› Keskustelut › Metsänomistus › Holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen syyt ja seuraukset

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 152)
1 2 3 … 5 6 7 … 14 15 16

  • Holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen syyt ja seuraukset

    Lähetetty: 29.4.2012, 09:05

    Metsäekosysteemimme sietokykyyn nähden kymmenkertainen sorkkaeläinkanta on valikoivalla laidunnuksellaan aiheuttanut itseään ruokkivan kierteen.

    Hitaasti hajoava kuusen hapan neulaskarike on lisääntynyt ja emäksinen maan viljavuutta lisäävä lehtipuiden karike vähentynyt.

    Maaperän ravinnekierto on hidastunut, maaperä on köyhtynyt; viljavaan maaperään sopeutuneet lajit joutuvat väistymään ravinneköyhän maaperän lajien tieltä.

    Der Steppenwolf

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • tamperelainen 11.5.2012, 23:14

    Onko nyt tulkittavissa että paikoitellen metsäsätäjät eivät enään kykene hallitsemaan hirvikanan säätelyä,ei enään jakseta ukkoutuvalla porukalla käydä hirvimetsällä.Kysymykseen suuntaan nimimerkille ”suorittava porras”

    Korpituvan Taneli 12.5.2012, 09:22

    En väitä etteikö tälläinenkin ongelma olisi olemassa, mutta kun se vaivaa eräitä seuroja kovasti, eikä toisia juuri ollenkaan.

    En tiedä paikkakuntani seurojen ikärakenteesta mitään tilastoja, mutta nuoriakin miehiä on mukana hirvijahdissa. Naisia en ole huomannut mukana olevan.

    Meilläpäin pääsevät kaikki paikkakuntalaiset seuraan ja ulkopaikkakuntalaisista maanomistajat. Sitä maanomistustakin tulkitaan hyvin suopeasti, kuulemma kesämökkitontti alueella riittää.

    Mites sinun seuraasi pääsee, ”Suorittava porras” ??

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli 12.5.2012, 09:56

    Pääsevätkö mökkiläiset mukaan?

    Villakoiran ydinhän on maaseudun vähäinen väkimäärä. Pitää uskaltaa laajentaa seuran piiriä oman kylän väen ulkopuolelle.

    On totta että eivät kaikki sovellu seuratoimintaan, mutta muutamin paikkakunnin niitä ”yhteistyökyvyttömiä” on kovin paljon, mistähän johtuu? Onko heitä sitten enemmän seuroissa jo olevissa vai sinne pyrkivissä?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    suorittava porras 12.5.2012, 10:12

    Seuraan pääsystä:
    Hyvämaineinen mieluiten paikkakunnalla asuva henkilö pääsee sääntömääräisen koeajan jälkeen seuraan . Hirvenmetsästykseen osallistumien on enää tämän jälkeen ilmoitusasia . Maanomistajien osuus on vuosi vuodelta vähentynyt . Eivät oikein ole halukkaita sitotumista vaativaan toimintaan.
    Lehti-ilmoituksilla ei ole seuraan ketään haettu , mutta kaikki halukkaat (paria yksittäistä yhteistyökyvytöntä lukuunottamatta) ovat päässeet toimintaan mukaan .
    Nuorimmat jäsenet ovat jo kolmekymppisiä vanhimpien ollessa yli 70 vuotiaita (nämän seniorit muuten hoitivat pääosan viime vuosikymmenen suuresta hirvitalkoosta) Keski-ikä on päälle 60.
    Pitäjäkohtainen yhteislupamenettely mahdollistaa myös mutkattomasti apua metsästystalkooseen tilanteen niin vaatiessa . Kaatolupiakin on siirrelty vuosien mittaan alueille , jossa hirvitiheys on suurin. Tässä tilanteessa olemme olleet ottavana osapuolena.
    Eräässä naapuriseurassa ikärakenne on jo huolestuttavampi. Seuran ”junioritkin” ovat jo viisissä kymmenissä.
    Ukkoutuminen ja veren vähyys koettelee varmasti kovimmin autioituvia maaseutupitäjiä . Yleisen talouskehityksen suunta vaikuttaa siltä , että tilanteeseen ei löydy apuja ympäristöstäkään , kun liikkumien ja eläminen käyvät kalliimmiksi.

