pihkatappi:”- Kenttäsirkkelin käyttäjä lajittelee saheet ja sahaa fiksummin pölkyt käyttötarkoituksiinsa, kuin suursaha.
<div class=”comment__text js-discussion-text”>

Miten lujuusluokittelu pitäisi sitten toteuttaa? Haluaisimme kuitenkin piensahojen ja sirkkelien toimivan kuten ennenkin, vaarana on että kohta osaavia sahureita ei ole. Harmi homma, että kansanperinnettä ei arvosteta tarpeeksi, onneksi hirsiä saa vielä veistää isältä pojalle opeilla.”

– Piensahaajilla on järjestetty jo kauvan lajittelukoulutusta. Käytännössä silloin käsitellään valmista sahatavaraa melko suuria määriä asiantuntijan johdolla. On sekä laatulajittelu, että lujuuslajittelukursseja, jolla asiaan perehdytetään. Kurssit ovat edullisia ja lisäksi niillä saa mainioita kontakteja alan ihmisiin.

</div>

Tuo sirkkelisahuu on jo tullut niin kalliiksi, että ei sinne sahauslanssiin kannata mitään huonoja puita edes viedä. Aina on itselle sahapuuksi tullut valittua parhaat tukit, joista lähtee priimaa tavaraa ilman isompia lajitteluja.

Jesse: ”Eli saamarin oksaisia paksutyvisiä lyhyitä tumppeja vai Visa? Kympin enemmän kuin kuituna tarkoitit siis+?”

Jessellä tuota huumoria on riittänyt jo heti aamusta. Ota palautumisjuomia mieluummin vasta illalla, vai oletko nyt lomilla?

Sorvitukki 18 cm asti, ja hinta pitkän matkaa kahdeksattakymppiä motilta. Kuusikko kannatta kasvattaa ja harvennella niin, että päätehakkuussa on 500-600 runkoa ja saman verra mottia hehtaarilla, ja siitä 80% tulee sorvia.

pihkatappi:”-Meilläkin on sahautettu perinteisesti vain yli 200 vuotiaita petäjiä ja niistäkin vain noin 10 metriä tyvestä. Niitä on lattiassa, paneeleissa ja runkotavarana. Paneelissa on erikoista, kun lähes koko paneeliseinä on punahonkaa, eli panelin leveys sydänpuuta ja kuitenkaan yhtään oksaa ei näy. Alle 200 vuotiaat puut joutaa vientisahalle ja sellun keittoon.”

-Minäkin olen aina Pottuillut Metsänomistajille, että miksi he kärräävät sirkkeliin sahattavaksi tarvitsemiaan sahaita sellaisista tukeista, jotka tukkien ostaja olisi raakannut, taikka selkeästi alamittaista pölkkyä, josta pitäisi kymmensenttisestä puusta sahata kaksi 50×100 (kakkosnelosta) ja sivulaudat päälle. Sitten inutaan, kun tulee vajaakanttista. Kerran piti sahata seitsenmetristä pölkkyä  kakkos / kuutosiksi ja ne olivat lenkoja , latvasta himpun yli kuusi tuumaa.

Ei metrisellä terällä voi sahata ”vääräämällä”. joten sirkkeli teki ensin toisen reunan suoraksi, eikä toiselta puolelta lähtenyt mitään. Ituniska sanoi, että kyllä hän nyt käsittää, minkä takia tukkien pitää olla suoria.

Anneli. Olen ollut tekemässä (rajaamassa ja merkkaamassa) Pohjanlahden isoissa saarissa leimikoita . Kyllä niissä oli hulppeita kuusikoita. pitkää, suoraa, tervettä kuusitukkia. Niin kiviset maastot, että ajouria piti avata räjäyttelemällä murikoita ajokoneen tieltä. ( Kun ei välistä mahdu ja kivet olivat pihasaunan kokoisia.)

Räjäytystyöt jäivät urakoitsijan hommiksi. Puut vietiin Proomuilla tehtaalle / sahalle.

Noh, voi ne olla saastuneitakin mutta eipä tuo sinällään haittaa kun en mikään erityinen kuusen kasvatusintoilija olekkaan. Kyllä tuossa edellisellä hakkuulla komeita kuusen tyvirunkoja oli mukava kasa ja vahvuutta oli vähintäänkin riittämiin. Niitä ei ollut tehty sorvitukeiksi vaan ihan sahattaviksi ja tosi komean kokoisia. Käsittääkseni lyhyet ovat niitä sorvipöllejä.