Keskustelut Puukauppa Huippuasiakas

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 76)
  • Huippuasiakas

    Hei

    Muussa yritystoiminnassa (ei metsäala) toimiessa olen tottunut siihen ajatusmalliin, että asiakas tai yhteistyökumppani joka tuo liikevaihtoa ja varsinkin sellaista liikevaihtoa josta jää myös katetta firmalle on kuningas ja häntä pyritään palvelemaan mahdollisiman hyvin.  Täällä metsäalalla jostakin syystä tuntuu olevan yleisenä ajatusmallina, että puunostajaa eli metsätalousyrittäjän tärkeintä yhteistyökumppania pidetään jotenkin kilpailijana tai vihollisena vaikka ainakin minun metsätaloudessani liki 100 % liikevaihdosta tulee puunostajilta.  Minusta metsänomistajan kannattaa pyrkiä yhteistyöhön ja pitkäaikaiseen kumppanuuteen sellaisen puunostoyhtiön kanssa, jonka puunostotarpeet natsaavat omien metsien myyntimahdollisuuksiin.

    Asiakkaiden jako eri luokkiin on normaalia yritystoimintaa monella alalla.  Esim itse käytän karkeaa kolmen luokan jakoa:  1. Huippuasiakkaat (palvellaan aina mahdollisimman hyvin, joskun jopa omasta katteesta tinkien).  2. Normaalit asiakkaat (suurin masssa, tuovat leivän pöytään, palvellaan hyvin, mutta ei liikaa). 3. Ei halutut asiakkaat (vältellään tarjouksen tekoa, jos pakko tarjota niin laitetaan hintaan reilu lisä, jotta vituttaisi vähemmän jos tarjouksen joutuu lunastamaa).

    Tämä taustaksi ajatusmallistani, mutta sitten se varsinainen kysymys.  Tällä palstalla on varmasti paljon myös puunototehtävissä toimivia, joten toivoisin heidänkin vastaavan:

    Mitä seikkoja puunostajat arvostavat asiakkaassa? Millainen on se huippuasiakas, jonka puut ostetaan isommankin myrskyn jälkeen tai heikommassakin markkinatilanteessa, josta pidetään kiinni vaikka kilpailija olisi käynyt houkuttelemassa, jolle soitetaan kun puun hinta on putoamassa ja vielä ehtii tehdä yhden kaupan vanhalla hinnalla, jonka ei tarvitse valitella hankintapuun heikkoa menekkiä, jonka harvennusta hakkaamaan laitetaan se paras konekuski yms. yms.

     

  • harrastelija

    Ensimmäisen kerran kuulen ”koeajasta” Metsäliiton jäseneksi? Jäsenhän on niinkuin Jees tuolla aikaisemmin kertoi. Sopimuskumppaniksi minua aikanaan kysyttiin jonkun puukaupan yhteydessä – ilman koeaikaa 🙂

    Näin ainakin yksityisasikkaana, sitä en osaa sanoa, jos on esim. joku yhtymä, kuolinpesä, yhteismetsä tms.. Liekö sitten näilläkään mitään koeaikoja?

    Korpituvan Taneli

    Mikä koeaika? Tosin olen jo kolmannen polven jäsen Metsäliitossa, että kai ne koeajat on jo ohi?

    Mitään erityissopimusta en ole Metsäliiton kanssa tehnyt. Ei ole oikein ollut kilpailukykyinen, ei aina edes kuidussa.

    Hyvät on korkotuotot olleet, sinne olen jättänyt lisäosuuksiin korotkin. Joskus takavuosina teki mieli vapauttaa nuokin rahat muuhun käyttöön, mutta kun tuo velkahommakin on jo tullut selätettyä, niin olkoompa siellä, kun tuotto kohtuullinen.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Tolopainen

    Ei näemmä jäsenet ole perehtyneet asioihin, jäsenet on jaettu kolmeen luokkaan ja tarkoitus oli kysyä, missä ajassa ne laihat perusvuodet loppuu ja pääsee sisäpiiriin, jolloin puista maksetaan monenlaista lisää ja bonusta.