    tamperelainen 12.5.2012, 10:30

    Ei näytä metsästäjien ja metsänkasvattajien tulevaisuus ruusuiselta.
    Nuorisolla on vegaanidieettinsä ja eläinsuojeluhype.Nörtti ei räntäiseen syysmetssään koske pikkurilläänkään.Maanviljelijä ei 24/7 työsidonnaisuuden takia metsälle jaksa lähteä.Firmojen ja virastojen päälliköt ikääntyvät ja sitä myöden sikari-konjakkiporras jää pois safareilta.Kiristyvät aselait vievät maaseutupojat pois ampuma-ja metsästysharrastuksesta
    Esim1960-luvulla metsästyseuraan kuuluminen/pääseminen nosti sosiaaliluokkaa,tunkua oli.Hoidettiin aktiivisti riistapeltoja.Hirven kohtaaminen oli silloin tapahtuma,josta kerrottiin kylillä
    Mutta…maksaako SUomen Valtio vielä joskus hirvistä tapporahaa

    Korpituvan Taneli 12.5.2012, 11:49

    Taneli aikanaan ajautui sivuun metsästyksestä, kun silmät eivät oikein siihen riittäneet, vaikka ovatkin kohtuudella muuhun kelvanneet. Maaseudun poikana olisin ehkä alkanutkin harrastuksen.
    Myöhemmin seura on oikein houkuttelemalla houkutellut mukaan hirvijahtiin, mutta en nyt sitten pelkäksi ajomieheksi ole lähtenyt.

    Onhan noita tenuja ja huolimattomia ollut täälläkin.
    Yksi kaveri aiheutti 3 vahingonlaukausta autoon laitetulla aseella ennenkuin tuli lähtö seurasta. Sillä kertaa tuli jo henkilövahinkoakin.
    Tässä mielessä ymmärrän kyllä ettei ihan kaikkia saa päästää huseeraamaan hirvikiväärin kanssa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    suorittava porras 12.5.2012, 20:20

    Tamperelaiselle:
    Aavistelusi osuu oikeaan . Lähitulevaisuudessa metsästäjien määrä tulee väistämättä vähenemään kahdestakin syystä. Metsästysseurojen ukkoontuminen on kiistämätön tosiasia ja nuoremmalla polvella tuntuu olevan parempaakin tekemistä , kun seisoskella viikonloput räntäsateessa odottelemaassa saalista , jota ei tule.
    Itse olen harrastanut lajia 40 vuotta. Kun aloitin , metsästys oli maaseudun pojalle arvokas harrastus varsinkin , kun muita harrastuksia oli vähemmän tarjolla . Nykyisessä maailmassa metsästystä ei kovin laajasti arvosteta (arvostellaan kyllä siitäkin edestä) , mikä on osaltaan syynä siihen , että uutta verta ei saada touhuihin mukaan.
    Tämä hirvikannan vähentämisoperaatio osui kyllä viimeiseen mahdolliseen saumaan . Metsästäjillä oli vielä riittävästi intoa ja kuntoa osllistua talkooseen. Alueilla , joilla ei vielä ole päästy hirvikannan harventamisessa tavoitellulle tasolle , saattaa metsästäjien vanheneva ikärakenne olla yhtenä syynä laihoihin tuloksiin. On kuitenkin todettava , että vastaavasti suuressa osassa maatamme on toimittu liiankin tehokkaasti .
    Metsästysharrastuksen jatkuvuus on pyrittävä turvaamaan kaikin mahdollisin keinoin ja samalla holehdittava siitä , että haitallisiksi koettujen riistaeläinten eniinolosuhteita ei paranneta jättämällä metsäomaisuus huonolle hoidolle. Jos jommassa kummassa (tai molemmissa) epäonnistutaan ovat Anttonin teesit karua todellisuutta . Nyt niissä on vielä fiktiivinen leima.

