Ilosa uutisisa Anttonille. On selvästi nähtävissä , että hirvenmetsästäjien määrä tulee laskemaan jyrkästi tulevina vuosina (ehkä jopa alle 1 %:n) Pelkkä raitis-ilma ei tunnu enää nuorempaa polvea kinnostavan . Saalista on tarjolla entistä harvemmille ja elävän hirven näkeminen pari kertaa vuosikymmenessä ei riitä tekemään harrastuksesta mielekästä.
Mitenkäs sitten suu pannaan , kun osaaminen jahtimailta katoaa ja hirvien elinolosuhteet paranevat nykyistä tahtia ? Jo tähän mennessä on nähty ja todistettu , kuinka nopeasti liian alhaisen metsästyspaineen seurauksena hirvet täyttävät maan ja tienoot .
Onkin melkoista taiteilua pitää hirvikanta sillä tasolla , että vahinkoja syntyy mahdollisimman vähän ja metsästysharrastus säilyttää kinnostavuutensa . Kaikkia eläimiä ei pystytä kaatamaan , koska piilopaikkoja riittää , ja jos/kun metsästäjäkato yllättä , hirvikanta lähtee ennenäkemättömään kasvuun……..

Gla: ”Valtioneuvosto on asettanut periaatepäätöksessään 9.3.2001 tavoitteeksi, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Tämän päätöksen tueksi on tehty mm. ohjelma ”Tieliikenteen turvallisuus 2006-2010”, jossa mainittujen toimenpiteiden avulla tavoite pyritään saavuttamaan. Yhden toimenpiteen mukaan tulee ”hirvieläinkanta pitää suunnitelmallisesti niin pienenä kuin luonnon kannalta on mahdollista.”

Muita toimenpieitä olivat mm riistakäytävien teko valtaväylien ali(yli= ei toimi) . Nämä käytävät on jostakin syystä aina ensiksi raakattu pois tienrakennusohjelmasta . On tyydytty tekemään pelkkiä aitoja , jotka katkaisevat eläinten (ei pelkästään hirvien) luontaiset reitit suurillakin alueilla . Tämän seurauksena aitaan v#####ntunut ja vauhkoontunut hirvi kohtaa tiensä pään ylittäessään valtaväylää aidan viimeisen tolpan jälkeen . (Kuopion läheltä löytyy konkrettisia esimerkkejä)

Entä onko teiden varsilla riittävästi esteetöntä näköalaa havaita tien ylitystä mielivä sorkkaeläin ? Ainakin pienemmällä tieverkolla pusikko kasvaa tien varsilla ojaan saakka , joten kohtaaminen pitkäjalkaisen luontokappaleen kanssa tulee varmasti yllätyksenä. Metsien ja teitä reunustavien alueiden asiallisela hoidolla voidaan vähentää merkittävästi hirvionnettomuusriskiä .
…..ja keveneekö jalka hirvivaroitusmerkin kohdalla?

Kun yllä mainitut tekijätkin otetaan huomioon liikenesuoritteen 20%:n kasvun ohella verrattavaan ajankohtaan ( v 93) nähden , voidaan päätellä , että hirvikanta on jopa tuota ajankohtaa alhaisemmalla tasolla.
On syytä muistaa , että hirviongelmat ovat useamman osatekijän summa . Metsästäjät ovat tätä summaa pienentäneet. Ovatko muut tahot olleet yhtä aktiivisia toimissaan?

Suorittava porras: ”Mitenkäs sitten suu pannaan , kun osaaminen jahtimailta katoaa ja hirvien elinolosuhteet paranevat nykyistä tahtia ?”

Porukoiden jatkuvuus on minunkin käsitykseni mukaan ongelma, ja samaan suuntaan vaikuttaa varmasti väestön keskittyminen suuriin kaupunkeihin. Ei jaksa lähteä Helsingistä 300 km:n päähän kotipaikkakunnalle hirvestämään.

Mutta Suomen historiassa on esimerkkejä siitä, kuinka lajeja on metsästetty sukupuuton partaalle. Jos metsästäjien vähenemisestä tai passivoitumisesta tulee todellinen ongelma, keinoja kyllä löytyy asian hoitamiseksi, jos on tahtoa.

