Keskustelut Metsänhoito Höttöpuun kasvatus

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 26)
  • Höttöpuun kasvatus

    Näyttävät apupaskalla lannoitetut kuusikot olevat erityisen herkkiä juurikääpä ja muille sieni tartunnoille.
    Olisiko yhtenä syynä se että kemialliset lannoitteet sekoittavat maaperän luonnollista bakteeri ja pieneliötoimintaa sekä ravinnetasapainoa,siten heikentäen puuston luonnollista vastustuskykyä tartuntoja vastaan.
    Tiettävästi on tapauksia joissa kuusikko on lannoitettu 4 kertaa.
    Tuollainen toiminta alkaa olla jo moraalisesti arveluttavaa,puhumattakaan siitä mitä se tekee maaperälle.

  • Suden jälki

    Miettikääpä:

    1. Rungosta lankkua
    2 .neulasista ikiselviytyville ihmisille
    3. Juurista jotain, kun vaan joku ideois.
    040.5279 620 soittaminen ei maksa mitään.

    6 m3

    Miten noitten kattoristikoissa käytettyjen liimapalkkien kanssa on käynyt. Eikö se ole ongelma?
    Vai onko järjestelmä pettänyt jossain muualla?

    Totta on ettei siitä hitaasti kasvaneesta puusta päästä nopeisiin voitrtoihin.
    Eikä näillä menetelmillä mitkä nyt on saada nykymenetelmilläkään irti parempaa hinnoittelua.

    En tuomitse sitä jos joku nopeuttaa puunkiertoaikaa lannoituksella, omalta osaltani tyydyn niihin eväisiin mitkä minulle on annettu.
    Mutta miksi toitotetaan tuon liimapuupalkin ylivertaisuuteen rakentamisessa? Katto- ja runkorakenteissa?

    Jonkun h-haavasta höylätyn saunan laudepuun tai panelin osalta sen ymmärtää. 10 vuotta seinällä on nykyään jo pitkä aika, sitten siihen on kyllästynyt. Pistetään uusiksi.

    Ulkoverhous kuusilaudasta. Miten tuo nopeakasvuinen puu siellä käyttäytyy?
    Kestääkö se päivänvalon, vaikka maalit ovat kehittyneetkin?

    6 m3

    No ei oo hiirestä kii tuplat, kuuma linja taitaa pätkiä, tunkua linjoilla?

    jees h-valta

    Metsänvartija tosiaan siellä lukijoiden kuvissa oli huolestunut lannoitettujen lahoriskin kasvusta 50v eteenpäin. Vosiko nyt vaatia hiukan mielipdevakautta ettei vain mielistelyn vuoksi vaihdu taas mielipide?
    Kyllä on vain tärkeää ottaa se puu sieltä sitten talteen riittävän nuorena jos rajusti lannoittaa. Ilmeisesti tuo metsänvartijan mielipide tuolla kuvissa voisi perustua jopa jo käytännössä havaittuun. Voisi selventääkkin tältä osin.

    metsänvartija

    Suosittelen koulutusta kysymysten sijaan.

    Ääliöille vastaaminen ei kuulu toimenkuvaani.

    Itäsuomen Antti

    Aika entinen ei koskaan enää palaa. Siksi kehitetään lujuuslajittelua ja komposiittimateriaaleja.

    Ikkunanpokat verhotaan alumiinilla ja ulkoseiniin laitetaan linoleumia tai muovia.

    Minusta jokainen saa tehdä metsällään niinkuin parhaaksi katsoo.
    (sääntöjen puitteissa kuitenkin) Samalla siinä saa tehdä itse valinnat siitä miten sitä hyödyntää.

    Onhan se tietenkin moraalisesti arveluttavaa jos myy tukkileimikon, mutta itselleen ei niitä puita kelputtaisi sahatavaran tekoon.

    Gla

    Tuskin höttöpuuongelma ihan sitä luokkkaa on, että Tekesin pitäisi muovin jalostusta rahoittaa puun kanssakilpailemaan:

    http://yle.fi/uutiset/muovinen_silta_kestaa_jopa_25_tonnin_painon/6866026

    Puun takaa

    Tapahtuneissa kattoromahduksissa ei syy ole ollut puutavarassa vaan puutteellisissa kiinnityksissä.

    6 m3

    Antin esiin tuomat ratkaisut on huoltovapaita = ei voi, tai ei kannata huoltaa. Vaan vaihdetaan uuteen elinkaaren loputtua. Kestotesti noilta puuttuu, odotettu elin kaari n. 20 v. ??? Tuon ajan kun sais joskus takaisin,,, siis sen entisen.

    Raadollinen esimerkki kattotuoleista:
    Rakentaessani saunarakennusta valikoin puut kattotuoleihin. Sahurin kanssa katsottiin vielä ovatko käypäsiä.
    Materiaaliksi tuli 32X150.
    Kattotuolien väliksi laitoin 60 cm, harjan ja seinän välille kattotuoleihin 3 vinotukea.
    Lopputarkastuksessa kunnan rakennustarkastaja totesi:” Ompa tukevat kattotuolit, itse olisin laittanut 90 cm jaolla ja jättänyt yhden vinotuen pois.”
    Silloin tuollaisessa rakennuksessa ei vielä vaadittu tehdastekoisia ”taksstooleja”, otin reilun varmuusvaran.

    kisi

    jees h-valta mellastaa tuolla edellisellä sivulla ja vaatii Metsänvartijaa pysymään sanassaan, joka on lausuttu jhv:n näkemyksen mukaan Metsänvartijan Lukijoiden kuviin lähettämän 50-vuotiasta kuusta esittävän kuvan yhteydessä käydyssä keskustelussa. On tainnut vaihtua Jees h-vallalla Metsäkupsa Metsänvartijaksi.

    Metsäkupsa mainitsee siellä kuvakeskustelussa (ensimmäinen kommentti) seuraavasti:

    ”Kokemukseni mukaan kyyskymppisenä laho alkaa lisääntyä,etenkin nopeasti kasvaneissa kuusikoissa.”

    EDIT sitaatti korjattu sanatarkaksi

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 26)