Keskustelut Metsänomistus Holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen syyt ja seuraukset

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 152)
  • Holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen syyt ja seuraukset

    Metsäekosysteemimme sietokykyyn nähden kymmenkertainen sorkkaeläinkanta on valikoivalla laidunnuksellaan aiheuttanut itseään ruokkivan kierteen.

    Hitaasti hajoava kuusen hapan neulaskarike on lisääntynyt ja emäksinen maan viljavuutta lisäävä lehtipuiden karike vähentynyt.

    Maaperän ravinnekierto on hidastunut, maaperä on köyhtynyt; viljavaan maaperään sopeutuneet lajit joutuvat väistymään ravinneköyhän maaperän lajien tieltä.

    Der Steppenwolf

  • Iron Man

    Se on tämä meidän rakas harrastelija ajanut hirvet naapurin puolelle,häpeä röyhkimys.

    Antonin poika

    Jos suot olisivat hirvien ydinhabitaattia, niin mitä ne hirvet syövät siellä jäätyneellä jänkhällä keskitalvella — meinaan vaan että jo vanha kansakin tiesi että vuodenaikainen elinympäristön vaihto, jonkinmoiset vaellukset, kuuluvat hirven perusbiologiaan. Tämä se ongelma onkin. Keskitalven hirvikertymät voivat olla alueilla missä ei muina vuodenaikoina juurikaan ole hirviä. Siinäpähän suunnitellaan lupamääriä. Ja kun hirvimäärät ovat useita vuosia laskeneet, niin seurauksena on näitä em. tyhjiä alueita, ja sitten näitä hyvien talvihabitaattien kertymiä. Ei käy kateeksi hirvitutkijoita.

    Gla

    ”Gla:lle sellaisia terveisiä, että en ole ennen kuullut enkä nähnyt, että hirvet syö männyn taimia kesällä !”

    Leevi arvuutteli oikein, koivua olivat.

    En tiedä, miksi koivua sinne oli istutettu, mutta hirvikadosta huolimatta hirvivahinkoja oli tullut ja tuossa tapauksessa merkitys korostui. Kantojen nostosta huolimatta vain hiukan pihlajaa oli heinikon lisäksi tullut luontaisesti. Tämä hiukan ihmetytti, kun tuollaisessa paikassa on usein lehtipuuta olla ns. riittävästi.

    jees h-valta

    Olen ohjeistanut kannonnostourakoitsijalle että täyttää kantojen ”kraaterit” ja laitan niihin lehtipuuta kasvamaan istuttamalla.
    Katsotaan nyt kuinka hyvin ajatus toimii. Silloin vain ei tarvitse erillistä mätästystä joten rikkopinnat vähenee.Infoan kun työ on tehty.

    Gla

    Eikös tuolloin rikotun maan määrä pysy samana tai lisäänny mätästystavasta riippuen? Jostainhan täyttömaa on kaivettava.

    Sinänsä kuoppien täyttäminen on kyllä hyvä ajatus, koska varhaisperkaus on kraatereiden keskellä varmasti raivostuttavaa ja ehkä vaarallistakin puuhaa. Tehotonta ainakin.

    Laita kuva palstalle, jos sellaisen saat otettua. Nähdään, paljonko rikottua pintaa siihen jäi.

    jees h-valta

    Gla,olet oikeassa että säilyy rikottava suht samana mutta kun vanhan puuston määrä ollut jo aika sopiva minun tuhannen/ha istutusmäärälle. Nykyinen kaivuu-urakoitsijani on aivan liian yltiöinnokkaana tehnyt liikaa mättäitä ja kaivanut jopa kuoppia niin katsotaan jos maaston muotoilu pysyisi holtissaan.
    Ja toive olisi myös että hyvin luontaisesti kuusettuneet ojanpenkat pysyisivät kuosissaan. Koitan saada niistä harvenneltua niihin valmiin metsänalun.

    Anton Chigurh

    Tässä aloituksessani on vähän muistakin ongelmista kuin juurikäävästä kysymys.

    A.Jalkanen

    Taimikko voi hirven mielestä muistuttaa suota eli tarkemmin sanottuna mäntyä kasvavaa rämettä: harvahko puusto ja einestä sopivalla korkeudella tarjolla.

    (Kuusta kasvava korpi ei liene hirvelle niin sopiva.)

    A.Jalkanen

    Kannattaisi kokeilla laajahkosti metsästysvuokrasopimuksen ehtojen uudelleen neuvottelua, uutena ehtona hirvikannan alentaminen niin alas, ettei alueelta enää tule hirvivahinkoilmoituksia metsäkeskukseen. Aivan viimeisenä keinona sitten olisi sopimuksen irtisanominen.

    mehänpoika

    Otsikon kysymyksestä (syyt ja seuraukset) rajaisin ensimmäiseksi pois metsänomistajat ja hirvenmetsästäjät, joilla hirvien pyyntilupajärjestelmän vallitessa olisi kylläkin ollut mahdollisuuksia katkaista harrastuksen paisumista holtittomaksi.

    Metsänomistajat ovat olleet liian hyväuskoisia . Onhan aina lupailtu, että metsästyksen avulla pidetään hirvikanta kurissa. Samalla loppuvat hirvivahingotkin.

    Lähtökohtaisesti syyt ovat hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmän luojissa ja heidän kyvyttömyydessä tarpeelliseen muutokseen. Muutosta ei ole tapahtunut, sillä vastuullisen ministeriön johdossa, ministerinäkin, on ollut hirvestystä harrastavia.

    Ministeriössä osastopäälliköksi pyrkivällä tuntuu olevan jo pääsyvaatimuksena hirvestysharrastus. Nämä herrat määräävät, mitä tutkitaan ja mitä jätetään tutkimatta.

    Mielellään tutkitaan nykyistä hirvipolitiikkaa tukevia aiheita, joihin on lähes selvä loppupäätelmä jo valmiina. RKTL ja Metla ovat toimineet MMM:n käsikassarana. Sanomalehtien valtionapujärjestelmän olemassa olo on ilmeisesti ollut tukemassa holtittomuuden jatkumista. Valtionapua ei tule, jos ei uutisoida hirveä kuten metsästäjät haluavat.

    Seuraukset ovat kaikkien kansalaisten nähtävillä, jotka pystyvät laskemaan yksi ynnä yksi. Suomi vietiin EU:n. Metsälaki uusittiin siten, että siihen lisättiin metsien muut käyttömuodot ja kolme erilaista kestävyyttä. Taloudellinen kestävyys siinä menetettiin. Jne.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 152)