› Keskustelut › Metsänomistus › Holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen syyt ja seuraukset

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 152)
1 2 3 … 13 14 15 16

  • Holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen syyt ja seuraukset

    Lähetetty: 29.4.2012, 09:05

    Metsäekosysteemimme sietokykyyn nähden kymmenkertainen sorkkaeläinkanta on valikoivalla laidunnuksellaan aiheuttanut itseään ruokkivan kierteen.

    Hitaasti hajoava kuusen hapan neulaskarike on lisääntynyt ja emäksinen maan viljavuutta lisäävä lehtipuiden karike vähentynyt.

    Maaperän ravinnekierto on hidastunut, maaperä on köyhtynyt; viljavaan maaperään sopeutuneet lajit joutuvat väistymään ravinneköyhän maaperän lajien tieltä.

    Der Steppenwolf

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen 21.5.2013, 07:12

    Minkä tahansa eliön mikä tahansa ominaisuus riippuu yleensä sekä perintötekijöistä että kasvuympäristöstä. Tähän perustuu kasvinjalostus ja metsänhoitosuositukset. Esimerkiksi metsänhoitokortiston uudistamis ja taimikonhoito aiheisissa on hyvin kuvattu pääperiaatteet taimikon perustamisesta ja hoidosta.

    Gla 21.5.2013, 09:01

    Koitin googlettamalla löytää parin vuoden takaista tutkimusta, jossa selvitettiin perintötekijöiden ja ympäristötekijöiden merkitystä männyn laatuun. En löytänyt. Ellen aivan väärin muista, ympäristötekijät todettiin merkittävämmäksi kuin perinnöllisyys. Spekuloida voidaan tietysti sillä, miten noita verrataan keskenään ja tietysti ääripäiden välillä tulos voi olla päinvastainen.

    Muistatko sinä Anneli tuota tutkimusta?

    jees h-valta 21.5.2013, 09:15

    Glan kommenttiin vielä esim. laatutyvistä. Kyllä tuo koivutukin pienet mutkat on yleisesti tiedossa oleva hyväksyttävä ominaisuus.
    Hienoa tietysti ettei HÄN niitä hyväksy. Mutta siinä kait ollaan silloin henk.koht. saivartelulinjalla.

    Gla 21.5.2013, 09:42

    Pomo lupasi työkaverilleni pienen palkankorotuksen. Vielä vuosien jälkeenkin tämä muisti kehua pomoa, kun kerrankin piti sanansa. Korotus oli niin pieni, ettei sitä edes huomannut.

    Nyt taitaa olla vähän samasta asiasta kyse. Määritelmän ”pieni” ymmärtää jokainen omalla tavallaan. Mutta ehkä sinulla on samanlainen näkemys mutkan koosta kuin tarinan pomolla palkankorotuksen suuruudesta.

    Kyllähän mutkaa tosiaan sallitaan, ihan tarkat mitat sille on annettu. Miten käytännössä nuo millimetrit mitataan onkin eri asia. Siksi silmin havaittava tyvitukin mutkaisuus ei minun silmissäni anna kuvaa laadukkaasta leimikosta. Toki aina sekaan mahtuu viivasuoriakin yksilöitä, mutta kokonaisuus ratkaisee.

    A.Jalkanen 21.5.2013, 14:23

    Aihetta männyn laatu vs. genetiikka ja ympäristö on tutkinut ainakin Katri Kärkkäinen Metlasta, mutta en nyt äkkiä löytänyt ko. artikkelia.

    Käytännön kannalta asia on kuitenkin yksikertainen: maksimoidaan laatua tuottavat tekijät, sekä geneettiset että ympäristöstä lähtevät. Toisin sanoen käytetään siemenviljelyssiementä kylvöissä ja perustetaan männyn taimikot tiheinä, vähintään 3000 tainta per ha. Tälläisiin istutusmääriin harva yltää, joten apuna on käytettävä luontaista täydennyspuustoa. Vasta ensiharvennusvaiheessa annetaan reilusti kasvutilaa sivusuunnassa. Mäntyä kasvatetaan pääpuulajina vain karuilla mailla, muualla sekapuuna.

    Ja taimikonhoidoista huolehditaan, se nyt on selvää.

    jees h-valta 21.5.2013, 14:37

    Jos kasvatetaan 3000/ha niin mitä ihmeen huolehtimista se taimikko noin tiheänä ensiharvennukseen kasvatettaessa vaatii?
    Paitsi ehkä hirviltä suojausta mutta sitähän meillä ei oikein kovasti harrasteta. Eikö siitä ole varaa plokata ensiharvennuksella parhaat kasvatettavaksi?
    Onko tuossa nyt sitten enää väliä kasvattaako e-puuna hiukan aiemmalla hakkuulla kuten itse teen?
    Ja lopuksi tulee mieleen että mikähän ero tässä nyt sitten olikaan. Minähän kasvatan jopa taajemmassa ja varhaisperkaus riitti mainiosti. Ja maasto erittäin heinittyvää.

    Gla 21.5.2013, 18:03

    Ei lukumäärä ole 3000 ensiharvennukseen saakka. Taimikko harvennetaan n. 5 metrissä 2000 runkoon, jolla mennään ensiharvennukseen. Siinä vaiheessa siis annetaan reilusti tilaa kasvaa, kun oksaisuus on jo hoidettu kuntoon.

    jees h-valta 21.5.2013, 19:06

    Niinpä, eli hiuksen halkomisessahan tässä ollaan jos minä teen e-puuhakkuun viistoistavuotiseen!
    Naurettavaa pilkunviilausta jolla ei mitään käytännön merkityseroa. Hiukan myöhästetystä mutta samasta toimesta kyse jolla päästään suoraan hyvään kasvatusasentoon ilman jatkuvaa työtuhtausta.

    Gla 22.5.2013, 05:27

    Toivottavasti pääset, koska vielä kaksi päivää sitten lopputulos oli sinulle kysymysmerkki. Oikeastaan tuo sisältää kaksi kysymystä. Toinen on korjuun laatu ja toinen kertymä. 30 kuutiota edellyttää 15 litraisia rankoja, mutta sentti pois keskipaksuudesta pudottaa tilavuutta kolmanneksella. Melko tarkkaa on tuossa arviointi. Alaharvennustahan kuviolla tehdään ja vain mäen nyppylät olivat mäntyvaltaisia, muualla luontaista kuusta ja koivua.

    Teoriassa laatua tuosta tulee, ei kasvatusmalli sinänsä paljon normaalista eroakaan. Laatuun pyrittäessä pieni viive kuutioiden kertymisessä on hyväksyttävä. Lopputulos silti voi olla toinen tuossa mallissa. Korjuujäljen seurantatulokset kertovat energiahakkuissa surkeasta onnistumisprosentista, mikä oletettavasti johtuu pääosin pienikokoisesta ja tiheästä puustosta. Ennuste ei siis tältä osin ole hyvä, joten melkoisella riskillä pelaat varsinkin, kun lumettomaan aikaan työ tehdään.

    Puun takaa 22.5.2013, 06:38

    Eniten minua ihmetyttää tuo todella pieni, eli 30 motin hehtaarikertymä 15-vuotiaasta metsästä..
    Vuosien varrella on ollut monentasoisia energiakohteita, mutta kertymät ovat olleet 50-90 motin välillä hehtaarilta.
    Esim. 13-vuotiaasta koivikosta tuli viisikymmentä mottia, 17-vuotiaasta kuusikosta kuusikymmentä, ja 22- vuotiaasta männiköstä yhdeksänkymmentä mottia hehtaarilta.

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 152)
1 2 3 … 13 14 15 16