    suorittava porras 13.5.2012, 14:22

    !920- luvulla maassamme oli hirviä vain muutamia yksilöitä . Vielä 1970- luvun alussa otus oli paikoin niin harvinainen , että sitä ei metsästetty kaikilla alueilla edes joka vuosi.
    50 vuodessa kanta oli hädin tuskin kehittynyt tasolle , joka kestää yleisesti jokavuotisen metsästyksen.
    Kannan lähtiessä voimakkaaseen kasvuun elinolojen parantumisen seurauksena ei kukaan voinut aavistaa , kuinka nopeasti ja kuinka suureksi eläinkanta seuraavassa 30 vuodessa paisuisi

    Vielä 70 – luvun alussa yhtä hirveä viimeisiin jahtipäiviin saakka metsästelleet hirvestäjät eivät voineet kuvitellakaan , että tasan 30 vuotta myöhemmin urakka olisi jopa 25 eläintä , eikä jahtikaan kestäisi viimeisiin lupapäiviin. (toteutui erään yksittäisen seurueen tapauksessa).

    Metsästäjien keskuudessa hirvien lisääntymien huomattiin vain siinä , että lupamäärät vähitellen kasvoivat ja , että metsästys oli helpompaa . Kannan arviointikin oli vielä 90- luvun lopulle saakka enmmän tai vähemmän ”hatusta vedettyä faktaa”. Luotettavampiin tilastolukuihin päästiin vasta 2000- luvulla arviointimenetelmien ja seurannan kehittymisen myötä. Näyttää siltä , että 90-luvun alun tilastoitu hirvikanta on ollut todellisuudessa jo huomattavasti suurempi , muuten kannan kehittyminen 10 vuotta myöhemmin vallitsevalle tasolle ei olisi ollut mahdollista .
    Nyt ollaan jo monin paikoin alitettu 90-luvun alun todelliset hirvitiheydet . Tämän voi päätellä jo pelkästään siitä , että liikennevahingot ovat liikennesuoritemäärään suhteutettuna huomattavasti ko ajankohtaa alemmalla tasolla. Lisäksi on todettu hirvikannan rakenteen vinoutuneen viime vuosien voimakkaan metsästyksen tuloksena .
    Edessä onkin melkoinen haaste , jotta saadaan korjattua rakenneongelmat ja että hirvien aiheuttamat vahingot pysyvät mahdollisimman vähäisinä. On myös tärkeää , että metsästys harrastuksena säilyttää kinnostavuutensa.

    Gla 14.5.2012, 00:00

    Suorittava porras: ”Nyt ollaan jo monin paikoin alitettu 90-luvun alun todelliset hirvitiheydet . Tämän voi päätellä jo pelkästään siitä , että liikennevahingot ovat liikennesuoritemäärään suhteutettuna huomattavasti ko ajankohtaa alemmalla tasolla.”

    Tuo päätelmä ei kyllä kovin kriittistä tarkastelua kestä. Liikennesuoritteen kasvun lisäksi tiestön turvallisuutta on parannettu monin tavoin. Esimerkkejä tästä ovat reunametsien raivaus, nopeusrajoitusten lasku vaarallisimmilla tieosuuksilla, tehostunut nopeusvalvonta, valaistuksen rakentaminen jne. Lisäksi 90-luvun alun jälkeen on avattu satoja kilometrejä moottoritietä, jossa turvallisuus on ihan eri tasolla kuin tavanomaisella päätiellä.

    Gla 14.5.2012, 08:07

    Yleiset ajonopeudet pääteillä ovat vuoden 2010 tilaston mukaan n. 1 km/h kovemmat kuin 90-luvun alussa. Viime vuosina suuntaus on ollut alaspäin (liikenneturvallisuussuunnitelman mukainen tavoite rajoitusten laskuun ja voimakkaasti lisääntynyt kameravalvonta lienevät syynä), joten todennäköisesti nyt ollaan samalla tasolla kuin 90-luvun alussa.

    Kaikki muu kirjoittamasi on puhdasta spekulointia, johon en osaa ottaa kantaa.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 152)
1 2 3 … 5 6 7 … 14 15 16