Gla : ”Porukoiden jatkuvuus on minunkin käsitykseni mukaan ongelma, ja samaan suuntaan vaikuttaa varmasti väestön keskittyminen suuriin kaupunkeihin. Ei jaksa lähteä Helsingistä 300 km:n päähän kotipaikkakunnalle hirvestämään.”

Paitsi , että ei jakseta lähteä hirvestämään , myös metsäpalstojen hoitaminen jää tekemättä . Perintöveroaukkokin kasvaa kaikkea muuta kun aluperin istutettua (jos sitäkään) puulajia . Pensaikko saataa olla jopa osuvampi ilmaus . Hirville on runsaasti ravintoa ja suojaa pusikossa , josta ei löydy luodinkaan metävää aukkoa.
Syyssateiden pehmittämä ja umpeen kasvava tiepohjakaan ei houkuttele harvoja metsästäjiäkään paikalle . Raiteita ei vieraiden teille mielellään tehdä. Monta metsästysvuokrasopimusta on purettu em syystä.

Yllä olevassa kappaleessa käy ilmi se , että metsästyskäytön ulkopuolelle on jäämässä entistä enemmän alueita syistä , joihin metsästäjät eivät voi vaikuttaa . Näille alueille vähätkin hirvet kuitenkin keskittyvät asustelemaan. Jos ne hetkeksi erhtyvät alueelta poistumaan , tulevat kiireen vilkkaa takaisin vaaran uhatessa .
Nämä eläimet jäävät monesti myös pois metsästäjien havaintokorteilta , kun pelkän kuullun rytinän tai vanhojen jälkien perusteella ei havaintokorttiin merkintöjä tehdä. Saattaa jopa käydä niinkin , että havaintokorttiin tulee pyöreä nolla alueelle jäävän kannan kohdalle , kun kaikki nähdyt hirvet on ammuttu , eikä muita havaintoja ole. Seuraavana vuonna ei sitten metsästetä …. eikä sitä seuraavana . Hyvin paikallinen, hoitamattomalle metsäpalstalle majoittunut hirvipopulaatio puolestaan jatkaa kasvuaan kaikessa ruhassa tarjotakseen myöhemmin katsantokannasta riippuen mukavia tai epämukavia yllätyksiä.

…oman lisähaasteen metsästykseen tuo myös nopeasta hirvikannan vähentämisestä johtuva kannan rakenteen voimakas vinoutuminen . Vinoutuman oikaiseminen vaatii paikoin rajoituksia metsästykseen . Kantaa on kasvatettava , jotta terve kehitys turvataan.

mehänpoika :”Nyt selvästi närästää, kun entistä useampi metsänomistaja jättää metsänsä vuokraamatta hirviseurueelle. Ei pitäisi närästää, koska vuokraaminen on kokonaan vapaaehtoista ja kaiken järjen mukaan metsänomistajille järkevin teko omaa metsäänsä ajatellen. Saahan sieltä huseeramasta pois metsänomistajia etuja loukkaavat harrastelijat hirvilaskentoineen, joilla tuloksilla voi yhtähyvin pyyhkiä takapuolta. ”

Yllä oleva kommentti tuo selkeästi ilmi , että monelle hirvivahingot ovat ”yks hailee” , mutta se , että metsissä harrastetaan metsästystä saa tunteet pintaan .

Tänä päivänä hirviluvat jaetaan hirvien esiintymistiheyden perusteella. Nämä tiheystiedot ovat peräisin dokumenteista , jotka ”mehänpoika” olisi käyttämässä intiimiin hygieniaan . Metsästysseurojen ei tarvitse tavoitella suuria pinta-aloja metsästyalueiksi , kunhan 1000 ha:n minimitavoite täyttyy. Mehänpoika voi täten ketään häiritsemättä jättää vuokrasopimuksen allekirjoittamisen väliin . Vastuullisen metsästysseuran alueella on aina rauhoitusalueita ja tätä kiintiötä täyttämään maasi varmasti sopivat erinomaisesti ja hirvetkin voivat paremmin.