› Keskustelut › Metsänhoito › Höttöä tukkia

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 110)
1 2 3 4 … 9 10 11

  • Höttöä tukkia

    Lähetetty: 12.2.2019, 11:33

    Merkitty: 

    Sanomalehti Kalevassa oli eilen mielenkiintoinen juttu kuusitukkien huonosta laadusta. Jospa pohjoisen tiukkasyinen puu nousisi uuteen arvostukseen.

    ”Suomalainen rakennuspuu heikkenee

    Yhä harvemmasta kuusitukista tehty sahatavara täyttää rakennuspuun lujuusvaatimukset. Syynä on puiden liian nopea kasvu, joka laskee puuaineksen tiheyttä. Asiantuntijan mukaan kehitys varjostaa jopa suomalaisen metsätalouden tulevaisuutta.

    – Metsänomistajan on taloudellisesti järkevämpää kasvattaa iso kasa huonoa puuta nopeasti kuin samankokoinen kasa parempaa puuta hitaammin, sanoo puututkija Henrik Heräjärvi Lukesta.

    – Laadun kannalta haitallisinta on nuoruusvaiheen nopea kasvu, Heräjärvi toteaa.

    Tutkijan mukaan nuorten puiden kasvua nopeuttavat erityisesti nuorten kuusikoiden pitäminen liian harvapuustoisina. Riittävän tiheässä kuuset kasvavat hitaammin, jolloin eritysesti huonolaatuinen nuorpuun osuus jää pieneksi. …………”

     

    Tekijä
    KeLo
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 13.2.2019, 08:39

    Nyt tuli Pihkakintakselta ja Burlilta tärkeä puheenvuoro.

    Burl:

    ”tyvitukista aikanaan viipaloitava sydäntavarasahe on enimmäkseen jo kuoren sisäpuolella 30-vuotiaassa metsässä”.

    Pihkakintas: ”lujuutta heikentää myös kasvun hiipuminen vanhemmiten”.

    Burl: ”jos lannoitus nopeuttaa kasvua niin, että 2 mm lusto säilyy samanvahvuisena puun ikääntyessä tai nousee 2,5 mm:iin, niin lujuuden näkökulmasta tällä ei ole suurta merkitystä”.

    Yhteenvetona. Havupuiden taimikoita ei saisi kasvattaa liian harvoina ennen ensiharvennusta, koska silloin tyvitukin sydämeen jäävät lustot muodostuvat liian paksuiksi. Lannoitus ensiharvennuksen jälkeen voi olla laadun kannalta haitallinen, mutta varttuneessa metsässä yleensä hyödyllinen. Ihannetavoite olisi tasainen luston paksuus läpi koko puun elinkaaren ja paksuus korkeintaan 3 mm.

     

     

    Planter 13.2.2019, 09:12

    Asiaa on oikeastaan turha pohdiskella, ainakaan näillä seuduilla. Kaikissa kuusikoissa on juurikääpää. Juurikäävän vuoksi suosituksena on vain yksi harvennus ja päätehakkuu n. 50-vuotiaana. Siis istutetaan vähän harvempaan ja kasvatetaan nopeasti paksulla lustolla höttöä. Puhdistamalla maaperä juurikäävästä kiertoviljelyllä, kasvattamalla välillä koivua, päästäisiin takaisin laadukkaan kuusen kasvatukseen.

    Koivua ei kuitenkaan voi kasvattaa.

    vajaakantti 13.2.2019, 09:14

    Huvitti, kun puusepät valittivat puun laadusta jo 40 vuotta sitten. Käyttivät puutavaraa, joka oli kasvanut ennen sotia ja ollut taimivaiheessa 1800-luvulla. Yhtä kaikki tehometsätalouden syytä…

    Nyt raportoitujen tapausten, esim Kiteen saha, syynä ovat olleet lajitteluvirheet. Mutta kyllähän sahan tuotanto tukkilaadun heikkenemistäkin valitteli.

    Puurakentamisessa olisi siirryttävä enemmän insinööripuutuotteiden käyttöön (clt, lvl, liimapuu).

    Gla 13.2.2019, 10:32

    Tuo on totta, mitä Planter toteaa. Vielä en kuitenkaan ole huomannut, että kukaan metsänomistajien ulkopuolinen taho olisi kiinnostunut tuotannon edellytyksistä, josta laatu syntyy tai on syntymättä.

    Ostajat valittaa kovaa hintaa ja huonoa laatua, luontoväki kovakouraista metsänkäsittelyä, metsästäjiä saalisvarmuus ja ostajien talutusnuorassa käveleviä päättäjiä kiinnostaa myyjien myyntihalukkuus ja sen lisääminen.

    Mistä löytyisi se vaikutusvaltainen taho, joka kertoisi tuotannon edellytysten parantamisen auttavan kaikkien muiden paitsi metsästäjien (jotka tosin eivät pysty hallitsemaan nykyistäkään sorkkaeläinkantaa) asiaa?

    A.Jalkanen 13.2.2019, 10:59

    Jos tämä vaikutusvaltainen taho kertoisi tekevänsä työtä tuotannon edellytysten eteen, se voisi saada ääniä vaaleissa.

    sitolkka 13.2.2019, 12:43

    Vanhoja rakennuksia kunnostaneena voisin sanoa, että 1500, 1600 ja 1700-luvulla on kasvanut erittäin hyvälaatuista puuta. Suurennuslasi tarpeen kun alkaa lustoja laskea. Puu on ollut hyvälaatuista kausittain myös useita tuhansia vuosia sitten mitä olen suon pohjilta ylös kaivettuja puita tutkinut. Mutta niistä löytyy tosin usein myös paksumpaakin lustoa. Ilmaston lämpötila on siis maassamme vaihdellut.

    Pihkakintas 13.2.2019, 19:07

    Meillä 200 v. Vanha talli. Tehty tosi hyvästä hirrestä. Pihaan 1902 siirretty asuinrakennus taasen koottu kaikenlaatuista vanhoista hirsistä. Laatu arvostus ja hintakysymys. Talli oli tärkeä, asuinrakennus ei ollut hyväksi päärakennukseksi tarkoitettukaan.

    Vanhoista rakennuksista on säilytetty ne arvokkaiksi tarkoitetut, halvat on hävinnyt. Huonosta puusta on rakennettu aina, järkeä käyttäen.

    Seuraava laatupommi tulee muuten männyntyvistä. Nyt päätehakkuilta tuleva puu on kasvanut ennen hirvikannan räjähdystä.

    sitolkka 13.2.2019, 19:19

    200-vuotta on vielä nuori rakennus. Tuossa pellolla nököttää 1600-luvulla tehty riihi.

    Pihkakintas 13.2.2019, 19:24

    Joo siinä näkyy se arvostus. Joka jyvä elintärkeä – hyvästä puusta tehty.

    arto 13.2.2019, 20:49

    Meillä kotopaikalla vanha 2 kerroksinen luhtiaitta, Ikää yli 400v ( löytynyt vuosiluku seinästä) Keskellä kulkenut aikoinaan tulo pihapiiriin ollut rakennuksilla ummessa muut kulkureitit.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 110)
1 2 3 4 … 9 10 11