Hirven mieltymykset eri puulajeihin ovat tosiaan kovin erilaiset. Minulla oli aikanaan pellonmetsitysalue rauduskoivua. Sitä syötiin kesällä ja talvella. Siitä oli ”kiva” seurata mitä tapahtui istutetuille rauduksille ja miten ojien hiekset ja pajut olivat toisenluokan ruokaa.

Tietenkin aina tulevat etusijalla pihlaja ja haapa, mutta yllättävän maukasta näkyy olevan rauduskoivukin paljon maukkaanpaa kuin hieskoivu. Katajakin näyttää maistuvan, niinkuin aikanaan lampaillekkin.
Pajut ovat hyvinkin haluttuja hirville. Joskus jopa oikein hyödyksi asti teiden vierustoja siivoavat.
Hirvi ja hevonen eivät ole samaa mieltä lepästä, hevoselle harmaaleppä kelpaa hirvelle ei. Olen kuullut että tervaleppäviljelykset myös saavat rauhan hirviltä.

Talvisyönnissäkin ovat lehtipuut maittavia. Kyllä taimikosta ensin katkeavat koivun latvat (hieskoivunkin). Valitettavasti seuraavana päivänä menevät männynlatvat.
Suuria mäntyvairioita tulee lähinnä siksi, että hirviä on niin ylettömästi että kaikki kelpaa. Nälkäinen syö kaikki mikä vähänkin sulaa.
Hirvi tosiaankin vainoaa samaa mäntyä useampaan kertaan. Luulin sen johtuvan männyn perintötekijöistä mutta riistamiehet sanoivat että kyse on männyn kehittämistä karvasaineista, jotka ovat hirvelle epämieluisia. Kuulemma vaurioitettu mänty ei kykene tuottamaan niitä yhtä paljon kuin terve puu. Tämä selittäisi senkin, täällä esitetyn havainnon, että kitukasvuiset taimikot kärsisivät pahemmin hirvituhoista kuin vehmaskasvuiset.
Muistaa pitää ettei kuusikaan ole turvassa hirveltä. 5…6 hirveä /1000ha ja kuusentaimikkokin kelpaa.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Samoja havaintoja kuin Korpituvan Tanelilla. Hyväkasvuiset, lehtipuista vapaana pidetyt männyntaimikot ovat säästyneet hirvituhoilta, mutta huonommalla hoidolla olleisiin ne ovat mieltyneet. Tätä samaa on jatkunut jo yli 40-vuoden ajan. Lehtipuu männyntaimikossa toimii hirville jonkinmoisena houkuttimena, mutta puhtaita männyntaimikoita ne näyttävät vieroksuvan.

Kyllä hirvilaidunnus on mennyt liiallisuuksiin. Mäntytaimikot säilyy kyllä aika hyvin kun pitää ne lehtipuuttomana. Syönti tosin siirtyy vain muualle. Vain hirvikannan vähentäminen nykyisestä viidenteen osaan (20000 talvehtijaan) palauttaisi luonnolle mahdollisuuden monimuotoisuuteen. Nämä moneen kertaan syödyt pusikot ja kuivien maiden kuusettuminen on vakavaa typeryyttä sekä luonnon väärää käyttöä.

Se, että joiltain alueilta hirvet puuttuu, ei ole kiinnostava asia. Kinnostavaa on se, että meillä kanta on edelleen iso ja mainitsemiasi alueita lukuunottamatta tuhoa edelleen syntyy siinä mittakaavassa, että parannusta kaivataan. Esimerkkinä voisi mainita kesällä arvioimani myynnissä olevan palstan, jossa oli parin vuoden ikäistä taimikkoa. Koska palsta alkoi kiinnostaa, kävin siellä vähän myöhemmin uudestaan. Tällä välin taimikko oli syöty piloille. Mahtaa olla ilo uudistaa muutaman vuoden ajan heinittynyttä pohjaa, jolta on kannotkin nostettu.

Gla ei maininnut puulajia. Jospa ne taimet olivat koivua?