Keskustelut Metsänomistus Holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen syyt ja seuraukset

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 152)
  • Holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen syyt ja seuraukset

    Metsäekosysteemimme sietokykyyn nähden kymmenkertainen sorkkaeläinkanta on valikoivalla laidunnuksellaan aiheuttanut itseään ruokkivan kierteen.

    Hitaasti hajoava kuusen hapan neulaskarike on lisääntynyt ja emäksinen maan viljavuutta lisäävä lehtipuiden karike vähentynyt.

    Maaperän ravinnekierto on hidastunut, maaperä on köyhtynyt; viljavaan maaperään sopeutuneet lajit joutuvat väistymään ravinneköyhän maaperän lajien tieltä.

    Der Steppenwolf

  • suorittava porras

    Liikenneturvallisuutta ei suinkaan ole parannettu kaikkialla . Yleiset nopeudetkin ovat kasvaneet autokannan parantuessa . Putkinäkö alkaa vaivata kuljettajia vauhdin kasvaessa . Pari metriä leveämpi tiealueen raivaamien menettää merkityksensä helposti yllä mainituista syistä. Alempiasteisten teiden varret ja lähialueet puolestaan pusikoituvat kiihtyvällä tahdilla korjausmäärärahojen puutteessa ja kinnostuksen metsienhoitoon ollessa vähäinen.

    Pensaikkoa kasvavat lähistön peltoheitot ja heikosti hoidetut uudistusalat vetävät hirviä puoleensa . Kun tähän lisätään tienvarsien raivaajan ulottumattomiin jäävä tiesuolan maustama pajukkko , onkin syntynyt varsin ”otollinen” tilanne auton ja hirvien yllättävälle kohtaamiselle. Nykyiset leveät vesakkoa ja katajia kasvavat sähkönsiiroverkon johtokäytävät ovat myös osltaan parantamassa hirvien viihtyvyyttä ja lisäämässä onnettomuusriskiä tien ja johtokäytävän ”risteysalueella”.

    Metsästys pääteiden varsilla on haastavaa. Turvallisuussyistä jahtia teiden läheisyydessä vältetään . Tämän seurauksena hirviä voi jäädä enemmän teiden välittömään läheisyyteen. Kauempana puolestaan salot ammottavat tyhjyyttään.

    Valtatie halkaisee pitäjämme jahtimaat . Hirvikantaa on tämän vuoksi verotettu alueella tehostetun voimakkaasti. Vaikka kaatolupia on viimeaikoina jäänyt käyttämättä kannan vähäisyyden takia , on vuoden sisällä sattunut pari hirvikolaria. Yhteisinä tapahtumiin vaikuttavina tekijöinä voidaan pitää tien molemmin puolin rehottavaa sankkaa laja-alaista pajukkoa ja lähistön vesakkoa kasvavia uudistusalueita. Toinen kolari tapahtui pimeällä syyssateessa ja toinen keskellä kirkasta päivää suoralla tieosuudella. Niillä paikoilla tuntuu rytisevän aina , vaikka ei olisi hirviäkään.

    Anton Chigurh

    Kuusettamisen aiheuttaman maaperän köyhtymisen ja ravinnekierron hidastumisen ehkä näkyvin ja dramaattisin seuraus on kuusenjuurikäävän ilmaantuminen juuri sille otolliseksi muovattuun maaperään.

    suorittava porras

    kuusettamisesta..

    Valitettavasti varsin moni männyntaimikko on pahoin kuusettunut. Läpipääsemätön aluskasvoskuusikko aiheuttaa , paitsi Antonin yllä mainittuja vakavia uhkia , myös sen ,että hirville syntyy hyviä piilopaikkoja.

    A.Jalkanen

    Metsälehdessäkin on hiljattain uutisoitu metsänistutuksen puulajivinoutuma kuusen suuntaan, eli sitä istutetaan huomattavasti enemmän kuin muita puulajeja. Rehevimmille kasvupaikoille tulisi saada monestakin syystä myös lehtipuita, mutta hirvivahinkojen pelossa niitä ei uskalleta käyttää. Ilmastonmuutoksen edetessä olisi suosittava monipuolista puulajivalikoimaa, emmehän tiedä kuinka kuusikot kestävät mahdollisen ajoittaisen kuivuuden ja kaarnakuoriaisten lisääntymisen. Lisäksi teollisuudelle olisi oltava vaihtoehtoja raaka-aineeksi, koivua joudutaan jo nyt tuomaan Venäjältä.

