› Keskustelut › Metsänomistus › HS: ”Miljardiaukko ammottaa valtiontaloudessa”! Olisiko hirvipolitiikka osasyyllinen?

Esillä 6 vastausta, 21 - 26 (kaikkiaan 26)
1 2 3

  • HS: ”Miljardiaukko ammottaa valtiontaloudessa”! Olisiko hirvipolitiikka osasyyllinen?

    Lähetetty: 16.9.2012, 18:25

    Helsingin Sanomat uutisoi tänään: ”Miljardiaukko ammottaa valtiontaloudessa”!

    Tarjoankin Metsälehden lukijoille sekä varsinkin metsänomistajille ja metsäammattilaisille mahdollisuuden esittää näkemyksensä metsätaimikoita syövän hirvikannan osuudesta valtiontalouden heikentyneeseen tilaan. Faktatietoa löytynee myös internetin avulla.

    Tekijä
    mehänpoika
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • mehänpoika 21.9.2012, 11:53

    Glaa ja Korpituvan Taneli vähättelevät hirvipaljouden vaikutuksa tämänhetkiseen valtiontaluoden kuralla oloon. Heillä on siinä omat oikeutensa ja motiivinsa. Kuitenkin asia olisi tutkimisen arvoinen. Onhan tutkittu runsaasti turhempiakin asioita.

    Tämän asian tutkimista peräsi valtiontalouden tarkastusvirasto jo noin vuoden 1984 hirvitarkastuksen päätöksessään. Viraston mukaan ennen hirvikannan kasvattamiseen ruhtymistä olisi pitänyt ensin selvittää hirvien hyödyt ja haitat sekä vaikutukset valtiontaloudelle. Yhteistyöelimen perustamisen jälkeen asia on unohtunut.

    Nyt olisi todella korkea aika valtion käynnistää puolueeton tutkimus hirvien vaikutuksista valtiontaloudelle ja talouselämälle. Se ei onnistune Metlalta MMM:n alaisuudessa. Metla kuuluisi luontevasti valtionvarainministeriön (VM) alkaisuuteen jos aiotaan saada kaikkia osapuolia tyydyttävää puolueetonta tutkimusta.

    mehänpoika 21.9.2012, 12:28

    VTV:n hirvitarkastus 2005 on käyttänyt hirvien yhteiskuntataloudellisena hyötynä RKTL:n laskelmaa hirvenlihan arvosta ja metsästäjien omaa laskelmaa jahtien virkistysarvosta (valtiontilintarkastajat 2000). Laskelmat ovat hyvin epämääräisiä, koska kummastakaan arvosta ei metsästäjät ole koskaan maksaneet tuloveroa.

    Hirvisaaliille on saatu laskennallista arvoa, vaikka jahdeista muodostuneet kustannukset ovat muodostuneet kertyneen lihan arvoa huomattavasti suuremmiksi. Jahtikulut ovat kelvanneet verottajalle verovähennyksenä.

    Hirvenmetsästyksen virkistysarvoksi on laskelmoitu noin puolet RKTL:n laskemasta lihan arvosta toinen puoli olisi metsästystapahtumasta kertyvää virkistysarvoa. Näistäkään ei veroa ole tarvinnut maksaa.

    Metsätaimikoiden hirvivahingot voi ilmoittaa metsäkeskuksille vahinkoarvion tekoa varten. Kuitenkin mahdollinen korvaus on metsänomistajille veronalaista tuloa. Ilmeisesti se on sitä hirvistä koituvaa hyötyä. Taimikkonsa menettänyt metsänomistaja jää kokonaan ilman korvausta kertyneestä mielipahasta ja vuosikausia taimikossa mahdollisesti tehdystä hirvivahinkojen torjunnasta.

    Gla 21.9.2012, 12:32

    Nyt kun minun osaamisen taso laskennossa on todettu, on hyvä jatkaa harjoituksia.

