Kyllä tuntuu tuottavan suuria vaikeuksia eräille tunnustaa , että hirviä alkaa olla vähemmän kuin 20 vuotta sitten . Hirvi-invaasio oli ja meni .

Metsästäjät alkoivat vähentää paisunutta hirvikantaa huomattavasti ennen , kuin keskiverto mo tajusi , että vahinkoja on syntynyt ja elukoita on liikaa. Tuntuukin aika merkilliseltä tuo nykyinen vahinkovouhotus , kun kannan ollessa suurimmillaan vahinkoilmoituksia ei tehty merkittävässä määrin . Nyt sitten vaaditaan metsästäjien päitä vadille ja hirviä lahdattavaksi viimeistä elukkaa myöten , kun virhe on korjattu ja eläinmäärä puolitettu…… no taisihan tosiaan vielä viime vuosikymmenellä joku ”japsi” piileskellä viidakossa kuvitellen , että toinen maailmansota on vielä käynnissä…sallittakoon siis Anttoonin elää uskossan , kun ”(hirvi)sodan” päättymisestä on vasta muutama vuosi aikaa.
PS . Tämä ei ole kusetusta!

Suorittava porras: ” Näitä taustoja vasten tarkasteltuna vuoden 2005 vahinkotilastot ja valtakunnan metsien inventointitulosten käyttäminen hirvikannan määrän ohjailuun on pahasti jälkijättöistä .”

Vuoden 2005 vahinkotilastoja ei käytetä hirvikannan määrän ohjailuun, ja tuskin kukaan onkaan väittänyt käytettävän. Vuoden 2005 raportti toi julki ne ongelmat, joita hirvikannan määrän ohjailuun liittyy.

Suorittava porras: ” Jos hirviä on puolta vähemmän , kuin huippuvuosina , on enemmän kuin todennäköistä , että vahingotkin ovat puolittuneet.”

Kyse onkin siitä, että vastaako nykyinen vahinkotaso metsästyslaissakin mainittua vaatimusta kohtuullisuudesta. Edelleen, huippuvuoden puolittaminen ei ole mikään referenssi. Logiikka pettää pahemman kerran, jos nykytilaa ei verrata tavoitteeseen, vaan pahimpaan epäonnistumiseen.

Suorittava porras: ” Kyllä tuntuu tuottavan suuria vaikeuksia eräille tunnustaa , että hirviä alkaa olla vähemmän kuin 20 vuotta sitten . Hirvi-invaasio oli ja meni .”

Minulle ainakin tuottaa suuria vaikeuksia tunnustaa tuollaista asiaa. Liikenneturvan hirvionnettomuuksia käsittelevän julkaisun sivun 4 kuvan 2 mukaan kanta on nykyään n. 20 000 yksilöä suurempi kuin 20 vuotta sitten.

Suorittava porras: ” Metsästäjät alkoivat vähentää paisunutta hirvikantaa huomattavasti ennen , kuin keskiverto mo tajusi , että vahinkoja on syntynyt ja elukoita on liikaa.”

Huono kommentti. Hirvikanta paisui ennätyksellisen suureksi, ennen kuin keskivertometsästäjä tajusi tilannetta. Jos sinun kommenttisi pitää tältä osin paikkaansa, metsästäjien suorittama hirvikannan arviointihan petti pahemman kerran.

Suorittava porras: ” sallittakoon siis Anttoonin elää uskossan , kun ”(hirvi)sodan” päättymisestä on vasta muutama vuosi aikaa.”

Kuka on julistanut ”hirvisodan” päättyneeksi?

Hirvikannan paisumien yhtäkkiä yllättävän suureksi ei välttämättä johtunut lainkaan metsästäjistä . Tutkijat ovat jälkikäteen tunnustaneet , että toimivia laskentamalleja hirvikannan kehityksen ennustamiseksi ei ollut . Sapluuna ei yksinkertaisesti toiminut kannan vomakkaimman kasvun aikana . Metsänomistajien passivoituminen omaisuutensa hoidon suhteen heitti vielä lisää bensaa liekkeihin.

Metsien yleisen peitteisyyden lisääntyminen oli vaikeuttamassa omalta osltaan hirvikannan arviointia . Peitteiset alueet jäivät luonnollisesti aktiivisemman metsästyksen ulkopuolelle jo pelkästään turvallisuus – ja eläinsuojelullisista syistä ( haavoittamisriski) .

Jokainen vähänkin hirvien elintapoja tunteva tietää , että eläin viihtyy parhaiten suojaisilla ruokamailla. Suosikkipaikkoja ovatkin autiotilat , joiden pellot kasvavat edelleenkin vähän heinää ja ojat runsaasti vesakkoa . Jos viereen osuu hoitoa vaille jäänyt uudistusaala , ovat olosuhteet optimaaliset hirven kannalta . Syrjäinen sijainti , umpeen kasvava tie tilalle ja tien päässä järeällä lukolla varustettu puomi varmistavat hirvile täysin riskittömän elinympäristön . Metsästyskielto alueella kruunaa kaiken .
Nämä tosiasiat on syytä pitää mielessä , jos arvostellaan pelkästään metsästäjiä hirviongelmista .

Mehtäpojalle tiedoksi , että viime vuonna pitäjän hirviluvista pystyttiin hyödyntämään ainoastaan 80% , mutta siitä huolimatta lupia haettiin tänä vuonna 20% viime vuotista enemmän. Lupia on siis haettu varmasti vähintäänkin riittävästi .
Hirvi ei ole enää este edullisemmalle puulajivalinnalle suurimmassa osassa maatamme . Viimeisimmilläkin ongelma-alueilla ollaan pääsemässä toivottuun lopputulokseen tehostetun pyynnin ansiosta. Hirvi ei ole enää taimikon kehityksen riskitekijä . Hoitamattomuus sitävastoin muodostaa kasvavan uhkan metsiemme tulevaisuudelle.

Suorittava porras kirjoitti

>Mikäli uudistustoimet on tehty asiallisesti , taimikko kasvaa kovaa
>vauhtia hirvien ulottumattomiin. Toisaalta hirviä ei kiinnosta lainkaan
>suojaton alle 2000 taimen tiheydessä kasvava uudistusala.

Meilläpäin hirvet kävivät viime talvena ruokailemassa 1500 tiheydessä olevassa rauduskoivikkotaimikossa, hyvin tiheäään oli ristiinrastiin kävelty ja viimeinen vuosikasvu pistelty poskeen ainakin joka kolmannesta/neljännestä latvasta…

Pohjalla näyttää olevan muuta lehti/havupuuta nousemassa sen verran koivujen alla etten enää ala toista kertaa alaa uudistamaan, tulkoot mitä tulkoot. Ala ei onneksi ole kun hehtaarin verran.