Käyttöpuun kokonaiskasvu (+ luston tasaisuus) / kiertoaika olisi suurimmillaan, jos harvennuksia tehtäisiin tiheään ja hakkuupoistumat koko ajan pieninä. Mutta se ei ole kovin järkevää tuloksen eikä mahdollisesti lisääntyvien korjuuvaurioiden takia .  Erilaiset kasvupaikat ja eri puulajit tarvitsee tietysti erilaiset käsittelytkin aina tarpeen mukaan.  Ei ylispuuhakkuukaan ole huono vaihtoehto vaan oikein hyvä, jos on mistä jättää tarpeeksi ja  hyvälaatuisia lisävaltapuita pystyyn. Toimii mm. tasalaatuisissa hoidetuissa havupuumetsissä.

Mutta paras tukkilaatu tullee (männyllä) pohjoisen metsissä (Pohj. Karjalan-Kainuun männiköt). Riippuu käyttökohteestakin ; Kuusella etelän nopeakasvuisuus/tyven oksattomuus on etu havuvanerin teossa.

Juuri noin olen itsekin ajatellut kuin Burli. Lisäksi laskeskellut, että noinkohan tuossa männiköiden yläharvennuksessakaan on mitään järkeä, jos parhaat ja suurimmat tukit joutuu siinä myymään halvemmalla harvennuksen hinnalla. Jos itse hankintana sahaa niin se on eri juttu.

Uljaiden kangasmaamänniköiden hoitoon tulee suhtautua täysin eri tavalla kun tympeisiin, ilottomiin puupeltokuusikoihin. Kun nuoruusvaiheen kasvatusasento on ollut tiheä, ensiharvennus on viisasta tehdä hyvissä ajoin ja laatuharvennusperiaatetta noudattaen. Jo tässä vaiheessa pitää alkaa suunnitella aikanaan koittavaa uudistushakkuuta. Metsänhoitaja merkitsee tulevat siemenpuut metsikköön niin, että niiden ympärillä metsikkö harvennetaan normaalia harvemmaksi. Näin puille luodaan edellytykset kasvattaa pitkä latvus ja vahva juuristo siemenpuuhakkuun jälkeisiä olosuhteita ja käpyjen tuotantoa silmällä pitäen. Harvennukset tehdään Vuokilan oppeja seuraten, maltillisina männyn hitaan harvennusreaktion takia. Nykyopein hakkuukypsään petäjikköön tehdään vielä väljennyshakkuu, minkä myötä parhaat puut järeytyy entisestään ja tulevat siemenpuut vahvistuvat kestämään tulevia rajuilmoja ja tuottamaan runsaasti lihavia siemeniä. Siemenpuuhakkuun ajoitus hyvän siemenvuoden kohdalle ja kevyt maanmuokkaus perään. Siemenpuiden poisto paksun hangen aikaan viimeistään viisi vuotta uudistushakkuusta.

Kun metsää ei päästä kehittymään liian tiheäksi, vahvistuvat puut sopivasti sekä rungoltaan, että juuristoltaan. Joku paikallinen / poikkeuksellinen Trombi tuhoaa, mutta se tavanomainen tilanne: tuulikaatoja sinne – tänne. ei hoidettuun metsään iske.

Eihän tuulikaatoja tule tasaisesti koko metsään, vaan määrätyt paikat ovat tuulelle alttiita, joten niihin pitäisi käsittelyt tehdä niin, että vahingot ovat mahdollisimman pienet,

Männiköissa olen tehnyt aika paljon tuota siemenpuuhakkuuta kuten Burl edellä selostaa. Väljennyshakkuu /harvennus ennen siemenpuuhakkuuta ja puut pysyy hyvin pystyssä. Aikoinaan harsituissa metsissä tosin isot männyt kasvaa jo valmiiksi aukoissa ylempänä kitukasvuista kuusikkoa eikä tuulenkaatoja yleensä tule haitaksi asti.

Männikköön jossa on hyvä kuusialikasvos valmiina ja kasvupaikka sopii kuusellekin, tein leimikon kokeeksi ”jk:n opeilla” .  Kantohinnan sain neuvoteltua miltei samaksi kuin avohakkuulla (tukilla 2 €:n ero, kuitupuilla sama) . Kuuset on vaihtelevan pitusia :  ~ 3 – 10 m .

Pelkästään kannattavuuden kannalta katsottuna ajankohtaiset päätehakkuut kannatti kaupata ainakin näillä näkymin viimeksi -18 vuoden loppupuolella . Sitä ennen v- 07 . Mutta eipä niitä ennakkoon kukaan tiedä hintahuippuja tai sen tapaisia.