    Rane2

    Se parasta bonusta maksava ”luokka” on metsäpalvelusopimuksen tehneille jolloin Metsägroup tekee kaikki metsänhoitotyöt ja ostaa puut.Ei siihen tarvita mitään koeaikoja,Tolopainen tekee vaan sopimuksen.Osuudet on tietysti maksettava mutta se ei miljunäärille ole varmaan ongelma.Ja kun metsähommat on Tolopaiselle kirjoituksista päätellen pakkopullaa niin täysihoitohan sopii silloin kuin nyrkki luonnonsuojelijan silmään.

    A.Jalkanen

    Sijoitukset on jaettu kolmeen luokkaan, mutta että jäsenetkin… epäilen.

    jees h-valta

    Rane2:n linjoilla, noinhan se menee. Ja tuo viimeinen virke oli suorastaan hersyvä.

    Tolopainen

    Mikäli olen oikein ymmärtänyt. Siis on olemassa kolme MG:n jäsenlajia :jäsen, jäsenetuasiakas ja metsäomaisuuden hoitosopimusasiakas ja kaikille maksetaan samanlaisesta puusta aivan eri hinta.

    Planter

    Jos puukaupparahat tarvitsee heti, kannattaa myydä sille, joka maksaa eniten. Selvä peli.

    Jos on tarkoitus sijoittaa puukaupparahat pidemmäksi aikaa, ovat metsäyhtiöt varteenotettava vaihtoehto, silloin kannattaa puukaupan kilpailutuksessa pitää tarjouksen €:n määrän lisäksi mielessä ko yhtiön sijoituksen tuotto.

    SE:n tähtitililtä sai viitisen vuotta sitten 5% koron, sitten 4,5% ja nykyisin ilmeisesti 3,5% rahat saa ulos kuukaudessa. Esim ALV rahat kannattaa pitää siellä , tuleepa jopa ilmoitus milloin pitää nostaa tililtä, että ehtii  ALV maksuun.

    Rahat kannattaa levittää eri yhtiöiden sijoituksiin, sillä toiselta saa rahat ulos nopeasti toiselta puolen-puolentoista vuoden kuluttua nostoilmoituksesta.

    ML:n jäsenedut kannattaa avata itselleen ennen puukauppojen tekoa. Sääntömääräisille jäsenosuuksille maksetaan korkoa nyt 6% ja lisäosuuksille 5,5%, eikä se edellytä ML:n metsäpalvelujen käyttöä, kunhan on jäsen. Puukaupat ML:n kanssa kannattaa tehdä ”köntässä” vaikkapa joka toinen vuosi, ei pitää väliä, jolloin pääse nauttimaan 15% pääomabonuksesta (tätä suunnitelmaa ei tietenkään saa paljastaa ostomiehelle). Lisäksi säätämällä puukaupparahoja eri kalenterivuoisille voi päästä kiinni 15% bonukseen. Lisäksi tulee puukaupoistakin jotain Jessen kehumia pienempiä bonuksia.

    ”Kun sijoitat A-lisäosuuksiin, saat samalla oikeuden pääomabonukseen. Pääomabonus tarkoittaa, että voit merkitä A-lisäosuuksien merkintävuotta seuraavien kahden kalenterivuoden aikana (ns. käyttöjakso) puukauppatuloilla uusia A-lisäosuuksia edullisemmin eli maksat niistä vain 85 % merkintähinnasta. Loput 15 %:a maksaa Metsäliitto Osuuskunta.”

    Osa korkotuotosta on vieläpä verovapaata: Verovuodesta 2006 alkaen veronalaista tuloa on 75 % ja verovapaata 25 % osuuspääoman korosta.”

    Kaikki paperit leväälleen tarjousten viereen ja noukkimaan rusinat pullasta.

    Kannattaa olla kaikkien jäsen, mutta ei sidoksissa mihinkään.

    oksapuu

    Taisi se tähtitilin korko laskea jo 2,5%, miten lie jatkossa…

    Planter

    Niinpä näkyy olevan uusille puukaupoille 2,5%. Vanhat ovat kuitenkin itsellä 5 vuotta kiinteällä korolla, eli edelleen 4,5% ja 3,5%.  Eiköhän korko seuraa yleistä korkotasoa, nousee jos yleinen korkotaso lähtee nousuun.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 76)