voi olla metsästys. Et voi sitäkään noin vain voi kiistää. Samaa mieltä olen ilveksen metsästyksestä. Ilvekset syövät supeja ja niiden metsästystä pitäisi suitsia. Se, että kuolleita supeja näkyy tienvarsilla sielläkin, missä supeja ei metsästetä on luonnollista. Nimittäin yleensä eläimet pyrkivät täyttämään tyhjiksi jääneitä reviirejä. Jos jostain ovat supit tapettu, vaeltaa lähitienoilta uusia tilalle ja siksi niitä jää autojen alle.

    Kuten AJ tiesi, vesikko katosi jo ennen minkin pääsyä luontoon. Ainakin meillä päin viimeiset havainnot olivat 1930-luvulla. Minkki on erittäin sopeutuva eläin. Omakohtaisia havaintoja on puroissa Utsjoella.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 92)