    Raportissa oli arvioitu kustannusten haarukan keskiarvoksi 151 miljoonaa € / vuosi. Oletetaan, että kustannukset ovat jotakuinkin suorassa suhteessa hirvikannan kokoon. Koska kustannukset oli arvioitu siis suurimman kannan mukaan (suuruusluokkana 140 000), nyt ollaan n. 40% tuota alempana. Tällöin 151 milj. € kustannukset pitäisi olla pudonnut n. 92 miljoonaan. Jos oletetaan, että realistinen kompromissi kannan suhteen olisi 60 000 yksilöä eli n. 30% nykyistä alempana, putoaisi kustannukset vastaavassa suhteessa n. 65 miljoonaan.

    Nyt tarkkana, että menee nollat oikein. 65 000 000/7 000 000 000 x 100 = melkein 1%.

    Kuka vielä valtiovarainministerin housuissa (tai oikeastaan hameessa) etsisi ratkaisua valtiontalouden ongelmiin hirvistä?

    Tällä kaikella en edelleenkään tarkoita, etteikö hirviongelmaa pitäisi ottaa vakavasti. Syy sen hoitamiseen on kuitenkin ihan jossain muualla kuin valtion budjetin miljardiaukossa.

    Gla 21.9.2012, 12:45

    Oli hyödyt laskettu miten tahansa, haarukka 127…175 miljoonaa oli pelkkiä kustannuksia. Hyödyt siis pienentävät tuota summaa. Mutta koska hyödyt ovat pääosin yhteiskuntataloudellisiksi laskettavia, en ottanut niitä edellisessä laskelmassa huomioon.

    Laskelmasta kuitenkin jäi olenaisin osa pois ja vajaan 1% osuus oli epäolennainen luku. Täydennän siis laskelmaani hiukan.

    Em. oletuksin tämän hetken kustannukset ovat siis 92 miljoonaa ja realistinen (minun käsitykseni asiasta) minimitaso 65 miljoonaa. Potentiaalinen säästö olisi siis 27 miljoonaa. Tämä on n. 0,4% budjettivajeesta eli asia, josta viestiketjun ensimäisessä kommentissa oli kyse.

    Ei säästökohdetta silti kannata väheksyä. Tarvitaan vuosittain vain 250 kpl vastaavia säästöjä, jolloin asiat on kunnossa. Siitä riittää jokaiselle kansanedustajalle oma nimikkokohde, joten töihin vain!

    mehänpoika 21.9.2012, 14:41

    VTV:n tarkastusraportta ja laskelmia on aivan turha lähteä sivullisten muuttelemaan. Onhan nytkin MMM:llä selvä tarkoitus kasvattaa vahinkoa maanteillä, pelloilla ja metsissä tekevää hirvikantaa, koska pyyntilupia on leikattu 1/3 edellisestä vuodesta.

    VTV:n tarkastusraportin sivulla 36 on mainittu hirvien metsätaimikoille tekemien vahinkojen ilmantuvan yhteiskuntataloudelle viiveellä. Onhan metsikön kiertoaika puulajista ja maapohjan viljavuudesta johtuen noin 40-100 vuotta.

    Sivulla 39 esitetään tarkastusviraston kannanotot. VTV:n mukaan valtiontalouden kannalta hirvi on lähinnä haittaeläin. VTV:n kannanoton mukaan (sivulla 40) pidetään yhtenä vaihtoehtona hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmästä luopumista.

    Gla 21.9.2012, 15:30

    Ok, ei muokata raportin lukuja. Pysytään kuitenkin johdonmukaisina, eikä puhuta vanhentuneista luvuista ollenkaan.

    Raportin merkittävin anti on se, että siinä otetaan kantaa hirvikannan säätelyjärjestelmän toimimattomuuteen. Siitä voidaan keskustella, mutta ei tämän otsikon alla.

Esillä 6 vastausta, 21 - 26 (kaikkiaan 26)
1 2 3