    Tyvilahokuusikoiden uudistaminen eteläisessä Suomessa on akuutti ongelma. Tyvilahosieni käytännössä estää kuusen kasvattamisen alueella, joten ainoa vaihtoehto olisi jokin lehtipuu tai lehtikuusi.

    jees h-valta

    A.Jalkanen oikealla asialla. Lehtipuun viljelyn lisääminen suoja-aitaa käyttäen on aika kevyt ja helppotöinen vaikka toisin luullaan.
    Nyt on tullut ”halppis”-kauppoihin hyvin edullinen aurinkokennolatauspkt. jonka hinta täälläpäin on alle 25,00 euroa.
    Suoraan akkuun kytkettävä. Laitoin Pohjois-Satakunnan haapaviljelmille sellaisen ja uskon että kesän akun vaihdot loppui siihen. Kun tulee niin myöhä syksy ettei se enää lataa akkua jätän talvilepoon aidan eli ilman virtaa. Silti elukat ovat jo oppineet ensimmäisten kevään törmäysten jälkeen kiertämään ja kylmänä se aita oli viimetalvenkin siltä vanhemmalta puoleltaan.
    Jotenkin tuntuu että ennakkoluulot ovat isoin este viljelyn lisääntymiseen. Välineet jo ovat kohtuuhyvät. Kun hirvikanta saadaan pysyvämmin laskemaan järkeväksi nämä aitavärkit voi unohtaa. Useilla paikoilla nytkin!

    Anton Chigurh

    Hirven vahingoittama taimikko joutuu toistuvasti syönnin kohteeksi:

    ”Myös… …ja aiempi syönti vaikuttavat hirven ravinnon valintaan (Löyttyniemi & Lääperi 1988, Heikkilä 1991, Heikkilä & Härkönen 1993, Shipley ym. 1998, Härkönen ym. 1998, Ball ym. 2000, Bergqvist ym. 2003).”

    jees h-valta

    Kuten toisella palstalla mainitsen ei ole pakko syöttää minkään merkkiselle sorkkaeläimelle jos tahtotila on kohillaan.

    suorittava porras

    Uskon vahvasti , että yhteistyökykyä löytyy enemmän seuran sisältä , kuin ulkopuolelta .
    Sopiva varovaisuus jäsenten ottamisessa on tarpeen , koska yksikin henkilö pystyy pilaamaan tekemisillään ja jättämättä tekemättä sovittuja asioita koko seuran maineen . Vähimmillääkin hän pystyy haittaamaan sujuvaa toimintaa. Liiallinen alkoholin käyttö (oltava laillisessa ajokunnossa) , äkkipikaisuus ja yleinen piittaamattomuus ovat esteenä seuraan pääsemiselle . Narsistin eksyminen porukkaan ei tiedä hyvää kellekään.
    Ulkopuolelle jääminen on monelle kova paikka. Omaa arvoa kohotetaan ja pettymystä puretaan turuilla , toreilla ja julkisissa tiedotusvälineissä haukkumalla ja arvostelemalla organisaatioita ja toimijoita , joiden taholta on tullut torjutuksi. Viitteitä asiasta löytyy helposti tästäkin keskusteluketjusta.

    Yhteistyön kehittämien seurueiden välillä ja maanomistajien aktiivisempi osallistumien seurueiden toimintan on tulevaisuudessa erityisen tärkeää. Vähenevien voimavarojen yhdistäminen ja isompien kokonaisuuksien muodostaminen ovat keino estää metsästystoiminnan hiipuminen ja ikävät yllätykset hirvikannan kehittyessä epätoivottuun suuntaan.

    Anton Chigurh

    Viimeisessä metsälehdessä (15/2012) paljastuu metsälehdelle käsittämättömän asiantuntemattomia juttuja sepustelevan toimittajan ja ärkooteeällän vastaavan suurpetotutkijan tasottomuus, kun veijarit arvostelevat Matti Kärkkäisen vaatimusta hirvikannan pudottamiseksi 20000:een yksilöön.

    ”Metsätaloudellisesti lukema on EHKÄ perusteltu, mutta ekologisesti ei.”

    Se on sekä metsätaloudellisesti että ekologisesti oikeansuuntainen, mutta ei kuitenkaan riittävän pieni.

    A.Jalkanen

    Nykykäsityksen mukaan hirvi tykkää kesäisin lehtipuusta, etenkin paju, pihlaja, haapa, mutta myös koivu, ja mustikanvarvut ym. pienemmät kasvit. Suosituimmat puulajit kesällä ovat metsätaloudellisesti ns. vähempiarvoisia.

    Leppä ei hirvelle maistu, joten sitä voisi jättää männyntaimikkoon parantamaan humusta ja lisäämään typpeä maahan. Koivuakin voi jättää kunhan se ei ole etukasvuista. Kuusen taimikkoon voi jättää laajemmankin kirjon lehtipuita. Molemmissa, sekä kuusen että männyn taimikoissa, lehtipuu todennäköisesti parantaa lannoittamalla jonkin verran kasvua ja luontaista uudistumista.

    Talvella taas suosituin puulaji on ilmeisesti mänty, joten talvilaidunvahingot ovat väistämättömiä ellei hirvikanta ole alhainen ja/tai käytetä karkotetta.

    Pohjois-Amerikassa tiedetään hirvien laiduntavan soilla syömässä vesikasveja. Meillä saman asian ajavat ilmeisesti nuolukivet.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 152)